"helpoin" asento synnyttää?

Hei! Haluaisin kuulla jo synnyttäneitten mielipiteitä siitä, missä asennossa on paras synnyttää. Tämäkin varmasti yksilöllistä kyllä... Itse haluaisin kokeilla asentoa, jossa helpointa olisi ponnistaa ja mahdollisesti vielä mahdollisimman vähillä repeämillä. Jostain luin, että esimerkiksi konttausasento olisi tällainen, kun siinä ei väliliha joudu niin paineen alaiseksi kuin esim. puoli-istuvassa asennossa, ja myös painovoima auttaisi ponnistelussa...? Silti vähän jotenkin pelottaa kokeilla jotakin muuta kuin sitä perinteistä, sängyllä puoliksi istuen...! En tiedä miksi... Jakkarasynnytys kiinnostaa myös, olen kuullut sen kokeneilta paljon myönteistä palautetta. Miten on, onko nuo "erilaiset" synnytysasennot jo ihan tavallisia juttuja, vai ihmetelläänkö minua sairaalassa jos haluan synnyttää vaikka nelinkontin sängyllä?... tai ainakin kokeilla miltä se tuntuisi!

 

Itse synnytin kuopuksen veteen ja sitä ei voi kuin suositella!!

 

oulussa ei saa synnyttää veteen. tosi harmi, kaikki jotka sen on tehny on tykänny. oysille iiiisot miinuspisteet siitä.

 

Ei sitä kannata paljon etukäteen miettiä, sillä senhetkisten tuntemusten mukaan siellä mennään. Kyllä sä sitten tiedät, mikä tuntuu parhaalta asennolta. Ite ainakin kokeilin moniakin ja sitten löytyy se omin. Älä suunnittele etukäteen mitään! =)

 

Mä ponnistin toisella kyljellä ja pidin toisen jalan polvitaipeesta kiinni! Ja viime metrit puoli-istuvassa asennossa, jossa pidin kiinni molemmista polvitaipeista! Jos multa olis kysytty olisin halunnut ponnistaa seisovillaan!

 

Olen synnyttänyt kolme lasta. Synnytykset on olleet sen verran nopeita, että kun ollaan sairaalaan asti päästy, en oikein ole kerennyt mitään asentoja miettimään. Jokaisen olen synnyttänyt perinteisessä puoli-istuvassa asennossa, ja omalla kohdallani se on ollut oikein hyvä asento. En ole voinut kuvitellakaan vaihtavani asentoa toiseen. Tämä siis minun kohdallani ollut hyvä valinta.

 

Minä synnytin puoli istuvassa asennossa, pidin polvitaipeista kiinni, en suosittele, todella hankalaa, mut ei multa edes kysytty, jos epiduraali laitetaan, ei voi kuulema sunnyttää jalkojen päällä, koska epiduraali vie tunnon jaloista, mut itse en tätä väitettä allekirjoita.

 

\

Mä ponnistin toisella kyljellä ja pidin toisen jalan polvitaipeesta kiinni! Ja viime metrit puoli-istuvassa asennossa, jossa pidin kiinni molemmista polvitaipeista! Jos multa olis kysytty olisin halunnut ponnistaa seisovillaan!

Minut on kaksi kertaa laitettu ponnistaan juuri tuolla lailla ja se oli tosi inhottava asento ja jäi huono maku suuhun. Ensimmäinen tuli jakkaralla ja sitä kyllä suosittelen.

 

Minä synnytin puoli istuvassa asennossa ja mielestäni se oli hyvä asento. Ponnistin ilman supistuksia ja kesti 9min saada poika maailmaan, enkä saanut kuin kaksi tikkiä, joten ei valittamista minun kohdallani asennosta.

 

Kätilö yritti väen väkisin minua kylkiasentoon punnaamaan. Asennosta en tykännyt ja homma ei onnistunut. Lopulta hänkin hoksasi ja ponnistin perinteisesti puoli-istuvassa asennosta sukista kiinni pitäen. Asennossa ei valittamista. Ensimmäistä tein, joten ei ollut paljon odotuksia/vaatimuksia.

 

Kuinka usein se muuten menee niin, että kätilö melkein pakottaa johonkin asentoon synnyttämään. Itse haluaisin kokeilla jakkaraa, mut tutustumiskäynnillä jäi sellainen kuva, että jos ei sänky kelpaa, niin sitten "kätilö ryhtyy hankalaksi".

 

Ensin kyljellään ja loput puoli-istuvassa asennossa. Toinen lapsi oli iso ja syntyi pystymmässä kuin eka. Kamalin vaihe synnytyksessä mulla. Ei paljon pystyny asentoja meittiin.

 

Hei,

Minä synnytin esikoisen jakkaralla ja toisen lapsen veteen kontillaan. Molemmat vaihtoehdot olivat hyviä. En revennyt kummassakaan ja ponnistukset olivat nopeita. Suosittelen kokeilemaan asentoja, joissa painovoima auttaa sinua. Suosittelen myös tutustumaan asentoihin etukäteen ja puhumaan niistä sinua avustavien ihmisten kanssa. Valmistautuminen auttoi ainakin minua paljon. Minua pelottaisi ajatus selällään synnyttämisestä.

