Keisarileikkaus tehdään vain hyvästä syystä – Joskus sektio pelastaa sekä äidin että lapsen hengen
Synnytystapaa ei voi valita kuin maitomerkkiä kaupasta. Leikkaukseen päädytään vain tarkan harkinnan jälkeen.
Keisarileikkaus eli sektio tehdään Suomessa vain hyvästä syystä, koska kyseessä on iso avoleikkaus riskeineen. Joskus sektio pelastaa sekä äidin että lapsen hengen.
Noin 16 prosenttia suomalaislapsista syntyy keisarileikkauksella. Sektion viisi yleisintä syytä ovat sikiön ja synnyttäjän lantion välinen epäsuhta, aiemmat keisarileikkaukset, sikiötä uhkaava hapenpuute, vauvan perätila tai äidin voimakas synnytyspelko.
Synnytyspelkoiselle keskusteluapua
Jos äidillä on voimakas synnytyspelko, sitä pyritään yleensä ensin hoitamaan synnytyssairaalan pelkopoliklinikalla. Osa synnytystä pelkäävistä äideistä synnyttää henkistä tukea saatuaan alateitse.
Jos keskusteluapu ei auta ja pelko on voimakas, keisarileikkaus voidaan tehdä lääkärin päätöksellä.
Helposti sektioon ei kuitenkaan päädytä, koska kyseessä on iso leikkaus, johon liittyy riskejä. Yleisimpiä ovat tulehdus- ja verenvuotoriski; merkittävän verenhukan riski on sektiossa kolminkertainen verrattuna alatiesynnytykseen, ja kohdunpoiston riski on kuusinkertainen. Sektioon liittyy myös keuhkoveritulpan ja kohtutulehduksen riski.
Leikkaamista pyritään välttämään myös siksi, että sektiovauvoilla on tavallista enemmän alttiutta allergiaan ja astmaan. He eivät saa vastustuskykyä kypsyttävää bakteerikylpyä, jonka alateitse syntyneet saavat.
Sektiot voidaan jakaa kolmeen ryhmään: suunniteltuihin sektioihin, kiireellisiin sektioihin ja hätäsektioihin.
Suunniteltu keisarileikkaus: Sektio sovitaan hyvissä ajoin
Suunnitellun sektion yksi yleinen syy on sikiön poikkeava tarjonta eli poikkeava asento suhteessa synnytyskanavaan. Sikiö ei olekaan tulossa takaraivo edellä, vaan se on perätilassa tai jopa poikittain kohdussa.
Suunniteltuun sektioon voidaan päätyä myös synnyttäjän ahtaan lantion tai sen takia, että sikiö arvioidaan erittäin suureksi, yli 4,5-kiloiseksi. Sikiön liikakasvun vaara liittyy etenkin raskausdiabetekseen.
Suunnitellun sektion syy voi olla sekin, että synnyttäjälle on tehty jo aiemmin monta keisarileikkausta. Yksi edeltävä keisarileikkaus ei kuitenkaan merkitse, että seuraavakin synnytys on sektio.
Istukkaongelmat ja äidin sairaudet voivat nekin johtaa suunniteltuun sektioon.
Suunnitellun sektion aika sovitaan jo hyvissä ajoin, ja se tehdään noin viikko ennen laskettua aikaa.
Synnytyskertomus: odotus vaihtui kiireelliseen sektioon
Sektiovauva autetaan ulos nopeasti
Suunniteltu sektio tehdään yleensä spinaali- tai epiduraalipuudutuksessa, ja äidin ja leikkausalueen väliin tulee näköeste.
Sektiossa vatsanpeitteet avataan, kohdun seinämään tehdään poikkiviilto ja kalvot puhkaistaan. Sikiö autetaan ulos kohtuhaavasta, ja napanuora katkaistaan saman tien.
Vauva syntyy yleensä noin kymmenen minuutin sisällä leikkauksen alkamisesta, ja vanhemmat saavat nähdä hänet. Lapsi voidaan laskea hetkeksi äidin rinnalle, jos molempien kunto sen sallii. Kätilö tarkistaa vastasyntyneen terveyden ja voinnin.
Vauvan synnyttyä leikkaus jatkuu: istukka painellaan kohdusta ulos ja leikkaava lääkäri tarkistaa, ettei kohtuun jää vuotoa. Kohtuhaava suljetaan ompeleilla.
Leikkauksen jälkeen äiti pääsee heräämöön, jossa hänen vointiaan seurataan yleensä muutaman tunnin ajan.
Vaikka keisarileikkaus on iso avoleikkaus, äitiä pyydetään yleensä veritulppariskin vuoksi nousemaan jalkeille varsin pian.
Synnytyskertomus: ”Näin minulle kehittyi synnytyspelko”
Kiireelliseen sektioon kesken synnytyksen
Alatiesynnytys voi pysähtyä tai sen kulussa voi tapahtua muutoksia kesken kaiken. Jos synnytys ei etene, synnyttäjälle voidaan tehdä kiireellinen sektio kesken synnytyksen.
Kiireellisen sektion syynä voi olla sikiön hartioiden tai pään jumittuminen synnytyskanavaan, sikiön huonovointisuus, synnytyksessä huomattu virhetarjonta, synnytyksen pitkittyminen tai äidin uupuminen.
Sektion kiireellisyys määritellään äidin ja sikiön voinnin mukaan.
