Ensimmäinen ultra – mitä tapahtuu, ja miksi sukupuolta ei paljasteta, vaikka se olisi mahdollista?

Ensimmäinen ultraäänitutkimus kertoo paljon sikiön voinnista. Siinä tutkitaan yleensä niin niskaturvotus, rakenteet kuin sydänäänetkin. Sukupuoli sen sijaan jää vielä salaisuudeksi.

Teksti Satu Lithovius
Kuvat iStock
Ensimmäinen ultra on kuin ensitreffit sikiön kanssa. Viimein hänet saa nähdä!

Ensimmäinen ultra on tuleville vanhemmille jännittävä hetki – onhan se ensimmäinen kerta, kun he pääsevät näkemään vauvansa.

Tutkimusta pitää jaksaa odottaa ensimmäisen raskauskolmanneksen lopulle, sillä se tehdään raskausviikkojen 11+0 ja 13+6 välillä. Sikiö on tällöin päästä peppuun mitattuna noin 43–84 millimetriä pitkä.

–Tutkimus tehdään tällä aikavälillä siksi, että silloin onnistuu tutkimuksen tärkeät päämäärät, kuten sikiön niskaturvotuksen mittaus. Olennaista on myös määrittää sikiön koko pää-perämitan perusteella, varmistaa raskausviikkojen määrä ja määrittää laskettu aika, kertoo HUS Naistenklinikan erikoislääkäri Pia Ebert.

Ensimmäinen ultra: Yleensä vatsan päältä

Tutkimuskäynti alkaa esitietojen kirjaamisella, jonka jälkeen tehdään itse ultratutkimus. Noin vartin mittainen ensimmäinen ultra tehdään yleensä odottajan vatsan päältä.

Jos näin sikiöön ei saada riittävän hyvää näkymää, tutkimusta voidaan jatkaa alakautta. Näkyvyyteen voivat vaikuttaa sikiön asento, kohdun asento ja muut anatomiset olosuhteet, kuten äidin paino.

Ultratutkimuksen alussa tarkistetaan sikiöiden lukumäärä sekä sikiön tai sikiöiden elossa olo. Jos odottaja haluaa osallistua sikiöseulontoihin, ultraukseen kuuluu sikiön niskaturvotuksen mittaaminen. Siksi ensimmäisestä ultrasta puhutaan joskus niskaturvotusultrana, niskapoimu-ultrana, nt-ultrana tai np-ultrana.

Myös rakenteita tarkastellaan, vaikka varsinainen rakenneultraääni tehdäänkin raskauden myöhemmässä vaiheessa.

– Isot rakennepoikkeavuudet käyvät ilmi jo tässä vaiheessa. Niskaturvotuksen mittaus on optimaalisinta tehdä näillä raskausviikoilla, sanoo Ebert.

Niskaturvotus voi kertoa poikkeavuudesta

Lähes jokaisella sikiöllä ilmenee jonkin verran ohimenevää niskaturvotusta. Mitä suurempi turvotus on, sitä isompi on riski esimerkiksi kromosomihäiriöön tai rakennepoikkeavuuteen esimerkiksi sydämessä.

Odottaja voi valita, osallistuuko pelkkään niskaturvotusmittaukseen vai myös odottajalta otettavan verinäytteen sisältävään yhdistelmäseulaan. Seulonnoista voi myös kieltäytyä ja valita sen sijaan pelkän yleisen ultraäänitutkimuksen.

– Tarkoituksena on seuloa yleisimpiä kromosomihäiriöitä. Yhdistelmäseula antaa pelkkää niskaturvotusmittausta tarkempaa tietoa, kertoo Ebert.

Ensimmäinen ultra onnistuu yleensä vatsan päältä, mutta joskus se tehdään alateitse esimerkiksi vatsarasvan haitatessa.

Ensimmäinen ultra onnistuu yleensä vatsan päältä, mutta joskus se tehdään alateitse esimerkiksi vatsarasvan haitatessa.

Jos sikiön niskaturvotus on 3 milliä tai yli, riski kromosomi- tai rakennepoikkeavuuteen on kohonnut. Yhdistelmäseula voi hälyttää pienemmästäkin niskaturvotuksesta, sillä siihen vaikuttavat myös odottajan ikä ja tämän verestä seulotut merkkiaineet.

– Jos seulonnoissa käy ilmi jotakin poikkeavaa, odottaja ohjataan jatkotutkimuksiin. Seulonnat voivat antaa myös vääriä hälytyksiä, Ebert sanoo.

Iloa, eloa -blogi: Ultraa odottavan aika on pitkä

Sikiön sydän jumputtaa kiivaasti

Ensimmäisen ultran aikana vanhemmat pääsevät myös kuulemaan vauvansa sydämen sykkeen. Se on tässä raskauden vaiheessa melko nopea – tavallinen syketaso on 150–160 lyöntiä minuutissa.

– Sikiön aktiivisuudesta riippuen se voi olla myös vähän korkeampi tai matalampi, kertoo Ebert.

Ultratutkimuksen tekijälle riittää sykkeen näkeminen. Sen kuuntelu on enemmän vanhempia varten – vauvan olemassaolo konkretisoituu sykkivän sydämen kautta.

Rakenteet syyniin päästä jalkoihin

Sikiön rakenteita tarkastellaan monin tavoin ensimmäisessä ultratutkimuksessa. Ebertin mukaan 30–40 prosenttia merkitsevistä rakennepoikkeavuuksista löytyy jo tässä vaiheessa. Sellaisia ovat esimerkiksi keskushermoston rakennepoikkeavuudet.

– Sikiötä katsotaan jo tässä vaiheessa pääpiirteittäin päästä jalkoihin. Esimerkiksi aivoista tarkistetaan, että aivorakenteet ovat symmetriset ja normaalisti kehittyneet ja että aivot peittyvät kallon luulla. Myös pään ja kasvojen muoto katsotaan, Ebert listaa.

”Rakenteellista poikkeavuutta voi olla, vaikka kromosomit olisivat normaalit.”

Lisäksi tarkistetaan ihon eheys selän ja vatsan puolella, suolistokaiku sekä napanuoran lähtökohta napatyrän varalta. Ultraaja yrittää löytää vatsalaukun ja virtsarakon, joka ei tosin tyhjänä näy.

– Raajoista katsotaan niiden määrä ja että kaikki pitkät luut löytyvät. Jos rakenteista löytyy jotain poikkeavaa, odottaja ohjataan jatkotutkimuksiin. Rakenteellista poikkeavuutta voi olla, vaikka kromosomit olisivat normaalit, Ebert kertoo.

Sukupuoli ei paljastu vielä

Monia vanhempia kiinnostaisi sikiön sukupuoli jo ensimmäisessä ultrassa, mutta tässä vaiheessa sitä ei tarkastella – vaikka niin sanotun nub-teorian mukaan se olisikin mahdollista.

Teoria perustuu sikiön jalkojen välissä sijaitsevaan genitaalikyhmyyn, jonka kulma suhteessa sikiön selkärankaan kertoo, onko vauva tyttö vai poika. Mitä suurempi kyhmyn suhde selkärankaan on, sitä todennäköisemmin kyseessä on poika. Enemmän selkärangan suuntainen kyhmy taas viittaa tyttöön.

”Sukupuolella ei ole tässä vaiheessa mitään lääketieteellistä merkitystä.”

Ebertin mukaan oikeasti kyseessä ei ole teoria, vaan jo pitkään tiedossa ollut tutkittu fakta. Genitaalikyhmyä ei kuitenkaan tarkastella ultratutkimuksessa useastakaan syystä, joista yksi on tiedon lääketieteellinen merkittävyys.

– Sukupuolella ei ole tässä vaiheessa mitään lääketieteellistä merkitystä. Sukupuolen määrittäminen vaatisi etsimistä ja lisäaikaa, ja se olisi pois merkitsevältä tutkimukselta. Lisäksi löydös olisi tässä vaiheessa hyvin epävarma. Seulontojen periaate on olla tasa-arvoinen kaikille, ja olisi epäreilua, jos osa saisi sukupuolen selville ja osa ei, Ebert perustelee.

Kuvamuisto mukaan

Kun ensimmäinen ultratutkimus on tehty, sen suorittanut kätilö tai lääkäri kirjaa tutkimuksessa esiin tulleet asiat odottajan tietoihin sekä neuvolakorttiin. Tulevat vanhemmat saavat muistoksi joukon tutkimuksen aikana otettuja kuvia.

– Yritämme aina saada hyviä ja edustavia, odottajalle ja perheelle ymmärrettäviä kuvia, Ebert paljastaa.

Lue myös: Rakenneultra on raskauden merkkihetki, joka voi huojentaa tai huolestuttaa: Mitä siellä tutkitaan?

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä