8v.uhma

Voiko 8v olla uhma? Tuntuu et uhoo kaikessa vastaan ja tekisi kaiken just niinkun haluu,koulussakin joka päivä "jotain"
Minusta tuntuu et mun voimat ei riitä ymmärtää mikä vaivaa? tietty en ehdi kaikille repeytyy kun muitakin lapsia.
Perhenuevolaan en luota luotto meni 2v.sit joten minne voisin viedä häntä juttelee Ammattiauttjalle.Koulussa ei ole tällä hetkellä koulukuraattoriakaan Onko mentävä yksityiselle...
 
Taikina
Moi!Sama täällä....eka koulu viikko meni ihan "penkin alle".Pidettiin pojalle kunnon "saarna" ja kaikki ylinmääräinen kiva pois viikonlopusta.Tämä viikko menny hiukan paremmin..ainakaa ope ei oo viestitelly mitään....Mutta ennen kaikkea me vanhemmat vedetään samaa linjaa niin uskoo paremmin...VOIMIA;)
 
meillä kans on nyt 8 vuotiaalla sellainen uhmaikä päällä että huh huh. aikasemmin niin kiltti, reipas ja fiksu poika käyttäytyy kuin olisi lapsi vaihtunut. rajojen kokeilua ja äidin hermojen kokeilua viimeseen tappiin asti. eikä yhtään auta se että olen yh. jaksamisia muille uhmaikäisten vanhemmille.
 
Meillä kanssa 8 vuotias uhmaikäinen. Koittelee hermoja, asiaa ei auta se että isovanhempien mielestä lasta on ymmärrettävä kun sillä on vaikeaa (ollaan siis lapsen isän kanssa erottu ja molemmat ollaan uudessa suhteessa). Eniten tuntuu koittavan aina kun rutiinit jotenkin katkeaa, asiaa ei tietystikään auta se että itse aloitoin keväällä työt (melkein vuoden kotona olon jälkeen), olisin mielelläni jäänyt kotiin jotta pojan ei tarvitsisi olla yksin koulun jälkeen
 
meillä kans 8v tyttö joka tuntuu tällä hetkellä niiiiin mahdottomalta tapaukselta että! isovanhempien kanssa on kuin unelma. mutta kotona on kuin itse piru. itkee joka päivä,ei halua siivota,ei ulkohousuja etc..tuntuu et joka asiasta nykyään meillä väännetään ja joutuu taivutteleen ym. lisäksi ärsyttää,minkä tietysti ymmärrän joiltain osin,että vaatteita tai mitään tavaroita ei arvosteta.ihana ostaa kauniita ja kalliita vaatteita kun ne on ekan käyttökerran jälkeen rikki :/
myönnän että itse olen ollut lepsu vanhempi ja syytänkin itseäni osittain tästä tilanteesta. mutta kuitenkin perheessämme on selkeät rutiinit,aikasin mennään nukkuun jne..eli ihan normi arkee eletään.
oon väsyny ja tuntuu etten halua mitään tehdä lapseni kans kun aina ajattelen ettei se kuitenkaan osaa kiittää,ravintolaankin kun mennään syömään niin jos ei esim jäliruokaa saakkaan tilata niin ollaan naama nyrpyllä heti :headwall:
kiva huomata kuitenkin etten ole ainoa äiti joka näitä juttuja miettii..
eiköhän nämä uhmakkaat lapsetkin pikkuhiljaa kasva ja kiltisty sitten :)
 
Kuulostaa niin tutulta, lapsi 7,5 vuotta ja aamut ovat aivan mahdottomia, kun ei vaan ala pukemaan. Ja ulkohousuiksi kelpaa vain yhdet ainoat. Olen niiiin turhautuntu tähän, mutta koitan vain kestää ja keksiä uusia naruja mistä vetää. Olen sanonut, että oma asiasi (itse vastaa seurauksista), jos myöhästyt koulusta omien kiukuttelujen takia, mutta kun samalla kyydillä viedään innokas eskarilainen, nii hänen puolestaan harmittaa.
Olen huomioinut, kun asiat menee hyvin ja antanut aikaa, mutta kun ei niin ei. Aargh!

Täytyy vielä lisätä, että koulussa asiat sujuu ja kavereitakin on.
 
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa niin tutulta, lapsi 7,5 vuotta ja aamut ovat aivan mahdottomia, kun ei vaan ala pukemaan. Ja ulkohousuiksi kelpaa vain yhdet ainoat. Olen niiiin turhautuntu tähän, mutta koitan vain kestää ja keksiä uusia naruja mistä vetää. Olen sanonut, että oma asiasi (itse vastaa seurauksista), jos myöhästyt koulusta omien kiukuttelujen takia, mutta kun samalla kyydillä viedään innokas eskarilainen, nii hänen puolestaan harmittaa.
Olen huomioinut, kun asiat menee hyvin ja antanut aikaa, mutta kun ei niin ei. Aargh!

Täytyy vielä lisätä, että koulussa asiat sujuu ja kavereitakin on.

meillä on kans ollu toi pukeminen tytön kans ongelma jo pitempään, tyttö nyt 8v. tokalla luokalla. pukemisen alottaminen on niin vaikeeta ja itse pukeminen vielä vaikeempaa ja sit jos sattuu olee kova pakkanen, niin kauhee narina, että miks pitää pukea näin paljon. tai oikeestaan ilma ku ilma, ni miks pitää laittaa näin paljon vaatetta ja talvella pitäs farkuilla päästä ulos... lapsi on aikalailla muuten ihan kiltti, mutta esim. toi pukeminen saa aikaan sellaset raivarit aina aamulla, että koko talo raikaa. aloin olee jo huolissani, että mikä tuota tyttöä vaivaa, mutta näyttäiskin olevan muillakin samanlaisia "ongelmia" :D oon yh ja välillä tuntuu ettei tuota vaan jaksa :( läksyjen teko on kans toinen, mikä on niiiiin vaikeeta...mutta kouluun menee mielellään, tosin se ajoissa meno on vähän niin ja näin, ja tietenkin se on äitin vika kun myöhästyy ja äiti on sitte tyhmä...
 
Ah ihana 8 vutoiaan uhma!! Meillä miehen tyttö kohta 8 ja mun poika kesällä 8, on se vaan kiva vääntää asiasta kuin asiasta välillä, ovat olleet perus kilttejä molemmat, mut uhmaa tän nyt täytyy olla ja niitä uhmakkaita on 2! (tai no si vielä 4v) Naama nyrpyllään lähinnä just pukemisasioissa, omilla aivoillaan tuntuu, ettei enää osata ajatella ei sitte yhtään.. Kaupasta haettiin ystävänpäivä lelut kaikille, 8 vuotias tyttö alkoi itkeä (!) kun olisi halunnut sen minkä 4 vuotias kerkesi valita (oli siis alekorista ja leluja oli vain yksi) siis 8 vuotias käyttäytyy aikajoin kuin 3 vuotias, aaarrggh.. Aaamulla pyydän harjaamaan hiukset, naama nyrpyllään tästäkin, ei kai se minun vika jos ei anna hiuksiaan leikata niin ei olis niin takussa ja iso töiset sitten.. Poika taas aina sanoo, "ihan sama"...

Sit ei joistain sopimuksista pidetä kiinni, esim monelta ollaan kotona, siis koulusta kävelevät kotiin 40-45min, vaikka on sovittu että ei jäädä maleksimaan (matkaa 800m) ja aamulla kävelevät kuitenkin saman matkan max 15min!, en ymmärrä en..

Koulussa tykkäävät kuitenkin onneksi käydä..
 
Aloin tässä samasta aiheesta ettiä keskusteluja ja huoh.. Helpottavaa todellaki että muillakin samaa...
Meillä ens kuussa täyttää 8v tämä uhmakas, sitten on veljet 6v eskarilainen ja 3v ja vauva tulossa joulukuussa...
Tämä meidän uhmis alotti joskus kesällä karkailla varastaen minulta rahaa ja kävi ostamassa automaatista purkkapalloja tms turhaa.. Varasti myös veljeltä rahaa ja kävi ne tuhlaamassa.. sitten kun koulut alkoi niin hän on karannut viikon sisään jo ainakin kolmesti. Valehtelee, rikkoo kaiken minkä käteensä saa, piilottelee ruokajämiään, puhelimet ei kestä.. Puhelimia on jo varmaan 5 rikkonut ja tuntuu ettei yhtään huolehi tavaroistaan tai vaatteistaan.. Tänä aamuna lähti ulos sukat jalassa, mutta kun lähettiin pyöräileen niin sukat oli hävinny ja ilma oli tosi kylmä.. lakkia ei suostunut laittamaan päähän, ja yleensöä kauheilla rönttäkamppeilla olis lähdössä joka paikkaan oikein uhastakin.. Kiusaa pikkuveljiään jatkuvasti ja yrpyttää meille vanhemmille ja valehtelee kauheasti...
Koulussaki oli yrittäny opettajalle kiukutella mutta opettaja oli heti ottanu ohjat käsiin eikä nyt ole sitten kuulunut mitään..
Minä olen aina ollut tiukka ja olen tiukka edelleen, mutta ei vaan käskyt auta...
Yritetään antaa huomiota ja lapset monesti saakin jopa nukkua meijän vieressä.. Ostetaan elokuvia ja pidetään leffailtoja herkkujen kera jne yhteistä kivaa...

Poikia kun on kaikki niin kyllä kaikenlaista tappelua on ja tapahtuu, mutta tuntuu että tämän pojan kans ei muuta olekkaan kun ongelmia..
Tuntuu että pitäis koko ajan kulkea perässä ja silmät olla selässäkin.. varmaan pitäis laittaa ovi lukkoon ja lapset sisään siksi aikaa kun ruokaa laittaa, ja päästää sitte vasta ulos kun ite joutaa vahtiin...
Meillä ei tämä isoinkaan ole saanut hypätä vapaasti tuolla kavereilla ja luuhata iltaa kylillä, niinkuin täällä pienellä paikkakunnalla keskustan tuntumassa asuvat monet monet lapset näköjään saa tehä..
Itse haluan tietää missä lapseni liikkuu ja kenen kanssa...

Voi luoja kun tämän sais tän karkailun ja valehtelun karsittua pois...
Tuntee itsensä niin huonoksi äidiksi kun pitää karata vaikka on sovittu että kun asiasta sovitaan minun ja toisen osapuolen vanhempien kanssa niin kyläily onok.. Mutta valehtelee soitettuani että saa olla vielä ja jää vain sinne.. Nyt onneksi monta kaveria tullut esille jo viikon aikana kun joutunut hakemaan sieltä sun täältä...

Jos joku keksii vinkkiä näihin niin ilomielin otan vastaan... Mitein jo vakavasti johonkin neuvolaan tms psykologille soittoa...

Poika on sitäpaitsi pienryhmssä koulussa keskittymiskyvyn puutteen takia...

Huoh huoh ja huoh.....
 

Yhteistyössä