Synnytys 05.06.2018 Päivitetty 13.08.2019

Äitiaivot ovat totta! Näin synnytys vaikuttaa aivoihisi

Sanotaan, että äitiys mullistaa elämän. Lapsen saamisen jälkeen sinä, perheesi ja kehosi ette tosiaan ole enää entisellään, mutta oletko koskaan miettinyt, mitä aivoissasi tapahtuu synnytyksen aikana?

Teksti
Anniina Nirhamo
Kuvat
iStock
2 kommenttia

Synnytyksen aikana aivot käyvät läpi suuria fyysisiä, hormonaalisia ja emotionaalisia muutoksia. Kun synnytys käynnistyy, aivot ja kroppa tekevät yhteistyötä saadakseen homman hoidettua. Aivojen eri osat tuottavat ja vapauttavat hormonicocktailin, joka aiheuttaa tarvittavat muutokset, kuten kohdunkaulan avautumisen ja supistukset kehossa.

Itse synnytys taas aiheuttaa uusien hormonien, kuten oksitosiinin ja prolaktiinin tuotannon. Synnytys on siis monimutkainen hormonaalinen prosessi.

Harmaa aine pienenee, mantelitumake kasvaa

Raskaus ja synnytys siis muuttavat aivoja fyysisesti. Nature Neurosciencessa julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin esikoisensa saaneiden äitien aivoja. Aivoista otettiin kuvat sekä ennen kuin naiset tulivat raskaaksi että synnytyksen jälkeen. Kuvia vertailemalla tutkijat havaitsivat, että äitien aivojen harmaa aine kutistui raskauden aikana.

Ei osata täysin sanoa, miksi näin tapahtuu, mutta mahdollisesti se on luonnon tapa ohjata äitien huomiota enemmän vauvaan ja vähemmän muihin asioihin. Tämän vuoksi tuore äiti voi olla hieman hajamielinen. Muutos aivoissa voi pysyä synnytyksen jälkeen jopa kaksi vuotta tai vielä pidempään.

Toisen tutkimuksen mukaan äitien aivot saattavat itse asiassa kasvaa raskauden ja synnytyksen aikana. Yalen yliopiston tutkijat vertasivat kuvia naisten aivoista ennen ja jälkeen synnytyksen ja huomasivat, että tietyt aivojen alueet, kuten mantelitumake ja hypotalamus olivat kasvaneet. Niidenkin on arveltu edesauttavan vanhemmuuden taitojen oppimista.

Oksitosiini herättää äidinvaistot

Muutokset aivoissa vaikuttavat myös tunteisiin, mikä ei ehkä tule kenellekään yllätyksenä. Israelilaisessa yliopistossa on selvitetty, että synnytyksen aikana erittyvä hormoni oksitosiini vaikuttaa äidin kykyyn luoda kiintymyssuhde vauvaansa sekä riskiin sairastua synnytyksenjälkeiseen masennukseen.

Oksitosiinia kutsutaan myös rakkaus- ja onnellisuushormoniksi, sillä se muokkaa ihmisen käytöstä vuorovaikutustilanteissa. Oksitosiinin määrän on tutkittu esimerkiksi vaikuttavan niin sanottuun äidilliseen käyttäytymiseen.

Tutkimuksessa havainnoitiin muun muassa sitä, miten äiti koskettelee lastaan ja ääntelee tälle. Oksitosiini saa äidin esimerkiksi tulkitsemaan herkästi lapsen tarpeita ja uskaltamaan toimimaan uudessa ja pelottavassa elämäntilanteessa.

Synnyttävän äidin aivot näyttävät olevan ohjelmoitu luomaan tiiviin siteen vauvan kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vanhemmalla, joka ei synnytä lasta, olisi heikompi yhteys vauvaan.

Tutkimusten mukaan myös isien aivot tehostavat oksitosiinin tuotantoa, kun he hoivaavat lastaan. Oli vanhemmaksi tulemisen tapa siis mikä hyvänsä, se muuttaa elämän.

Lähde: Romper, Duodecim, Nature Neuroscience, Live Science, Live Science, Science Daily

Kommentit (2)

Minä väitän kuitenkin, että synnyttäminen vaikuttaa voimakkaammin kuin (pelkkä) vauvan hoivaaminen. Kun selvitettiin testillä, mihin ääniin herkimmin heräävät toisaalta naiset – toisaalta miehet, niin tulokseksi saatiin naisilla vauvan itku. Miehillä paras herättäjä oli auton varashälyttimen ääni. Vauvan itku ei mahtunut miehillä edes kärkikymmenikköön.

Voidaanko mennä takuuseen tästä testin luotettavuudesta, kuulostaa aivan älyttömältä.
Jos testissä olisi ollut lähinnä alta parikymppisiä miehiä, tulos olisi ehkä uskottavampi.

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X