Punkin puremasta alkoi sairauskierre – Netan lapsi syntyi kiireellisellä hätäsektiolla ja sinertävä vauva oli kiidätettävä saamaan lisähappea
Punkin purema oli koitua Netan ja vauvan kohtaloksi: ”Vauvan kanssa oleminen auttoi toipumaan.”
Raskaus oli sujunut siihen mennessä mallikkaasti. Netta Vahteri, 32, nautti odotusajasta täysillä. Vierellä oli rakas puoliso, Blanco-koira ja mieleinen työ sosiaalisen median suunnittelijana.
– Voin oikein hyvin. En kärsinyt pahoinvoinnista tai mistään muistakaan raskausvaivoista.
Kodilta oli lyhyt matka merenrantaan, jossa Netta viihtyi Blancon kanssa ulkoillen.
Keväällä, kun raskausviikkoja oli takana noin kolmekymmentä, Netta sairastui flunssaan. Kuumettakin oli, mutta jo muutaman päivän sairasloman jälkeen hän oli valmis palaamaan töihin.
Sen jälkeen muistot ovat sumuisia. Ensin vaivasi niskajäykkyys. Olo huononi, ja Netta muuttui sekavaksi. Puoliso huomasi, että kaikki ei ole kunnossa.
Netta kiidätettiin sairaalaan, jossa hänellä diagnosoitiin punkin pureman seurauksena tarttunut puutiaisaivokuume. Vaati viikon sairaalassa olon, että Netta pääsi kotiin.
Olo oli taudin jäljiltä hyvin uupunut. Nettaa vaivasi koronankin jälkioireisiin lukeutuva aivosumu.
Pelkkä tiskaaminen saattoi viedä koko loppupäiväksi voimat.
Lue myös: Näin suojaat lapsesi punkeilta, borrelioosilta ja puutiaisaivokuumeelta
Punkkirokotetta ei suositeltu
Netta asuu Helsingissä alueella, jonka asukkaille THL suosittelee TBE-rokotetta eli kansanomaisemmin punkkirokotetta. Rokote suojaa vain puutiaisaivokuumeelta, mutta ei punkin pureman aiheuttamalta borrelioosilta.
Raskaana oleville THL ei suoranaisesti suosittele punkkirokotetta. Se voidaan antaa harkinnan mukaan riskialueella paljon ulkona liikkuvalle odottajalle.
Netalle ei neuvolassa mainittu punkkirokotteesta mitään. Hän ei tiennyt tuolloin, että omalla asuinalueella esiintyy keskimääräistä enemmän puutiaisaivokuumetta.
Lue myös: Punkkien levinneisyys Suomessa – katso, asutteko riskialueella
Lisää koettelemuksia
Vauvan syntymää edelsi vielä toinenkin vakava sairastuminen.
Kun Netta oli viettänyt kuukauden toipilaana puutiaisaivokuumeen jäljiltä, hän joutui jälleen sairaalaan. Ylävatsakivut osoittautuivat HELLP-syndroomaksi. Tila on vakava, pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen vaikea muoto.
Yhteyttä puutiaisaivokuumeeseen ei kuitenkaan epäilty.
Netan vointi oli kehno: hänelle ilmaantui näköhäiriöitä ja voimakasta päänsärkyä. Synnytys oli käynnistettävä kiireesti, sillä se oli ainoa keino saada Netta toipumaan.
Lopulta Netan esikoinen syntyi kiireellisellä sektiolla. Sinertävä vauva oli kiidätettävä saamaan lisähappea.
Lue myös: Kun ennenaikainen synnytyskipu olikin jotain aivan muuta – sektio pelasti 3 lapsen äidin hengen
Kun Netan olo oli kohentunut riittävästi ja vauvallakaan ei enää ollut hätää, pääsivät äiti ja vauva kotiin.
Puutiaisaivokuumeen ja HELLP-syndroomaan aiheuttama sumuinen olo ja väsymys vaivasivat edelleen. Puoliso huolehti pitkälti vauvasta ensimmäisien viikkojen ajan, sillä lääkäri oli määrännyt Netalle lepoa, myös öisin.
– Se oli vaikea yhtälö imetyksen kanssa, mutta onneksi saimme sen toimimaan, Netta muistelee.
Netta koki vauvan kanssa olemisen edistävän toipumistaan.
Lopulta sairastui mieli
Fyysiset koettelemukset saivat myös mielen sairastumaan: Netalla todettiin synnytyksen jälkeinen masennus.
Koko perhe kävi terapeuttisen vauvaperhetyön vastaanottolla käsittelemässä myllerrystä, jonka koko perhe oli joutunut käymään läpi.
Kolmen-neljän kuukauden kohdalla oli havaittavissa selkeää parantumista.
– Uskon, että lapsen kanssa oleminen auttoi eniten. Se, että oli pakko nousta aamulla sängystä ja selkeät päivärutiinit hoidettavana.
Nea merkkasi vauvanhoitosovellukseen tärkeät päivittäiset asiat, kuten syötöt, sillä ei vielä luottanut omaan muistiinsa.
– Jännitin paljon, muistanko ruokkia lapsen.
Hiljalleen Netta sai itsevarmuutta vauvan hoitamiseen, kun tuore äiti huomasi pärjäävänsä. Se lisäsi hyvää oloa.
Kun puoliso palasi töihin, kotona kävi kaksi kertaa viikossa kotipalvelun työntekijä. Netta sai silloin aikaa itselleen.
Aivojen virittämiseksi uudelleen Netta kirjoitti ja kuvasi omiin somekanaviinsa. Hän myös kuunteli tietokirjoja.
– Oli hieno huomata, että hei, minullahan on ihan viisaita ajatuksia.
Nyt, kaksi vuotta tapahtuneesta, Netta voi sanoa voivansa hyvin.
– Voimakkaasta väsymyksestä en sen sijaan ole päässyt eroon. Kiitos ruuhkavuodet ja kello 5 heräävä taapero, Netta nauraa.
Jaa oma kokemuksesi