Tuovi Hakulinen vie suomalaisen neuvolan oppeja Japaniin – hän on kuitenkin huolestunut suomalaisen neuvolan tulevaisuudesta
Suomalainen neuvola kiinnostaa maailmalla. Pitkään neuvolan kehityksestä vastanneen Tuovi Hakulisen mukaan neuvola on kuitenkin korona-ajan jäljiltä huonommalla tolalla kuin 1990-luvun laman aikana.
Suomalainen neuvola on ainutlaatuinen konsepti, jota kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.
Yksi merkittävistä kehittäjistä on Tuovi Hakulinen.
Hän vastaa Suomen neuvolapalveluiden kehittämisestä ja ohjeistamisesta sekä neuvoloihin liittyvästä tutkimuksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Parinkymmenen vuoden ajan Hakulinen on kehittänyt Suomen neuvoloita koko perheen neuvoloiksi.
Hakulinen on tutkimuspäällikkö ja koulutukseltaan terveyden edistämisen dosentti ja terveystieteiden tohtori, mutta alun perin hän työskenteli terveydenhoitajana äitiys- ja lastenneuvolassa.
– Olin vajaat kymmenen vuotta neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajana Turussa. Kun perhekeskeinen ajattelu tuli neuvoihin 1970-luvulla, minua alkoi kiinnostaa, mitä se perhekeskeisyys oikein tarkoittaa, Hakulinen kertoo.
Lue myös: Tällainen on Suomen neuvoloiden vaiettu historia, jossa naisilla oli merkittävä rooli
Kehitettävää riittää
– Kun vanhemmat voivat hyvin, lapsilla on parempi kasvuympäristö. Neuvoloissa ei keskustella enää pelkästään lapsen kasvusta ja kehityksestä, vaan perheestä kokonaisuutena: hyvinvoinnista, parisuhteesta, työnteosta ja arjen sujumisesta.
Moniammatillista yhteistyötä on viime vuosina pyritty kehittämään ja siksi perhe saattaakin tutustua neuvolassa myös alueensa sosiaalityöntekijään – vaikka perheellä ei välttämättä olekaan suurempaa sosiaalityön tarvetta.
”Neuvolasysteemi on korona-ajan jäljiltä huonommalla tolalla kuin 1990-luvun laman aikana.”
Neuvoloissa riittää kehitettävää ja parannettavaa yhä edelleen. Hakulisen mukaan Suomen neuvolasysteemi on korona-ajan jäljiltä huonommalla tolalla kuin 1990-luvun laman aikana.
Henkilökunnan vaihtuvuus on vilkkaampaa kuin koskaan aiemmin.
Juuri julkaistun seurantatutkimuksen tulokset eivät näytä kovin hyvältä: Lakisääteisiä terveystarkastuksia on vähennetty korona-aikana erityisesti leikki-ikäisten lasten kohdalla. Myös perhevalmennusta on järjestetty aiempaa vähemmän.
Hakulinen on huolestunut siitä, rapautetaanko ainutlaatuinen, sata vuotta täyttävä suomalaisen neuvolatyön malli, joka on ollut vuosikymmeniä Suomen ylpeyden aihe.
Lastenneuvola vuonna 1967 © Antti Taskinen/Otavamedia
Suomalainen neuvola on vientituote
Ennen korona-aikaa Tuovi Hakulinen tottui ottamaan joka kuukausi vastaan ulkomaalaisia vieraita työpaikallaan THL:ssa. Suomalaisesta neuvolasta kiinnostuneita kansainvälisiä vieraita on käynyt tasaiseen tahtiin vuodesta 2010.
Erityisesti Japanissa ollaan kiinnostuneita suomalaisesta neuvolasta.
– Yhteistyö japanilaisten kanssa alkoi siitä, kun julkaisimme perheiden voimavaralomakkeet neuvoloiden käyttöön. Ne käännettiin suomen, ruotsin ja englannin lisäksi myös japaniksi. Silloin japanilaiset tutkijat ottivat minuun ensimmäisen kerran yhteyttä.
