Ferritiiniä on alettu mitata julkisellakin selvästi enemmän – jääkö raskauden raudanpuute silti huomaamatta neuvolassa?
Suomessa raskauden matala ferritiini voi jäädä usein äidiltä pimentoon, mutta Ruotsissa ja Tanskassa mittaus kuuluu jo alkuraskaudessa äitiysneuvolaan.
Raudanpuute on yleinen vaiva raskaudessa ja synnyttäneillä, ja se voi aiheuttaa merkittävää haittaa sekä äidille että lapsen kehitykselle. Hemoglobiini voi olla hyvä, vaikka ferritiini eli elimistön rautavarastot olisivat tyhjät.
Silti Suomen neuvoloissa mitataan vain hemoglobiini, joka ei kerro elimistön rautavarastoista. Matalassa ferritiinissä on kyse raudanpuutteesta ilman anemiaa, mikä sekin riittävän pitkään jatkuvana voi johtaa raudanpuuteanemiaan.
– Suomessa ei tätä vielä riittävästi ymmärretä, toteaa yksityislääkäri Ilona Ritola. Hän on keskittynyt nyt urallaan raudanpuutteesta kärsivien hoitoon.
– Ferritiinin eli varastoraudan mittaaminen on halpaa, eikä sen liittäminen osaksi muutenkin otettavia verikokeita vie juurikaan ylimääräisiä resursseja.
Lue myös: Hemoglobiini 102, ferritiini 3 – Desire Nyman -blogi
Jos ferritiiniarvo on alle 30, rautavarastot ovat tyhjät. Usein lääkärit kuitenkin tuijottavat viitearvoja, jotka eivät perustu elimistön fysiologisiin toimintoihin, sanoo Ritola.
– Viite tarkoittaa sitä, mitä jokin arvo yleensä väestössä on. Koska Suomessa raudanpuutetta esiintyy paljon, myös liian matalat arvot osuvat viitealueelle, Ritola selittää.
Ferritiinin yhteydessä olisi tärkeää tutkia myös CRP-tulehdusarvo, sillä infektio nostaa ferritiiniarvoa, vaikka rautavarastot eivät olisikaan kohentuneet.
Hoito vaihtelee alueittain
Ritola kertoo, että Ruotsissa ja Tanskassa ferritiini mitataan alkuraskaudessa neuvolassa.
Suomessa on totuttu puuttumaan raudanpuutteeseen tapauksissa, joissa hemoglobiini on laskenut anemian puolelle. Hemoglobiinitasoilla 100–105 on selviä haittavaikutuksia äitiin ja sikiöön.
– Toisaalta hemoglobiinia ei edes mitata jokaisella neuvolakäynnillä, eli raskaana oleva nainen on voinut olla aneeminen useita kuukausia ennen sen havaitsemista, Ritola huomauttaa.
Raskaus koettelee usein rauta-arvoja. Monen kokemuksena on, että ferritiini kieltäydytään mittaamasta.
Ruotsissa ja Tanskassa asiaa on tutkittu paljon enemmän, ja Ritola arvelee, että siellä seurataan WHO:n ohjeita herkemmin kuin Suomessa.
– Ruotsissa ja Tanskassa käytiin jo kymmenen vuotta sitten samaa keskustelua kuin meillä nyt, eli pitäisikö ferritiiniä mitata vai ei.
Ritola uskoo tietämättömyyden johtuvan siitä, että Suomessa raudanpuute ei ole oikein minkään erikoisalan intresseissä.
– Sen tosin pitäisi kuulua kaikille lääkäreille, koska oireet koskettavat lähes kaikkia erikoisaloja ihotaudeista kirurgiaan.
Ritolan mukaan viimeisen kahden vuoden aikana Suomessa on tapahtunut selvää muutosta parempaan suuntaan. Hän hoitaa potilaita koko maan laajuudelta ja on pannut työssään merkille, että kasvukeskuksissa tietämys ja hoito ovat jo monesti asianmukaisella tasolla.
– Mutta pienissä, syrjäisissä paikoissa hoitoa ei saa ja jopa kieltäydytään mittaamasta ferritiiniä sellaiselta, jolta se oireiden perusteella kuuluisi mitata. Potilaiden oireita myös vähätellään.
Jaa oma kokemuksesi