Raskaus tuo mukanaan pelkoja – näin pidät odotushuolet kohtuullisina
Raskaus tuo monelle mukanaan myös huolia. Synnytys huolestuttaa ja vauvan terveys mietityttää. Huolilla on kuitenkin myönteinenkin puoli: ne kertovat siitä, että kiintymyssuhde tulevaan lapseen on syntymässä.
Raskaus herättää paljon tunteita, iloa ja onnea, mutta myös huolta ja murhetta. Omassa riskiraskaudessani opin, miten paljon huolta odotuksesta voi aiheutua. Kun huoli valtaa mielen, olo on kaikkea muuta kuin äidillisen hehkuva.
Onneksi kukaan ei laukonut minulle odotukseen liittyviä kliseitä maatessani synnytyssairaalan raskaana olevien osastolla anturit vatsallani. En olisi todellakaan halunnut kuulla: Nainen on raskaana kauneimmillaan. Nauti odotuksesta, se on elämäsi ihaninta aikaa. Muista, että raskaus ei ole sairaus.
Raskauteen liittyviä huolenaiheita ja pelkoja on monenlaisia. Toinen pelkää keskenmenoa ja sitä, että vauvalle sattuu jotain. Toinen pohtii, millainen äiti hänestä tulee.
Murheet ovat luonnollinen osa äidiksi kasvamista. Ei ole ihme, että elämän suurin psyykkinen mullistus sitten murrosiän mietityttää. Miten synnytys menee ja onkohan lapsi terve? Tuleeko minusta hyvä äiti? Millainen isä puolisoni on? Miten parisuhteemme kestää muutoksen?
Raskaus voi tuoda mieleen traumoja
Odotushuolten kukistamiseksi on tärkeää miettiä, mistä huoli johtuu. Onko pelon taustalla ennen odotusta koettua lapsettomuutta tai keskenmenoja? Liittyykö odotukseen terveysongelmia, kuten raskausdiabetes, vuotoja tai ennenaikaisia supistuksia? Onko odottajan lapsuudessa tapahtunut traumaattisia asioita, jotka nousevat pintaan?
Välillä raskaana olevaa huolestuttaa kaikki maan ja taivaan väliltä kuten se, oppiiko hän tunnistamaan, mitä vauva milloinkin tarvitsee? Tai periytyvätkö suvun sairaudet tulokkaalle?
Synnytyspelko on odottajan huolenaiheista tavallisimpia.
– Ensimmäistä lastaan odottavat pelkäävät yleensä kipua ja sitä, että vauvalle sattuu jotain, kertoo raskausaikaan ja synnytykseen liittyviin huoliin erikoistunut psykoterapeutti Marjo Flykt.
Joskus synnytyspelko suorastaan lamaannuttaa odottajan ja täyttää suuren osan hänen ajatuksistaan. Pahimmillaan pelko alkaa heti, kun äiti saa tietää odottavansa lasta, ja hallitsee hänen päivittäistä elämäänsä. Tällaisesta vakavasta synnytyspelosta kärsii onneksi vain murto-osa odottajista. Neuvolan kautta voi saada lähetteen pelkopoliklinikalle, jollainen löytyy useista kaupungeista.
– Pelkopolilla pääsee keskustelemaan huolistaan kätilön kanssa. Siellä tehdään myös synnytyssuunnitelma, jonka avulla osataan huomioida synnytyspelkoa poteva odottaja, Flykt sanoo.
Hormonit herkistävät odottajaa
Tutustuminen synnytyssairaalaan voi auttaa valmistautumaan synnytykseen. Rentoutumisen opettelu vaikkapa äänitteitä kuunnellen voi helpottaa kivun hallintaa synnytyksen aikana. Puolison, muun läheisen ihmisen tai doulan tuki on synnytyksen aikana tärkeää ja tuo turvaa.
Menneisyys vaikuttaa siihen, miten rentoutuneeksi odottava äiti voi tuntea itsensä. Odottaja on usein tavallista huolestuneempi, jos raskaaksi tuleminen on ollut hyvin hankalaa. Jos taustalla on lapsettomuushistoria tai keskenmenoja, on tärkeää, että lääkärissä ja neuvolassa suhtaudutaan asiaan oikein.
– Jos on kohdannut aiempia raskauteen liittyviä traumaattisia kokemuksia, olisi tärkeää saada mahdollisuus ylimääräisiin ultraäänitutkimuksiin ja tarkempaan raskauden seurantaan. Se ei ole turhaa, vaan välttämätöntä, jotta odottava äiti pystyy rauhoittumaan, Flykt muistuttaa.
