Ensihuudahdus synnytyksen jälkeen: ”Huippua, haluan synnyttää uudelleen!”

Toinen lapseni uhkasi syntyä ennenaikaisesti. Sen takia pötköttelin neljä kuukautta vuodelevossa.

Raskaus onneksi eteni viikolle 36+3.  Kohdunsuun tilanne kuitenkin kehittyi raskauden aikana salakavalasti ilman supistuksia.

Olin jo viisi päivää ennen synnytystä seitsemän senttimetriä auki. Toisin sanoen avautumisvaihetta ei ollut pahemmin enää jäljellä.

Pelkäsin, että lapsivedet menevät ja vauva syntyisi pakkaseen, jos lähtisin taksilla sairaalaan. Siksi soitin ambulanssin heti ensimmäisistä supistustuntemuksista. Supistukset eivät missään vaiheessa olleet liian kivuliaita, ja kotona ollessani ne olivat olleet hyvinkin siedettäviä.

Kummalliset hormonit

Ensihoitajat pyörittelivät silmiään ja katseet kysyivät, että oikeastiko rouva meinaa synnyttää. Olin todella rauhallinen, ettei 2-vuotias esikoiseni säikähtäisi, enkä ehkä siksi näyttänyt tyypilliseltä synnyttäjältä.

Kun pääsimme sairaalaan, ensihoitajat halusivat kuulla tuloksen ja olivat silminnähden äimistyneitä, kun kätilö totesi kohdunsuun olevan täysin auki. Hieman hoitajat moittivat, kun kuulivat, että olen itsekin kätilö: ”Olisit sanonut, että tiedät synnytysasioista enemmänkin!”

Ensihoitajista minulla jäi lämmin muisto. Synnytyssalissa hengitin ilokaasua ja riemastuin, miten pitkille viikoille olin onnistunut pääsemään ja että ehdin vieläpä sairaalaan synnyttämään. Mieskin ehti mukaan, kun esikoisen hoitaja oli saapunut kotiimme.

Riemumielin synnytin noin puolen tunnin päästä sairaalaan saapumisesta. Ensimmäisenä huusin, että huippua, haluan synnyttää uudelleen!

Mies katsoi huvittuneena ja tokaisi, että kylläpä nuo hormonit ovat kummia. Ilmeisesti lyhyt ponnistusvaihe ei vierestä katsottuna näyttänyt niin ihanalta.

Edelleen muistelen synnytystä huikeana hetkenä. Iso kiitos kuuluu kätilölle, ihanalle kollegalleni, jonka läsnäolo teki synnytystapahtumasta turvallisen.

Marjukka

Lue myös: Synnytystarinakisan voittaja: Suuripäinen vauva pisti isoveljeäänkin paremmaksi – ”Sitä, mitä edessä olisi, en osannut kuvitella”

Kotiliesi.fi: Millaista oli kätilön arki vuosikymmeniä sitten? Näin kunnankätilö kertoo pula-ajan synnytyksistä