Hakulinen on kulkenut eri puolilla Japania tapaamassa poliittisia päättäjiä, tutkijoita, opettajia sekä terveydenhoitajia ja lääkäreitä. Hän on myös kirjoittanut japanilaisen professorin kanssa kirjan Suomen neuvolapalveluista.
”Suomen neuvolamallia on vaikea viedä tässä laajuudessa suuriin valtioihin.”
Vuonna 2017 Japanissa tuli voimaan lakiuudistus, jonka myötä maahan perustettiin kokonaisvaltaisen terveydenhoidon tukikeskuksia äideille ja lapsille. Ideoita tukikeskusten toimintaan poimittiin Suomen neuvolasysteemistä.
– Japanissa on noin 156 miljoonaa asukasta ja meillä 5,5 miljoonaa. Voimme tarjota ilmaiset, laajat neuvolapalvelut, koska maamme on pieni. Suomen neuvolamallia on vaikea viedä tässä laajuudessa suuriin valtioihin, Hakulinen toteaa.
Suomessa ensisynnyttäjät saavat vähintään 11 ja uudelleensynnyttäjät 10 ilmaista äitiysneuvolakäyntiä ja lapset vähintään 15 lastenneuvolakäyntiä. Näiden lisäksi neuvola järjestää lisäkäyntejä yksilöllisen tuen tarpeen mukaan. Lapsiperheistä 99,7 prosenttia käyttää neuvolapalveluita.
Japanissa ”neuvolakäyntejä” voidaan tarjota 1–3 ja maan itsehallintoalueet voivat päättää, tarjoavatko he äitiys- ja lastenneuvolapalveluita lainkaan. Perheitä ei myöskään velvoiteta käymään neuvolassa.
Suomessa on mahdollista tehdä kotikäynti perheeseen, joka ei käytä neuvolapalveluja, varsinkin silloin, jos on herännyt huoli lapsen hyvinvoinnista.
– Monissa maissa perheet käyttävät raskausaikana ja lapsen synnyttyä yksityisiä lääkäripalveluita. Meidän terveydenhoitajien vankkaan ammattitaitoon perustuva mallimme on monin tavoin ainutlaatuinen maailmassa, Hakulinen sanoo.
Tuovi Hakulinen julkaisi yhdessä japanilaisprofessori Yoshie Yokoyaman kanssa vuonna 2018 kirjan, jossa suomalaista neuvolamallia avataan Japanin näkökulmasta.
Äitiyspakkaus on levinnyt jo 60 maahan
Äitiyspakkaus on suomalainen keksintö, joka on herättänyt paljon kiinnostusta ympäri maailmaa. Äitiyspakkausta on jaettu Suomessa jo vuodesta 1938.
– Äitiyspakkausta jaetaan nykyisin jo 60 maassa Suomen mallin innoittamana, esimerkiksi Skotlannissa, Chilessä ja joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa. Japanissa on jaettu kokeiluluonteisesti äitiyskassia, joka on suppeampi versio pakkauksesta.
Hakulinen näkee kansainvälisen yhteistyön helminä pitkällä tutkijan ja kehittäjän urallaan.
Suomessa neuvolaa pidetään itsestäänselvyytenä. Harvemmin pysähdytään miettimään, miten pieni ja köyhä Suomi loi sotien jälkeisinä vuosina äiteihin ja lapsiin keskittyvän terveydenhoitojärjestelmän, jonka laajuus ja toimivuus on yhä edelleen poikkeuksellista koko maailman mittakaavassa.
– Vuorovaikutus ja aito kohtaaminen ovat asioita, joista puhun paljon niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Neuvoloissa tulisi voida puhua avoimesti niin iloista kuin tuen ja avun tarpeista.
Lue myös: Vauva kasvoi, äitiyspakkaus jäi – 5 vinkkiä, miten hyödynnät äitiyspakkauksen tuotteita myöhemmin
Jaa oma kokemuksesi