Kiireellinen sektio etenee samaan tapaan kuin suunniteltu sektio: sekin tehdään puudutuksessa, isä saa tulla mukaan, leikkaushaava on yleensä poikittaisviilto ja vauvan saa nähdä heti syntymän jälkeen.
Hätäsektiossa tehdään pystyviilto
Hätäsektiokin on keisarileikkaus. Hätäsektiossa lapsi on saatava syntymään nopeasti esimerkiksi sikiötä uhkaavan hapenpuutteen vuoksi.
Hätäsektiossa äiti voidaan joutua nukuttamaan spinaali- tai epiduraalipuudutuksen sijaan, eikä isä pääse yleensä mukaan leikkaussaliin.
Lapsi otetaan ulos alakeskiviillosta; suunnitellusta ja kiireellisestä sektiosta poiketen viilto tehdään yleensä pystysuunnassa.
Hätäsektioon voidaan joutua esimerkiksi silloin, kun istukka irtoaa ennen kuin lapsi on syntynyt tai silloin, kun äiti saa raskausmyrkytyksen synnytyksen aikana.
Hätäsektioon päätyvä äiti kokee usein järkytyksen, sillä leikkauspäätös joudutaan tekemään nopeasti, eikä synnyttäjä välttämättä itse tiedä, mistä on kysymys.
Kiireellisen sektion tai hätäsektion kokenut äiti voi tuntea jälkikäteen pettymystä siitä, että asiat eivät menneet niin kuin hän olisi toivonut, vaikka ratkaisu olisikin ollut ainoa mahdollinen.
Tiesitkö: Milloin synnytys käynnistetään?
Onko sinulle tehty keisarileikkaus? Anna keholle aikaa toipua
Sektion jälkeen leikkaushaava on kipeä ja äidillä on viikkojen mittainen painavien taakkojen nostokielto. Toipumiseen kannattaa ottaa rauhassa aikaa. Haavaa kannattaa suihkutella vedellä useita kertoja päivässä, jotta se paranisi hyvin.
Keisarileikkaus voi jättää leikkausarven lisäksi muitakin pysyviä merkkejä, kuten tuntopuutoksia leikkausalueen lähelle. Osa näistä saattaa korjautua itsestään vuosien mittaan. Keisarileikkaus lisää myös istukan kiinnittymishäiriöitä seuraavissa raskauksissa.
Lähteet: Aila Tiitinen, Keisarileikkaus (Duodecim), Miia Jämsen & Sari Koskinen, Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki, Keisarileikkauksen riskit (Duodecim), Sektiosta toipuminen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) sekä THL:n Syntyneiden lasten rekisteri (2015).
Alkuperäinen juttu julkaistiin Kaksplussassa marraskuussa 2016.
Kommentit (1)
Ensimmäisen synnytys kesti 36 tuntia. Supistuksia tuli ja meni, muttei tullut koskaan tunnetta, että pitäisi ponnistaa. Kätilöt kyllä huusivat vieressä, että ponnista ponnista, mutta mitään ei tapahtunut. Epiduraali oli kyllä, että en kärsinyt kivuista tai mistään. Itse pyysin leikkausta kun lääkäri sattui paikalle. Lääkäri tuumasi, että kivunlievitys pois ja jos ei tunnissa lapsi tule niin leikkaukseen. Tunti ponnisteltiin ja tutkittiin ja ihmeteltiin. Lapsella ei ollut hätää missään vaiheessa, eikä itsellä ollut mikään hätä. Lääkäri kuunteli minun mielipiteen ja kätilöiden mielipiteet. Kätilöitä oli 7 ollut jo siinä vaiheessa, kun vuoronvaihdot sattui kahden aikaan kivasti. No synnytyspäivänä kahden aikaan juuri tuli töihin eräs kätilö joka oli ollut edellisenä päivänä luonani. Hän suositteli vahvasti leikkausta, ja oli sitä mieltä, että olisi se lapsi jo pihalla jos olisi sieltä tulossa. Siitä tunti ja olin leikkauksessa. Leikkaus sujui hyvin. Arpi parani todella hyvin, enkä kyllä muistanut suihkutella arpea kuin suihkussa käydessäni. Eikä ollut edes kipeä.
Seuraavan raskauden kohdalla kävin pelkopolilla, koska kuitenkin jäin mietityttämään, että mitä jos olen taas siellä 3päivää ja lapsi ei vaan tule ulos. Polilla ilmeni, että lapsi on perätilassa. Lääkäri kysyi, aletaanko lasta kääntämään vai varataanko leikkaus? Valitsin leikkauksen. Leikkausta edeltävänä päivänä tai siis yöllä tuli supisteluja muttei lapsivettä. Soittaessani synnytysosastolle, he kehottivat tulemaan osastolle varmuudeksi, koska lapsi oli perätilassa. Vastassa oli sama kätilö, joka oli edellisellä kerralla suositellut minulle leikkausta ja muisti vielä meidät ja kertoi edellisen synnytyksen tuntemuksia meille.
Yön aikana sain lääkettä supistuksia hillitsemään ja aamulla menin suunniteltuun leikkaukseen. Leikkaus sujui hyvin ja arpi parani yhtä hyvin kuin edellinen ja en ole kärsinyt kivuista. Lapset nyt 6 ja 4 vuotiaita. Kummatkin on terveinä pysynyt, ilman allergioita tai astmaa. Olen tyytyväinen päätöksiin.