Voimia synnytykseen.

 

Enpä voi kun sanoa että älä suunnittele hirveesti etukäteen, ettet sitten pety, jos et jostain syystä saakkaan lupaa esim. synnyttää jakkaralla! Se ei aina ole mahdollista.
Ensimmäisen lapsen synnytyksessä olin niin kipee että olin hyvin tyytyväinen kun sain olla makuullani ja ponnistin puoliistuvassa.
Toisen aikana sitten kaikki tapahtui niin nopeaa etten kerinnyt kun sängylle ja kätilö tutki, puhkas kalvot ja tuumas että saapi ponnistaa!
Kolmannella taasen olin niin h.... tin kipee että oksensin ja makasin kaksin kerroin , ei ollut voimia ajatellakaan mitään muuta asentoa kun puoli istuvaa sängyllä ja makuullaan oloa!
Kyllä se sitten menee omalla painollaan!! Tsemppiä!! :hug:

 

Synnytin kaikki 4 puoli-istuvassa asennossa. Ponnistusvaiheet 6min, 5min, 5min, ja 2min =)
3 kertaa epiduraali ja neljännellä spinaali(ihan paras puudutus, ainakin mun mielestä), ponnistin hymyssä suin ja naureskellen, ei sattunut yhtään mihinkään =)

 

Ponnistin ensin kyljellään, mikä tuntui hyvältä (kätilön ohjeiden mukaan). Suunta oli ensin hakusessa, mutta kätilö auttoi työntämään oikeaan suuntaan. Lopuksi ponnistin muutaman kerran puoli-istuvassa asennossa.

Valitettavasti kätilö ei ollut hollilla, ja vauva tuli lentämällä maailmaan, mistä johtuen repesin komeasti (episiotomian lisäksi) enkä istunut kolmeen viikkoon... Olinkin paljon kipeämpi synnytyksen jälkeen, kuin sen aikana (sain epiduraalin, jota voin vaan suositella)! Pari kuukautta meni liki ennalleen toipumisessa.

Joka tapauksessa makuullaan olo tuntui ihan luontevalta, enkä olisi seisomaan/konttausasentoon halunnut tai kerennytkään! Toivottavasti vain seuraavalla kerralla kätilö ottaa kopin... :/

 

Synnytystä on vaikea suunnitella etukäteen. Siihen voi kuitenkin valmistautua. Eri asentoja kannattaa miettiä ja harjoitella etukäteen. Eihän kukaan voi tietää miten synnytys lopulta menee. Synnytyksessä täytyy edetä tilanteen mukaan, mutta on hyvä jos tietää mitä voi kokeilla. Minulla esimerkiksi kävi niin, että halusin mennä toista lasta synnyttäessä ammeeseen. Kätilö ehdotti veteen synnyttämistä. Mietin ääneen, että katsotaan sitten, kun se hetki tulee. Vedessä oli ihana olla. Olisin kuitenkin halunnut tulla ponnistamaan kuivalle maalle, mutta en ehtinyt. Niinpä ponnistin veteen kontillaan ja se olikin tosi hyvä juttu. Meille siis syntyi "uimamaisteri". Synnyttäjän kannattaa olla rohkea ja sanoa mitä haluaa. Monesti juuri synnyttävä nainen tietää tapansa synnyttää parhaiten. Tietenkin erikoistapauksissa kannattaa kuunnella kätilöäkin. Esikoista synnyttäessä minua ei kuunneltu ja siitä jäi vähän pahamieli. Terve lapsi kuitenkin syntyi. Hyvä niin.

 

Mulla oli toiveissa että synnytän seisaallaan ja sisko pitään kiinni selän takaakainaloiden alta. Kaikkea oli harjoiteltu ja mietin että toimin ihan fiilispohjalta mutta tulikin sektio eli siinäpä se.

 

Jälkitarkastuksessa lääkärini kysyi, miten synnytin?
ja kerroin synnyttäneeni JAKKARALLA.

Lääkäri tuumas siihen, että se onkin "paras" luonnollisin tapa synnyttää...
Lääkäri jatkoi... "ettei ymmärrä sitä, miksi naiset haluaa synnyttää sängyllä... kun joutuu työntään vastamäkeen eli ylämäkeen."

(puoli-istuvassa-makuuasennossa synnytys kanava "nousee ylös" päin ja työtä ja punnertamista on näin ollen kaksin verroin mitä jakkaralla synnyttäessä, kun "maan vetovoima" vetää lasta normaalisti synnytysreittiä alas päin ja ulos.)

Ja toinen "luonnollinen" asento on veteen. Vesi yleensä lievittää supistelu-kipuja, mutta taas jouduttaa synnytyksen kestoa.

Mutta tästäkin asiasta on VARMASTI YHELLÄ, JOS TOISELLA OMAT MIELIPITEENSÄ!!!!