Alkuraskauden sokerirasitustesti paljastui epäluotettavaksi – yksi ongelma voi olla raskausdiabeteksen diagnoosi liian monelle

Nykyisen sokerirasituskokeen viitearvot eivät tutkimuksen valossa ole kohdillaan. Lääketieteen tohtorin mukaan myös ylidiagnosointia voisi välttää, jos otettaisiin käyttöön osuvampi mittaushaarukka.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock
Raskausdiabetes ei yleensä oirehdi, vaikka nostaa selvästi muun muassa raskausmyrkytyksen riskiä.

Suomessa käytetään sekä loppu- että alkuraskauden diabeteksen havaitsemiseen samoja raja-arvoja. Tästä koituu ongelmia, sillä samojen raja-arvojen käyttö ei aina paljasta todellista raskausdiabetesta, toteaa uusi tutkimus.

Lähes joka viidennellä synnyttäjällä Suomessa diagnosoidaan raskausdiabetes. Äitien sokerirasituskoe paljastaa diabeteksen viimeistään viikoilla 24–28. Toisaalta niillä, joiden riski sairastua raskausdiabetekseen arvioidaan korkeaksi, koe tehdään jo viikoilla 12–16.

Tehtiinpä sokerirasitus aiemmin tai myöhemmin, käytössä ovat samat raja-arvot. Ne on määritelty loppuraskaudessa tehtyjen tutkimusten avulla.

Yli 1 600 odottavaa äitiä osallistui Etelä-Karjalassa vuosina 2013–2017 tutkimukseen Early Diagnosis of Diabetes in Pregnancy (EDDIE), jonka tulokset on nyt julkaistu. Siinä selvitettiin, muuttuvatko sokerirasituskokeen tulokset raskauden aikana ja voidaanko samoja raja-arvoja käyttää sekä alku- että loppuraskaudessa.

Raskausviikoilla 12–16 olevat äidit joivat aamulla paaston jälkeen 75 grammaa glukoosiliuosta. Verensokeri mitataan sokerirasituskokeessa ennen liuoksen juomista sekä sen jälkeen. Koe toistettiin viikoilla 24–28 niille, joiden tulokset olivat nykyisten arvojen puitteissa normaalit.

Sokerirasitus – Eri viitearvot alku- ja loppuraskauteen

Tutkimuksessa selvisi, että nykyiset viitearvot eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla läpi raskauden.

– Käytössä olevilla seulonnan raja-arvoilla ei kuitenkaan löydetty niitä naisia, joilla diagnosoitiin myöhemmin insuliinihoitoa vaativa raskausdiabetes raskausviikoilla 24–28, erikoistuva lääkäri, lääketieteen tohtori Miira Klemetti HUSin Naistenklinikalta kertoo tiedotteessa.

– Alkuraskauteen tarvitaan siis omat näyttöön perustuvat sokerirasituskokeen viitearvot, jotta pystyttäisiin paremmin tunnistamaan kliinisesti merkittävät glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ja toisaalta välttämään ylidiagnostiikkaa, Klemetti sanoo.

Tutkimuksessa alkuraskauden diabeteksen esiintyvyys oli suurta, noin 15 prosentin luokkaa.

Odottajan sokeriaineenvaihdunta muuttuu huomattavasti raskauden edetessä, vaikka kyseessä olisi normaali raskaus. On siis todennäköistä, että samat raja-arvot eivät ole ihanteelliset koko raskauden ajalle.

Ei ole kuitenkaan vielä selvää, millaiset raja-arvot toimivat parhaiten alkuraskaudessa.

– Toistaiseksi on siis epäselvää, millaisilla raja-arvoilla raskausdiabetes tulisi diagnosoida ennen 24. raskausviikkoa, Klemetti toteaa.

Nämä lisäävät raskausdiabeteksen riskiä – elämäntapamuutokset hoidettava jo raskautta suunnitellessa

Raskaana oleva äiti pitelee donitsilautasta. Elämäntaparemontti kannattaisi tehdä jo raskautta suunnitellessa, eikä vasta silloin, kun sokerirasitus paljastaa viitteitä diabeteksestä.

Elämäntaparemontti kannattaisi tehdä jo raskautta suunnitellessa.

Raskausdiabeteksen riskiä kasvattavat muun muassa odottajan ylipaino, perintötekijät ja korkea ikä. Odottajien ylipaino on yhä yleisempää, kuten myös raskausdiabetes.

Tällä hetkellä raskausdiabeteksen syihin puututaan vasta loppuraskaudessa, kun diagnoosi saadaan selville. Hoidoksi suositellaan verensokerin seurantaa, ruokavaliohoitoa ja liikuntaa sekä tarvittaessa lääkitystä.

– Äidin lihavuus vaikuttaa kuitenkin jo varhaisraskaudesta lähtien metaboliseen ympäristöön, jossa sikiö ja istukka kehittyvät. Elintapamuutosten tekemiseen tulisikin kannustaa ja avustaa jo raskautta suunnittelevia naisia ja nuoria perheitä, Klemetti sanoo.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä