”Täällä on hyvä meno”, huusi ilokaasun naukkailija – näille sattumuksille äidit nauroivat eniten synnytyksen jälkeen
Vaikka synnytys on usein kivulias tapahtuma, riittää siitä kerrottavaksi myös huvittavia muistoja.
Synnytys on intensiivinen kokemus, jossa sattuu ja tapahtuu – myös huvittavia asioita. Synnytysosastojen hoitohenkilökunta on nähnyt monenmoista, eivätkä ammattilaiset ole usein moksiskaan asioista, jotka saattavat synnyttäjistä tuntua jopa noloilta.
Kaksplussan lukijat kertovat, millaisille hetkille he ovat naureskelleet vielä jälkikäteenkin.
”Avautumisvaihe meni rauhallisesti, kunnes sanoin, että nyt tuntuu siltä, että on ponnistettava. Kätilö ehti katsoa ja huutaa, että isä ottaa nyt päästä kiinni. Kätilö itse alkoi vetää kiireesti hanskoja käteen ja soittaa apua. Vauva oli jo ulkona, kun kätilö sai hanskat käteen. Ponnistusvaiheeksi kirjattiin yksi minuutti, sillä kätilö totesi, että ’lyhyempää tähän nyt ei voida laittaa’.”
”Epiduraalia laitettaessa ei saanut heilua, ja kun supistus tuli, puristin kätilöä lujaa. Supistuksen jälkeen pahoittelin, että olin puristanut häntä takapuolesta. Lopulta ilmoitin, että nyt tulee ponnistustarve ja haluan kääntyä selälleni. Kätilöt asettautuivat alapäähän, mutta vauva olikin ilmestynyt jo pöydälle.”
”Ensimmäisellä kerralla tuli joka rööristä tavaraa lattialle, syliin ja sängylle. Oksensin miehenikin päälle. Polleana olin nousemassa itse sängystä, paitsi etteivät jalat kantaneetkaan, joten läsähdin (onneksi saivat vähän otettua kiinni) vatsalleni poikittain toiselle sängylle.”
”Toisen kanssa olin joutunut käyttämään loppuraskaudesta kipulääkkeitä aika paljon, joten vatsa oli aivan kovalla. Kolmen viikon tavarat piti ”synnyttää” ennen vauvaa. Kätilö vain tokaisi, että tämän jälkeen se vauva ei tunnu enää missään.”
”Roikuin ilokaasussa koko synnytyksen ajan. Olin ihan pöllyssä ja kuvittelin omiani. Kun ponnistusvaihe alkoi, kätilö sääti ilokaasua pienemmälle ja sanoi, että ’nyt pitäisi osallistua tähän synnytystapahtumaan’. Mulla oli vielä seuraavana päivänäkin maskin jälki naamassa.”
”Kätilöharjoittelija oli seuraamassa ensimmäistä synnytystään. Olin kamalissa kivuissa, ja hän tuli pyyhkimään hikeä otsalta. Minä karjuin suoraa huutoa hänelle, että mene helvettiin siitä ja katso, miten aikuiset hoitaa homman. Nappasin pyyhkeen ja länttäsin sen naamani päälle ja jätin siihen. No onneksi tämä opiskelija tuli vielä osastolle minua jututtamaan parin päivän päästä, niin saatoin pyytä anteeksi.”
”Kun ilokaasu oli kärrätty pois ja puoliso saapui synnytyssaliin, heilutin kättä ja huusin, että ’täällä on hyvä meno’.”
Jaa oma kokemuksesi