Erkaumapuhe sai äidit pelkäämään liikuntaa: ”Useilla on ajatus, että rako pitäisi ensin kuntouttaa kiinni”
Erkaumalla pelottelu sai toimittajan jättämään jumpan vuosiksi. Paljastui, että se oli hänen tapauksessaan turhaa.
Noin kolme vuotta sitten, kun esikoiseni alkoi lähestyä esikouluikää, havahduin peilin edessä kontallani. Vatsa roikkuu kummallisesti. Olin ajatellut siihen asti olevani keskivartalon osalta onnekas, koska raskaus ja synnytys eivät olleet jättäneet merkittäviä jälkiä.
Ensimmäisenä googlasin, mistä oikein voisi olla kyse. Hakutulosten joukosta pomppasi vatsalihasten erkauma. Siitä on kyse, jos suorat vatsalihakset ja jännesauma eivät palaudu raskauden jälkeen niin, että keskivartalo ja sitä kautta muut lihakset saisivat tukea.
En havainnut muita ongelmia vatsassa kuin esteettisen haitan konttausasennossa. En jaksanut vaivata päätäni asialla sen enempää.
Toisen kerran erkauma käväisi mielessäni, kun odotin toista lastani. Tein joogasta tuttuja aurinkotervehdyksiä, kun mieleeni tuli, että muun muassa lankkua ja suoria vatsalihaksia kuormittavia liikkeitä kuuluisi ilmeisesti välttää. Muistin lukeneeni, että ne saattaisivat pahentaa erkaumaa.
Erkauma on normaali ilmiö kaikilla raskaana olevilla. Toisilla suorat vatsalihakset eivät kuitenkaan palaudu lähtöasentoon. Tällöin vatsalihasten erkauman jumppaohjeet voivat tulla tarpeeseen. Kuva: iStock
Jätin omatoimiset joogaharjoitukset sikseen ja suuntasin äitiysjoogakurssille. Siellä harvemmin tuli yhtä hiki kuin kotijoogassa, mutta ainakin olisin turvassa erkaumalta.
Kun kuopukseni oli muutaman kuukauden ikäinen, ilmoittauduin verkkokurssille, jossa tarkoituksena oli vahvistaa ja tukea raskaudesta sekä synnytyksestä palautumista. Kurssilla opetettiin myös, miten saattoi itse tarkastella suorien vatsalihasten väliin jäävää rakoa.
Makasin selälläni pää aavistuksen kohotettuna. Navan seudulla vatsalihakset erkanivat toisistaan kahden ja puolen sormen verran. Kurssiohjeissa todettiin, että tällöin kyseessä on todennäköisesti erkauma.
Erkauma paranee itsestäänkin ilman harjoitteita ensimmäisen vauvavuoden aikana, mutta noin kolmasosalla synnyttäjistä näin ei tapahdu. Syytä ei tiedetä, mutta sen epäillään piilevän yksilöllisessä kudostyypissä tai perimässä. Tällöin vatsalihasten erkauman jumppaohjeet saattavat tulla tarpeeseen.
Mitä uskaltaa tehdä?
Otin huomioon vatsalihasten erkauman jumppaohjeet ja tein harjoituksia. Kahden ja puolen sormen rako pysyi silti sitkeästi samankokoisena.
Hyvää harjoituksissa oli se, että opin tunnistamaan syvät vatsalihakset, ja samalla tuli jumpattua myös lantionpohjanlihaksia. En kuitenkaan uskaltanut lähteä ystävän mukana kuntokeskuksen jumppatunneille, jos siellä tehtäisiin joitakin erkaumaa pahentavia liikkeitä.
Kun kuopus täytti kaksi vuotta, päätin varata ajan äitiysfysioterapeutille. Halusin saada arvion, milloin vihdoin uskaltaisin liikkua normaalisti. Jos menisin jumppatunneille erkaumasta huolimatta, mitä liikkeitä kannattaisi vältellä?
Lopputulemana selvisi, että liikunnan pelko oli kohdallani turhaa – ja yleistä.
Pandemian vuoksi varasin etäajan, sillä fysioterapeutin mukaan videoyhteydelläkin pystyisi tarkastelemaan mahdollista erkaumaa. Taivuttelin itseäni webkameran edessä. Äitiysfysioterapeutti pyysi minua käsin tunnustelemaan vatsalihasten väliä. Tuntuiko se napakalta eri liikkeitä tehdessä? Tuntui.
Lopputulemana selvisi, että liikunnan pelko oli kohdallani turhaa – ja yleistä.
Kokenut äitiysfysioterapeutti esitteli myös omaa vatsaansa videon välityksellä ja selitti, että hänen suorat vatsalihaksensa tuskin koskaan tulevat olemaan samalla tavoin yhtä yhdessä kuin ennen raskauksia.
Oleellisempaa on se, miten vatsalihasten välillä oleva jännesauma aktivoituu. Sen tulisi olla napakka ja kiinteä, jotta lihastuki ja voiman siirto toimivat.
Myös lantionpohjanlihaksilla on kokonaisuuden kannalta tärkeä merkitys, jotta keskivartalo saa tuen lihasten avulla.
Olin huojentunut ja innoissani. Sain siis luvan mennä jumppatunneille. Voisin eri liikkeissä toki tarkastella ja tunnustella, että keskivartalon tuki ei karkaa.
En voisi pahentaa keskivartaloni tilannetta muutamalla jumppakerralla viikossa, kuten olin pelännyt. Usean kuukauden kestävä vatsalihasten venytys raskauden aikana on jotain aivan muuta.
Kolme kuukautta myöhemmin
Nyt jumppatunneille pääseminen on tuntunut vapaudelta. En aiemmin edes halunnut sellaisille, mutta ulkojumpista olen löytänyt ohjatun liikunnan ilon.
Lempitreenissäni portaissa en ole huomannut, että keskivartaloni olisi erityisen heikko. Kaikenkattavia lihaskuntoliikkeitä äheltäessä pikemminkin tajuan, miten rinta- ja selkälihakset sekä alavartalo kaipaavat vahvistusta. Olin kuvitellut, että niissä jos jossain olisi voimaa kanneltuani ja nosteltuani taaperoa.
Saamani jumppaohjeet lantionpohjanlihasten vahvistamiseen ovat kannustaneet jumppaamaan säännöllisesti. Kun pompin pitkästä aikaa valtavia loikkia trampoliinilla, pissaa ei enää lirahtele housuun.
Henkinen ja fyysinen tuki liikunnan aloittamiseen vauvavuoden jälkeen on ollut todellakin paikallaan. Erkaumapelko on lähes päässyt unohtumaan.
Esimerkki: 8 viikon kuntoutusohjelma erkauman hoitoon
Jaa oma kokemuksesi