Synnytys ja kasvomaski? Äidit kertovat kokemuksistaan
Kaksi äitiä koki, millaista on pukea kasvomaski synnytyksen ajaksi, ennen kuin HUSin synnyttäjien kasvomaskisuositus astui voimaan.
Synnyttäjille suositellaan nyt Uudellamaalla kasvomaskia koko sairaalassa olonsa ajaksi. Suositus hämmentänyt odottajia ja herättänyt paljon keskustelua.
Keskiviikkona annetun uuden maskisuositus-ilmoituksen jälkeen HUS on eri medioissa tähdentänyt, että synnytyksen aktiivisessa vaiheessa vointi ei salli maskia hengitysteillä.
Kourallinen suomalaisnaisia kommentoi laajalle levinneisiin some-keskusteluihin itse kokeneensa, millaista on käyttää maskia kriittisissäkin vaiheissa synnytyssalissa.
Stina Holm, 35, koki maskisynnytyksen viime elokuussa, kun perheen kolmas lapsi saapui maailmaan Espanjassa, mallorcalaisessa sairaalassa. Toisin kuin Suomessa Espanjassa maskia ei vain suositella käytettäväksi julkisissa tiloissa, vaan sen käyttö on pakollista.
– Tiesin etukäteen, että maski tulee olla synnytyssairaalassakin puettuna, sillä olin kuullut siitä muilta äideiltä. Osasin siis odottaa sitä.
Kun Stina kirjautui sairaalaan, häneltä otettiin ensimmäisenä näyte koronan varalta. Kun tulos varmistui negatiiviseksi, Stina ohjattiin omaan huoneeseen, jossa maskia ei tarvinnut käyttää avautumisvaiheessa – paitsi henkilökunnan ollessa huoneessa.
Kun tositoimet alkoivat olla lähellä, Stina siirrettiin varsinaiseen synnytyssaliin, jossa maski oli oltava kasvoilla koko ajan. Kolmen tunnin kuluttua sairaalaan saapumisesta Stinalla oli jo suloinen vauva sylissään.
– En kiinnittänyt maskiin huomiota synnytyksessä, sillä kivut ja vauvan näkemisen odottaminen veivät mennessään. Toki synnytykseni sujui hyvin nopeasti. Ehkä pidemmässä synnytyksessä maski olisi häirinnyt enemmän.
Inhottavampaa Stinasta on ollut pitää maskia 40 asteen helteessä, sillä maskia oli pakko pitää kesälläkin ulkona kävellessä.
– Erikoista oli se, että maskeja ei ollut sairaalassa suoraan tarjolla. Puin maskin kotona lähtiessä synnyttämään. Jossain vaiheessa pyysin uutta maskia, kun vanha tipahti lattialle, mutta hoitajat ilmeisesti unohtivat tuoda sellaisen.
Suomessa maskeja ei tarvitse tuoda omasta takaa vaan synnyttäjät saavat ne saapuessaan sairaalaan.
Suvi koki maskisynnytyksen jo keväällä Suomessa
Myös Suomessa on koettu maskisynnytyksiä ennen HUSin ilmoittamaa suositusta.
Torniolaisen Suvi-Elina Koskelan, 38, kuopus syntyi perheen neljänneksi sisarukseksi viime toukokuussa. Synnytys päätettiin käynnistää, ja siihen oli varattu aika kuten myös koronatestiin, joka tuli ottaa pari päivää ennen käynnistystä.
– Pyysin testin pikana, sillä synnytykseni oli ehtinyt käynnistymään saman päivän aikana, kun menin testiin.
Suville oli neuvolassa kerrottu, että jos testi on negatiivinen, synnytyssalissa maskia ei tarvitse pitää.
– Sain negatiivisen testituloksen mutta synnytin kuitenkin maski kasvoillani. Synnärille saapuessani sain ohjeistuksen, että maski on puettava kun hoitajat ovat huoneessani, vaikka testi olikin negatiivinen.
Jälkikäteen Suvia ihmetytti, miksi kätilö ei sanonut hänelle, että maskin voisi riisua ponnistusvaiheessa.
– Maski päässä ei näe imettää vauvaa, sillä alaspäin katsoessa maski peittää näkökenttää. Vasta ryhtyessäni imettämään vauvaa huomasin, että minulla on edelleen maski. Silloin kätilö sanoi, että voin riisua sen.
Etukäteen Suvia hieman hirvitti ajatus, että synnytyssairaalassa maskia on käytettävä, sillä hän kärsii tukehtumisfobiasta.
– En voi pitää esimerkiksi moottoripyöräkypärän visiiriä laskettuna, sillä muuten pelko valtaa mielen.
Synnytystä Suvi ei kuitenkaan huomannut maskin häirinneen.
– Tilanne vei niin mukanaan, että unohdin koko maskin. Synnytys oli ihana kokemus, mutta ristiriitaisesta maskiohjeistuksesta jäi hämmentynyt olo.
Kansanedustajat: Synnyttäjien hyvinvointi turvattava
Vihreät kansanedustajat Saara Hyrkkö, Sofia Virta ja Iiris Suomela jättivät eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, miten synnyttäjien hyvinvointi turvataan synnytyssairaalassa ollessa erilaisten koronatoimien aikana.
– Minulla on täysi luotto synnytyssairaaloiden ammattilaisiin. He ovat rautaista porukkaa ja heillä on sydän paikallaan. He osaavat varmasti tarvittavalla herkkyydellä luovia synnyttäjien kanssa maskisuosituksen vallitessa, Saara Hyrkkö sanoo.
Hän korostaa ymmärtävänsä hyvin, että henkilökuntaa on suojeltava virukselta, jotta kätilöt ja lääkärit eivät saa koronatartuntaa.
– Synnyttäjille on tärkeää kertoa avoimesti maskisuosituksesta ja katkaista siivet esimerkiksi sellaisilta huhuilta, että ilokaasua ei enää voisi käyttää.
Niinpä motivaationa keskustelun herättämiselle on Hyrköllä ja hänen kansanedustajakumppaneillaan ollut lisääntynyt tuen tarve, jota maskisuositus saattaa saada aikaan.
– Tärkeää on tietenkin pyrkiä ennaltaehkäisemään synnyttäjien huolta, mutta tuelle saattaa kuitenkin olla tarvetta synnytyksessäkin ja sen jälkeen, sillä korona-aika asettaa synnyttäjät ja tukihenkilöt poikkeukselliseen tilanteeseen.
Jo suosituksen olemassaolo saattaa aiheuttaa osalle synnyttäjistä paineita.
– Tunnolliset ja kiltit saattavat sinnitellä viimeiseen asti maski päässä synnytyksessä, joka on muutenkin vaativa tilanne. Toiset tuntevat omat rajansa paremmin kuin toiset, ja joillekin voi olla helppoa sanoa, että nyt en voi enää pitää maskia.
Hyrkkö myös uskoo, että löytyy synnyttäjiä, jotka eivät ole moksiskaan maskisuosituksesta.
Monet synnyttäjät ovat ottaneet Hyrkköön yhteyttä ja kertoneet kokemuksista, jotka ovat pääasiassa myönteisiä – kuten Kaksplussan haastattelemilla Stinalla ja Suvilla.
Hyrkön kuulemissa kertomuksissa on toistunut myös se, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat hoitaneet työnsä hienosti
– Maskin käytössä edetään synnyttäjän ehdoilla. Mutta on tärkeää muistaa, että synnyttäjillä saattaa nyt suosituksen myötä olla uudenlaisia tuen tarpeita.
Jaa oma kokemuksesi