Synnytyspelko varjostaa monien odotusaikaa: Näistä asioista on apua, kun synnytys pelottaa

Synnytys jännittää, jopa pelottaa. Synnytyspelko kannattaa ottaa vakavasti, mutta miten synnytykseen voi valmistautua? Opettelemalla rentoutumaan ja tutustumalla etukäteen synnytyksen vaiheisiin.

Teksti Toimitus
Kuvat SKOY
synnytyspelko

Synnytyspelko voi tuntua lamauttavana ahdistuksena joskus jo ennen raskauden alkamista. Synnytystilanteen kontrolloimattomuus ja ajatus siitä, ettei nainen ehkä kykene hallitsemaan itseään ja synnytyksen kulkua, voi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta. Arviolta noin 6-8 prosenttia odottajista kärsii vaikeasta synnytyspelosta.

Ensisynnyttäjillä pelot liittyvät usein kipuun ja sen sietämiseen sekä siihen, ettei odottava äiti etukäteen tiedä, miltä supistukset, synnytyskipu ja ponnistaminen tuntuvat. Myös synnytysrepeämien pelko on yleistä.

Uudelleenodottajilla synnytyspelko liittyy monesti aiempiin ikäviin synnytyskokemuksiin ja huoleen niiden toistumisesta.

Asia kannattaa ottaa rohkeasti puheeksi neuvolassa, sillä synnytyspelkoa on mahdollista hoitaa. Synnytyspelon käsittely aloitetaan jo neuvolassa ja tarvittaessa odottava äiti ohjataan synnytyspelkopoliklinikalle.

Synnytyspelko hälvenee rentoutumistaktiikoilla

Rentoutumisen taidosta on hyötyä synnytyksessä. Tutkimusten mukaan synnytys sujuu nopeammin, kun äiti osaa rentouttaa itseään. Lisäksi rentoutuminen auttaa tulemaan toimeen synnytyskivun kanssa.

– Rentoutuminen on taito, jonka jokainen voi oppia. Mutta sitä pitää harjoitella jo hyvissä ajoin raskauden aikana, psykologi ja psykoterapeutti Riikka Toivanen sanoo.

Rentoutuminen on kuitenkin vaikeaa tai jopa mahdotonta, jos äitiä vaivaa kova synnytyspelko.

– Jos haluaa olla rauhallinen, se ei onnistu vain tahtomalla. Synnytykseen liittyy myös hankalia tunteita kuten kipu, pelko, turvattomuus ja turhautuminen. Rentoutuminen on keino näiden tunteiden hyväksymiseen, hän jatkaa. Rentoutumista voi opetella esimerkiksi äitiysjoogassa ja synnytyslauluryhmässä. Apuna voi käyttää myös rentoutus-cd:tä. Rentoutumisessa tärkeä osa on hengityksen säätely ja käyttö.

– Vaikka hengitys on yksinkertainen asia, siihenkin saattaa tarvita opastusta, Riikka Toivanen kertoo.

Kun synnyttäjä osaa hengittään oikein ja rentoutua, hän pystyy omin keinoin helpottamaan oloaan.

– Kun voi itse tehdä jotakin helpottaakseen oloaan, se lisää turvallisuuden tunnetta.

Tule toimeen kivun kanssa

Ennen synnytystä odottajan on hyvä antaa lupa erilaisille tunteille, jotka voivat olla ristiriitaisiakin. Raskaana oleva voi olla samaan aikaan onnellinen vauvasta ja kuitenkin takaraivossa jyskyttää synnytyspelko. Asioita ei kannata jäädä yksin vatvomaan, vaan niistä kannattaa puhua ääneen.

Tunteistaan voi keskustella puolison ja ystävien lisäksi esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajan tai psykologin kanssa. Synnytyksen vaiheisiin tutustuminen kannattaa. Rentoutuminen on helpompaa ja synnytyspelko pysyy paremmin hallinnassa, kun tietää, mitä on tulossa. Monia odottajia jännittää, miten he kestävät supistuskipuja.