Raskauden aikaisten fysiologisten muutosten merkitystä odottajan tunnemaailmassa ei pidä vähätellä. Raskausajan hormonit herkistävät äitiä ja hän saattaa huolestua helpommin vauvan hyvinvoinnista.
– Raskausajan herkistymisen tarkoituksena on auttaa äitiä vastaamaan vauvan tarpeisiin. Tuoreen äidin pitääkin olla herkällä mielellä, Flykt tietää.
Hormonit voivat altistaa mielenterveysongelmien puhkeamiselle.
– Jos odottajalla on aiempaa masennushistoriaa tai ahdistusta, oireet voivat pahentua raskausaikana, vaikka tuleva äiti olisi voinut hyvin ennen raskaaksi tuloaan.
Jaa huolia puolisosi kanssa
Raskauden fyysiset muutokset herättävät sanattomia kehon muistissa olevia kokemuksia siitä, miten itseä on lapsena hoidettu. – Jos sinua on pidetty sylissä ja lohdutettu, raskaana oleminen aktivoi hyviä muistoja. Mikäli olet kokenut kaltoinkohtelua pienenä, nekin muistot saattavat nousta raskauden aikana pintaan, Flykt sanoo.
Parisuhteella on suuri merkitys odottavan äidin hyvinvoinnille. Puolison kanssa olisi tärkeää voida jakaa vauvaan liittyviä asioita ja kuvitella elämää vauvan kanssa.
Raskaana oleva ei aina saa parisuhteesta kaipaamaansa tukea, vaan hän voi kokea olevansa murheidensa keskellä yksin. Silloin mieleen nousee pelko siitä, miten jaksan vauvan kanssa. Puoliso saattaa havahtua vauvan tuloon vasta, kun lapsi on jo syntynyt.
– Parisuhde on ihmisen pääkiintymyssuhde, josta haetaan turvaa. Jos suhteessa on vaikeuksia tai puolisoa ei ole lainkaan, odottajalta puuttuu tärkein luonnollinen tuki.
Ei-toivottu raskaus on myös riski tulevalle äitiydelle. Jos raskautta päättää jatkaa, asian käsittelyyn ja tilanteen hyväksymiseen kuluu väistämättä aikaa.
Ikä voi vaikuttaa huolen määrään
Tulevan äidin ikä vaikuttaa sekin osaltaan huolen määrään. Vanhemmat odottajat saattavat olla huolestuneempia, sillä heillä voi olla isompi riski terveysongelmiin, ja raskaaksi tulemisen taustalla voi olla lapsettomuutta tai keskenmenoja. Työroolista luopuminen voi mietityttää, samoin omien tarpeiden sivuuttaminen ja sopeutuminen siihen, että on sidoksissa vauvaan. Toisaalta elämänkokemus usein helpottaa äitiyteen sopeutumisessa.
– Muutoksen miettiminen kuuluu raskauteen. Ensimmäistä kertaa äidiksi tuleminen on hyppy tuntemattomaan. On tärkeää pysähtyä miettimään, miten oma elämä tulee lapsen myötä muuttumaan.
Huoli voi kuormittaa odottavaa äitiä niin paljon, että sen vuoksi kannattaa hakea keskusteluapua. Jatkuvasti huolestuneen äidin lapsesta saattaa tulla muita stressiherkempi ja herkästi reagoiva, sillä äidin stressihormonit läpäisevät istukan.
Vertaistuki voi auttaa
Ohimenevät huolet eivät sen sijaan vaikuta vauvan hyvinvointiin. Oman hyvinvoinnin takia on kuitenkin tärkeää pyrkiä elämään mahdollisimman normaalia elämää.
Aina stressitön odotus ei ole mahdollinen, esimerkiksi jos kyseessä on riskiraskaus. Silloin odotuksesta nauttiminen on liikaa vaadittu, ja iloa vauvasta koetaan ehkä vasta tämän syntymän jälkeen.
Odottajan ei kuitenkaan tarvitse pärjätä yksin. On tärkeää oppia pyytämään apua silloin, kun sitä tarvitsee. Yhteisön tuki merkitsee paljon.
– Äitiydestä nauttimisen kannalta on hyvin tärkeää päästä mukaan toisten äitien yhteisöön ja jakamaan äitiyteen liittyviä ajatuksia. Tarvitsemme toisia, kokeneempia äitejä ympärillemme.
Juttu julkaistiin Kaksplussassa 2/17.
Lue myös:
Jaa oma kokemuksesi