Mitä synnytyksen jälkitarkastuksessa seulotaan ja miten? Asiantuntija kertoo käynnin alusta loppuun
Synnytyksen jälkitarkastus arvioi äidin ja koko perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia synnytyksen jälkeen. Gynekologinen tutkimus on vain osa sitä – eikä edes välttämätön.
Kun synnytyksestä on kulunut tovi, on jälkitarkastuksen aika. Synnytyksen jälkitarkastus tehdään yleensä äitiysneuvolassa 5–12 viikon sisällä synnytyksestä.
Tänä aikana synnytyselimet ovat ehtineet palautua raskaudesta, jälkivuoto yleensä loppua ja episiotomia- ja repeämähaavat parantua. Mahdolliset ongelmat toipumisessa ovat siis ehtineet tulla esille jälkitarkastukseen mennessä.
– Lisäksi perhe on ehtinyt elää vauva-arkea jo useamman viikon, ja mahdolliset haasteet vanhempien jaksamisessa, vanhemmuudessa ja varhaisessa vuorovaikutuksessa ovat ehkä tulleet esille, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Laura Lampio Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
Jälkitarkastus on hyvä hetki ottaa huolet ja haasteet puheeksi
Jälkitarkastuksessa on kysymys äidin ja koko perheen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnin arviosta synnytyksen jälkeen. Sen tarkoituksena on paitsi selvittää fysiologista synnytyksestä palautumista, myös kartoittaa äidin mielialaa ja jaksamista, vanhemmuuteen sopeutumista ja seuloa mahdollista synnytyksen jälkeistä masennusta.
Kannattaakin kertoa tällä lääkärikäynnillä kaikki synnytyksen jälkeiseen toipumiseen liittyvät huolet, niin fyysiset kuin psyykkisetkin. Lisäksi on tärkeä kertoa, jos omassa tai perheen jaksamisessa on pulmia.
– Neuvolan tehtävänä on huolehtia perheiden hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti, ja jälkitarkastus on tärkeä osa neuvolajärjestelmää. Tarvittaessa järjestetään perheelle apua yksilöllisesti, Lampio sanoo.
Apua synnytyskokemuksen käsittelyyn
Tarkastuksen aikana kysytään myös imetyksen sujumisesta ja järjestetään siihen tarvittaessa lisäapua. Lisäksi äiti pääsee keskustelemaan synnytyskokemuksestaan.
– Mikäli on viitteitä siitä, että äiti on kokenut synnytyksen traumaattisena, ja synnytys pyörii edelleen mielessä ikävänä asiana, tehdään potilaasta lähete äitiyspoliklinikalle keskustelemaan synnytyksestä synnytyslääkärin tai kätilön kanssa, Lampio kertoo.
Jälkitarkastus mittaa myös fyysistä hyvinvointia
Myös tietyt fysiologiset mittaukset kuuluvat jälkitarkastukseen. Esimerkiksi verenpaineen palautuminen normaaliksi yleensä tarkistetaan, jos raskausaikana on ollut paineiden nousua. Lisäksi äiti punnitaan, ja häneltä mitataan hemoglobiini.
Virtsanäytteestä tarkistetaan, että mahdollinen raskauden aikainen virtsan valkuaispitoisuus on hävinnyt.
Jos äidillä on ollut raskausdiabetes, voidaan myöhempään ajankohtaan varata sokerirasitustesti.
Sisätutkimus ei ole pakollinen
Gynekologinen tutkimus ei ole välttämätön osa jälkitarkastusta, jos äiti on toipunut synnytyksestä hyvin, eikä ongelmia ole. Se kannattaa kuitenkin tehdä, jos äidillä on edelleen vaivoja, kuten veristä jälkivuotoa, limakalvojen arkuutta, kipuja, hankalaa virtsankarkailua, infektio-oireita tai laskeumavaivoja.
Tyypillinen vaiva on esimerkiksi juuri limakalvojen arkuus, joka johtuu alhaisista estrogeenitasoista.
– Sisätutkimuksessa tarkistetaan mahdollisen episiotomia- tai repeämähaavan paraneminen, emättimen limakalvojen kunto, kohdunnapukka ja mahdollinen jälkivuoto sekä kokeillaan kohdun koko ja mahdollinen aristus sekä munasarjat, Lampio listaa.
Myös papanäyte voidaan ottaa tällä käynnillä, jos edellisestä kokeesta on aikaa tai papaseulonta on jäänyt raskauden vuoksi väliin.
Lue myös: Kävin jälkitarkastuksessa – en tiedä oliko meillä kielimuuri, mutta keskustelu oli hämmentävä
Kannattaako seksiä harrastaa, ennen kuin jälkitarkastus on tehty?
Osa äideistä on siinä käsityksessä, ettei yhdyntöjä saisi harrastaa ennen jälkitarkastusta. Lampion mukaan käsitys on väärä.
Yhdyntöjä olisi hyvä välttää infektioriskin vuoksi ainoastaan heti synnytyksen jälkeen, kun kohdunsuu on vielä auki ja tulee veristä vuotoa.
– Rusehtavaksi muuttuneen jälkivuodon aikana kannattaa käyttää kondomia infektioriskin vähentämiseksi, neuvoo Lampio.
Jatkoehkäisy keskusteluun jälkitarkatuksessa
Kondomia kannattaa käyttää myös ehkäisymielessä, kunnes ehkäisyasia on keskusteltu jälkitarkastuksessa. Jos äiti ei imetä, ovulaatio voi tapahtua jo kuukauden kuluttua synnytyksestä. Pelkkään imetykseen ei myöskään pidä luottaa ehkäisykeinona.
– Jälkitarkastuksessa keskustellaan aina jatkoehkäisystä. Jos jälkivuoto on loppunut, hormoni- tai kuparikierukan voi hyvin asentaa jo jälkitarkastuksen yhteydessä, sanoo Lampio.
Kun jälkitarkastus on tehty, lääkäri kirjoittaa äidille todistuksen tarkastuksesta. Todistus on ehtona Kelan maksamalle vanhempainrahalle. Todistuksen saa, vaikka gynekologinen tutkimus ei olisi kuulunut tarkastukseen.
Kantelun tulos: Neuvola toimi väärin yrittäessään painostaa sisätutkimukseen synnytyksen jälkitarkastuksessa – Iloa, eloa! -blogi
Kommentit (1)
Ehkäisyasioista puhutaan vain siinä laajuudessa kuin potilas korkee tarpeelliseksi. Miksi muuten kondomia ei nähdä pidempi aikaisempana ehkäisynä? Miksi ihmeessä naisen pitäisi synnytyksen jälkeen ehkäistä muulla kuin kondomilla?