– Rentoutuminen ei poista kipua, mutta sen avulla voi sietää kipua paremmin, psykologi ja psykoterapeutti Maiju Tokola sanoo.

– Kipua ei voi hallita. Rentoutuminen ja kivun lääkitseminen eivät sulje toisiaan pois, Riikka Toivanen painottaa.

Kun synnytys on käynnistynyt, avautumisvaiheessa tärkeää on rentoutuminen ja liikkuminen, sillä ne edistävät synnytyksen kulkua.

– Synnyttäjän on suostuttava siihen, että avautumisvaihe kestää. Supistuskipua voi ajatella hyvänä asiana, joka vie synnytystä eteenpäin, Maiju Tokola kuvailee.

– Supistuksilla on myös oma tehtävänsä vauvan kannalta, ne herättelevät vauvan elimistön maailmaan tuloa varten, Riikka Toivanen jatkaa.

Synnytyspelko saa adrenaliinin liikkeelle

Siirtymävaiheessa vauva siirtyy synnytyskanavaan ja seuraavaksi on vuorossa ponnistusvaihe. Synnyttäjä saattaa kokea epätoivoa, turhautuneisuutta ja pelkoa. Nämä kaikki ovat normaaleja tunteita, sillä ne saavat adrenaliinin liikkeelle.

– Elimistö saa adrenaliinista tsemppiä ponnistamiseen, Riikka Toivanen kertoo. Ponnistusvaiheessa tarvitaan tahtoa saattaa vauva maailmaan. Ponnistaminen voi tuntua pelottavalta ja synnyttäjästä voi tuntua, että hän haluaa perääntyä tilanteesta. Tässä vaiheessa tukihenkilön tehtävänä on kannustaa ja kehua.

– Ponnistusvaiheessa voi nousta esiin hyvinkin primitiivisiä reaktioita, synnyttäjä voi esimerkiksi karjua kuin luolanainen. Se on ihan normaalia. Ulkopuolisesta se voi kuulostaa pahemmalta, kuin mitä synnyttäjästä itsestään tuntuu, Maiju Tokola kuvaa.

Synnytyksen jälkeen äiti voi olla hyvin onnellinen, mutta toisaalta hän voi tuntea olonsa välinpitämättömäksi ja tyhjäksi.

– Synnytystä verrataan usein maratoniin, sillä se vie täysin voimat. Sen jälkeen äiti tarvitsee hengähdystauon ja aikaa toipumiseen, Maiju Tokola jatkaa.

Lue lisää: Synnytyksen vaiheet – Näin synnytys etenee avautumisvaiheesta ponnistukseen ja jälkeisvaiheeseen

Anna synnytyksen viedä

Synnytyksessä voi tapahtua jotakin yllättävää, johon äiti ei ole varautunut etukäteen. Monelle tämä on myös syy siihen, miksi synnytyspelko saattaa iskeä voimalla.

– Synnytyksessä pitää heittäytyä tuntemattomaan ja antaa tilanteen viedä. Samalla on pystyttävä luottamaan omaan kehoon ja henkilökunnan ammattitaitoon. Jos on tottunut hallitsemaan tilanteita, voi olla vaikea päästää ohjaksista irti, Riikka Toivanen kuvaa.

Jos edellinen synnytys on mennyt pieleen ja uusi synnytys herättää pelkoa, on tärkeää käydä läpi edellinen kokemus, jotta synnytyspelko ei jää kalvamaan mieltä. Synnytykset pitää pystyä erottamaan toisistaan.

– Synnyttäjä voi tarvita apua voidakseen hyväksyä aikaisemmin tapahtunut ja antaa tilaa tunteille, Riikka Toivanen sanoo.

– Myöhemmin synnytystä voi pitää voimavarakokemuksena. Kun tulee tiukka paikka, voi ajatella, että selvisinhän minä synnytyksestäkin, miksi en siis tästä tilanteesta, Maiju Tokola kertoo.

Lue myös:

Kokemuksia synnytyspelosta: ”Kehooni kajottiin ilman lupaa ja se ahdisti minua”

Viivi Avellan: ”Vaadin sektion kovan synnytyspelon takia”

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä