Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
itsestäänselvää?!?!
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Lähiäiti, post: 3491211"]</p><p>Uusperheen aikuisista puhuttaessa kuulee käytettävän muun muassa seuraavia nimityksiä: äiti, isä, äitipuoli, isäpuoli, uusi äiti, uusi isä, äidin uusi mies, isän uusi vaimo, uusi vanhempi. Nimitysten kirjo on laaja, koskee se sitten uusperheen aikuisia tai lapsia. Valitettavasti jotkin uusperheeseen liittyvät nimitykset ovat sävyttyneet kulttuurissamme negatiivisesti. Ei siis ihme jos uusperheen aikuiset joutuvat kyselemään: Kuka tai mikä minä oikein olen tässä perheessä? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia minulla on?</p><p></p><p>Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka uusperheen aikuiset, isä- ja äitipuolet, puhuvat omasta olemisestaan ja kuinka he samalla ovat rakentamassa sosiaalista todellisuutta. Tutkimus pohjautuu ajatukseen sosiaalisen todellisuuden diskursiivisesta rakentumisesta, jolloin uusperheen aikuisena ja vanhempana olemisen merkitys tuotetaan lähinnä kielen kautta.</p><p></p><p></p><p>Tutkimukseni aineisto hankittiin haastattelematta. Haastatteluissa käsiteltiin muun muassa haastateltavan suhdetta lapsipuoliin, suhdetta lasten biologiseen muualla asuvaan vanhempaan, suhdetta omiin lapsiinsa, mitä odotuksia haastateltavat kokevat kohdistuvan itseensä, millaisia velvollisuuksia ja rajoituksia he näkevät omalla olemisellaan olevan ja mitä yllättäviä asioita he ovat kohdanneet uusperheessään.</p><p></p><p></p><p>Vuorovaikutuksen kehykset</p><p></p><p>Goffman on tuotannossaan selkeyttänyt ihmisten välistä kanssakäymistä kehyksen (frame) käsitteellä. Goffmannin mukaan ihmisten kanssa käymisessä implikoituu joukko sääntöjä. Kehykset eli toimintakokonaisuudet ovat näiden sääntöjen "parvia" ja ne helpottavat tilanteen määrittelyä ja täten edesauttavat tilanteessa toimimista. Esim. töniminen voi saada aivan eri merkityksen sijoitetaanko se "tappelu" kehykseen vai "leikki" kehykseen. Käytännön toimemme siis määrittää se, minkä merkityksen me annamme eri asioille, jotka tapahtumat ympärillämme. Kuljemme arkipäivässämme kehyksestä toiseen ja määrittelemme tilanteen sen mukaan, missä kehyksessä kulloinkin olemme. Tilanteen määrittelyt voivat siis eri henkilöillä poiketa suurestikin toisistaan.</p><p></p><p>Tutkimuksessani tarkastelen isä- ja äitipuolien puhetapoja ja erilaisten puhetapojen seurauksia kahden eri kehyksen näkökulmasta: biologisen kehyksen ja perhekehyksen. Kulttuurisessa perhepuheessamme parisuhde ja vanhemmuus liitetään saumattomasti yhteen. Ydinperhettä ympäröi kaksi tasavahvaa kehystä, perhekehys ja biologinen kehys. Perheen jäsenten vuorovaikutus tapahtuu näiden kahden kehyksen sisällä.</p><p></p><p>Biologinen kehys ja perhekehys ovat sisäkkäin. Uusperheessä vanhemmuus ja parisuhde eivät saumattomasti liity yhteen, joten kehykset ovat irtautuneet toisistaan.</p><p></p><p>Biologiseen kehykseen kuuluu yhteisistä lapsista huolehtiminen. On huolehdittava elatuksesta, lasten terveydenhuollosta, päivähoidosta, koulusta ja tapaamisjärjestelyistä. Biologisessa kehyksessä toimivat biologiset vanhemmat ja heidän lapsensa. Perhekehys, jossa uusperheen aikuiset toimivat sisältää taas paljon arkipäivän konkreettisista asioista huolehtimista: ruokailua, siivousta, pyykinpesua, koulu asioista huolehtimista, harrastuksiin kuljettamista ym.</p><p></p><p>Ydinperheessä asioita voidaan selvitellä perheen sisällä ja siellä voidaan vaikuttaa asioihin. Harvoin kukaan ulkopuolelta sanoo, miten perheen sisällä tulee toimia. Uusperheessä niin kuin yksi haastateltava asian ilmaisi "vaikka kuinka ois hyvät nää välit, ni on ulkopuolisia, jotka voi vaikuttaa meiän perheen elämään". Haastateltavat kokivat, että heidän perheensä ei voi yksin päättää asioista, vaan perheen päätöksiin vaikutetaan perheen ulkopuolelta. Uusperheen aikuiset katsovat asioita perhekehyksestä käsin. </p><p></p><p>Uusperheeseen kuuluu kaksi aikuista sekä puolison lapsia ja ehkä myös omia ja / tai yhteisiä lapsia. Uusperhe perheenä ja kotitaloutena ymmärretään samaksi asiaksi. Ns. etälapset katsotaan myös usein kuuluvaksi uusperheeseen. <u>Ongelmalliseksi tilanne saattaa muodostusta, koska lasten muualla asuva biologinen vanhempi hoitaa kuitenkin asioita biologisesta kehyksestä käsin, joten hän on yhteydessä lasten toiseen biologiseen vanhempaan ja sopii asioista. Hänen kehyksestään katsottuna uusperheen toinen aikuinen (ex-puolison uusi puoliso) saattaa olla täysin ulkopuolinen ihminen.</u></p><p></p><p>Uusperheen aikuiset ovat hämmentyneitä siitä, että perhekehys ei näytä toimivan, koska he kokivat lasten muualla asuvan biologisen vanhemman tulevan perhekehyksen sisäpuolelle. Ongelmana on, että kulttuurissamme ei ole valmista kehystä - "uusperhekehystä", joka hahmottaisi uusperheen tilanteen selkeällä tavalla, ottaen huomioon sekä biologisen- että perhekehyksen ja jonka sisällä kaikki osapuolet tietäisivät kuinka toimia.</p><p> </p><p></p><p>Biologista kehystä pidetään vahvana ja sen murtamista ei edes ajatella. Kaikki haastateltavani pitivät biologisten vanhempien asemaa ehdottomana. Myös äitimyytin vaikutus tuli ilmi. Useimmat haastatelluista olivat sitä mieltä, että äiti rakastaa lapsiaan eniten. Myös ne isät, joiden luona omat biologiset lapset asuivat, pohtivat, että onko siitä lapsille haittaa, että lapset eivät asu äitinsä luona. Koska biologisten vanhempien asema oli ylittämätön, varottiin koko ajan menemästä biologisten vanhempien reviirille. Tämä puolestaan aiheutti epävarmuutta siinä, mikä on minun tehtäväni ja paikkani tässä perheessä.</p><p></p><p>Tutkimuksessani on myös tullut esille, että uusperheen aikuiset kokivat olevansa ajoittain perheessään ulkopuolisia ja heidän (etenkin äitipuolien) elämässä vallitsi kaaos. Ulkopuolisuus johtui siitä, että kulttuurinen käsitys perheestä päättämässä yksin omista asioistaan ei enää sopinut uusperheeseen. Äiti- ja isäpuolet katsovat asioita perhekehyksestä käsin (joka on kulttuurinen ydinperhekehys), mutta sen lisäksi heidän elämäänsä vaikuttaa myös biologinen kehys, jossa he eivät itse ole mukana. Lapsipuolten asioista päätettäessä biologinen kehys tulee perhekehyksen sisälle ja saa äiti- ja isäpuolet kokemaan, että he jäävät ulkopuolelle omassa perheessään.</p><p></p><p>Tutkimukseen osallistuneet äitipuolet kokivat myös, että heidän elämässään on kaaos. He eivät voi itse hallita elämäänsä, koska siihen vaikutetaan perhekehyksen ulkopuolelta. Yksi haastateltavista ilmaisi kaaoksen ihmettelyllä, ettei tiedä: "mitä täällä oikein tapahtuu". Tutkimukseni mukaan äitipuolilla on vaikeuksia sekä sisäisessä että ulkoisessa elämänhallinnassa. Äitipuolet ja lasten biologiset äidit eivät olleet suorassa vuorovaikutuksessa keskenään, vaan lapsia koskevat asiat hoidettiin lasten isän kautta. Tällöin äitipuolet kokivat, että perheen asioihin vaikutetaan ulkopuolelta ja heillä ei ole sananvaltaa asioihin, jotka vaikuttavat heidänkin elämän</p><p></p><p>Samanlaista kaaosta eivät miehet kokeneet, sillä he eivät halunneetkaan olla tietoisia kaikista asioista ja olivat sitä mieltä, että "en mä kaikkea haluakkaan tietää". Miehille oli kuitenkin ongelmallista, että he joutuivat toimimaan entisen ja uuden puolisonsa välissä. Koska suoraa vuorovaikutusta ei uuden ja entisen puolison väillä ollut, toimivat miehet koko ajan viestin viejinä. Syy miksi miehet suostuivat tähän rooliin, oli lapset. Miehet olivat valmiita sopimuksiin, kompromisseihin ja myönnytyksiin, jotta lapsilla olisi hyvä olla ja jotta heillä itsellään olisi mahdollisuus olla omien lasten kanssa. He eivät halunneet millään tavoin kärjistää suhteitaan ex-puolisoonsa, koska pelkäsivät mahdollisten riitojen vaikuttavan heidän ja lasten välisiin tapaamisiin.</p><p></p><p>Pohdittavaksi</p><p></p><p>Voisiko edellä olevia uusperheen aikuisena olemiseen liittyviä ongelmia sitten jotenkin yrittää ratkaista?<u> Ensinnäkin isä- tai äitipuolta ei pitäisikään automaattisesti asettaa uuden vanhemman rooliin, vaan hänelle voisi hyvin riittää toimiminen uusperheen toisen aikuisen roolissa. </u>Näin vältyttäisiin menemästä biologisten vanhempien reviirille. Toisen aikuisen rooli olisi myös vapaa kulttuurisista ennakko-odotuksista, joten uusperheen toisen aikuisen oikeuksia ja velvollisuuksia olisi helpompi lähteä pohtimaan "tyhjältä pöydältä". Tämä ei tarkoita sitä, etteikö tähän aikuisen rooliin voisi hyvinkin liittyä vanhemmuuden elementtejä.</p><p></p><p>Toiseksi uusperheen aikuisten tulisi osoittaa lapsille, että pariskunnan välillä vallitsee yksimielisyys perheen asioista. Uusperhe vaatii paljon avointa ja rehellistä keskustelua ihmisten välisistä suhteista ja heidän asemastaan. Jos uusperheessä saadaan sovittua "tämän kodin" säännöt ja tavat, se auttaa eteenpäin.</p><p></p><p>Kolmanneksi on pidettävä mielessä, niin kuin tutkimuksessa tulee ilmi, että "aika" on tärkeässä asemassa. Ajan kuluessa totutaan toisiin ja elämä alkaa sujua. Tottuminen vie viikkojen ja kuukausien sijasta vuosia.</p><p></p><p>Neljänneksi on myös syytä madaltaa uusperheen ihmissuhteisiin asetettuja toiveita. Uusperheen kaikista ihmissuhteista ei ehkä tule niin lämpiä ja tärkeitä kuin olisi haluttu, mutta niistä voi tulla kuitenkin hyviä ja toimivia suhteita.</p><p></p><p>Viidenneksi olisi syytä pohtia pitäisikö uusperheen uudelle aikuiselle antaa jonkinlaisia juridisia oikeuksia lapsipuoliinsa nähden. Katson, että uusperheen uudella aikuisella pitäisi olla viranomaisten ja ammattiauttajien edessä, niin halutessaan, kuulluksi tulemisen mahdollisuus. Tämä on mielestäni tärkeää etenkin niissä tapauksissa, joissa on kyse lapsen hyvin voinnista. Todellisuudessahan voi olla, että isä- tai äitipuoli on se, joka on eniten viettänyt aikaa lapsen kanssa arjessa.</p><p></p><p>Uusperheen aikuisten kohtaamat vaikeudet omassa olemisessaan ja asemassaan eivät siis ole heidän osaamattomuuttaan vaan kulttuurissa vallitsevat myytit (ilkeät äiti- ja isäpuolet, äitimyytti), kulttuurinen perhekäsitys ja ihmisten toimiminen erilaisissa kehyksissä aiheuttavat asioiden monimutkaistumisen. Perhekehys ja biologinen kehys ovat törmäyskurssilla, ja jos näiden kehysten olemassaoloa ei tiedosteta, voidaan huonosti. Kehysten näkeminen ja sen huomioon ottaminen, että toimitaan eri kehyksissä, voi auttaa ainakin asioiden ymmärtämistä ja näin lisätä oman elämänsä hallinnan tunnetta.</p><p></p><p>Päivi Sutinen, KM</p><p></p><p>Tässä on ajatuksia, joita olen ajatellut. Ja minusta on totta että uusperhe on kuitenkin aika uutta yleisyydessään vielä. Ja kuka teistä voi sanoa, että osaa täydellisesti hoitaa kaiken, koska eivät siihen apua tunnu tarvitsevan?</p><p></p><p>Voi olla että minä en osaa ajatuksiani oikein tuoda täällä esille. Tai missä sitten vika...</p><p></p><p>Mutta mielestäni keskustelu täällä on ollut niin typerää, etten viitsi siihen enää osallistua. Jos sanon, että toisen lasta ei voi komentaa samalla tavalla kuin omaansa. En tarkoita, etteikö lasta kuulu komentaa!. Mutta minä en halunnut mennä näin käytännön tasolle, vaan yritin puhua asioista laajemmin.</p><p></p><p>Toivottavasti nämä ajatukset kuitenkin selkiyttävät omiani teille hiukan.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Lähiäiti, post: 3491211"] Uusperheen aikuisista puhuttaessa kuulee käytettävän muun muassa seuraavia nimityksiä: äiti, isä, äitipuoli, isäpuoli, uusi äiti, uusi isä, äidin uusi mies, isän uusi vaimo, uusi vanhempi. Nimitysten kirjo on laaja, koskee se sitten uusperheen aikuisia tai lapsia. Valitettavasti jotkin uusperheeseen liittyvät nimitykset ovat sävyttyneet kulttuurissamme negatiivisesti. Ei siis ihme jos uusperheen aikuiset joutuvat kyselemään: Kuka tai mikä minä oikein olen tässä perheessä? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia minulla on? Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka uusperheen aikuiset, isä- ja äitipuolet, puhuvat omasta olemisestaan ja kuinka he samalla ovat rakentamassa sosiaalista todellisuutta. Tutkimus pohjautuu ajatukseen sosiaalisen todellisuuden diskursiivisesta rakentumisesta, jolloin uusperheen aikuisena ja vanhempana olemisen merkitys tuotetaan lähinnä kielen kautta. Tutkimukseni aineisto hankittiin haastattelematta. Haastatteluissa käsiteltiin muun muassa haastateltavan suhdetta lapsipuoliin, suhdetta lasten biologiseen muualla asuvaan vanhempaan, suhdetta omiin lapsiinsa, mitä odotuksia haastateltavat kokevat kohdistuvan itseensä, millaisia velvollisuuksia ja rajoituksia he näkevät omalla olemisellaan olevan ja mitä yllättäviä asioita he ovat kohdanneet uusperheessään. Vuorovaikutuksen kehykset Goffman on tuotannossaan selkeyttänyt ihmisten välistä kanssakäymistä kehyksen (frame) käsitteellä. Goffmannin mukaan ihmisten kanssa käymisessä implikoituu joukko sääntöjä. Kehykset eli toimintakokonaisuudet ovat näiden sääntöjen "parvia" ja ne helpottavat tilanteen määrittelyä ja täten edesauttavat tilanteessa toimimista. Esim. töniminen voi saada aivan eri merkityksen sijoitetaanko se "tappelu" kehykseen vai "leikki" kehykseen. Käytännön toimemme siis määrittää se, minkä merkityksen me annamme eri asioille, jotka tapahtumat ympärillämme. Kuljemme arkipäivässämme kehyksestä toiseen ja määrittelemme tilanteen sen mukaan, missä kehyksessä kulloinkin olemme. Tilanteen määrittelyt voivat siis eri henkilöillä poiketa suurestikin toisistaan. Tutkimuksessani tarkastelen isä- ja äitipuolien puhetapoja ja erilaisten puhetapojen seurauksia kahden eri kehyksen näkökulmasta: biologisen kehyksen ja perhekehyksen. Kulttuurisessa perhepuheessamme parisuhde ja vanhemmuus liitetään saumattomasti yhteen. Ydinperhettä ympäröi kaksi tasavahvaa kehystä, perhekehys ja biologinen kehys. Perheen jäsenten vuorovaikutus tapahtuu näiden kahden kehyksen sisällä. Biologinen kehys ja perhekehys ovat sisäkkäin. Uusperheessä vanhemmuus ja parisuhde eivät saumattomasti liity yhteen, joten kehykset ovat irtautuneet toisistaan. Biologiseen kehykseen kuuluu yhteisistä lapsista huolehtiminen. On huolehdittava elatuksesta, lasten terveydenhuollosta, päivähoidosta, koulusta ja tapaamisjärjestelyistä. Biologisessa kehyksessä toimivat biologiset vanhemmat ja heidän lapsensa. Perhekehys, jossa uusperheen aikuiset toimivat sisältää taas paljon arkipäivän konkreettisista asioista huolehtimista: ruokailua, siivousta, pyykinpesua, koulu asioista huolehtimista, harrastuksiin kuljettamista ym. Ydinperheessä asioita voidaan selvitellä perheen sisällä ja siellä voidaan vaikuttaa asioihin. Harvoin kukaan ulkopuolelta sanoo, miten perheen sisällä tulee toimia. Uusperheessä niin kuin yksi haastateltava asian ilmaisi "vaikka kuinka ois hyvät nää välit, ni on ulkopuolisia, jotka voi vaikuttaa meiän perheen elämään". Haastateltavat kokivat, että heidän perheensä ei voi yksin päättää asioista, vaan perheen päätöksiin vaikutetaan perheen ulkopuolelta. Uusperheen aikuiset katsovat asioita perhekehyksestä käsin. Uusperheeseen kuuluu kaksi aikuista sekä puolison lapsia ja ehkä myös omia ja / tai yhteisiä lapsia. Uusperhe perheenä ja kotitaloutena ymmärretään samaksi asiaksi. Ns. etälapset katsotaan myös usein kuuluvaksi uusperheeseen. [u]Ongelmalliseksi tilanne saattaa muodostusta, koska lasten muualla asuva biologinen vanhempi hoitaa kuitenkin asioita biologisesta kehyksestä käsin, joten hän on yhteydessä lasten toiseen biologiseen vanhempaan ja sopii asioista. Hänen kehyksestään katsottuna uusperheen toinen aikuinen (ex-puolison uusi puoliso) saattaa olla täysin ulkopuolinen ihminen.[/u] Uusperheen aikuiset ovat hämmentyneitä siitä, että perhekehys ei näytä toimivan, koska he kokivat lasten muualla asuvan biologisen vanhemman tulevan perhekehyksen sisäpuolelle. Ongelmana on, että kulttuurissamme ei ole valmista kehystä - "uusperhekehystä", joka hahmottaisi uusperheen tilanteen selkeällä tavalla, ottaen huomioon sekä biologisen- että perhekehyksen ja jonka sisällä kaikki osapuolet tietäisivät kuinka toimia. Biologista kehystä pidetään vahvana ja sen murtamista ei edes ajatella. Kaikki haastateltavani pitivät biologisten vanhempien asemaa ehdottomana. Myös äitimyytin vaikutus tuli ilmi. Useimmat haastatelluista olivat sitä mieltä, että äiti rakastaa lapsiaan eniten. Myös ne isät, joiden luona omat biologiset lapset asuivat, pohtivat, että onko siitä lapsille haittaa, että lapset eivät asu äitinsä luona. Koska biologisten vanhempien asema oli ylittämätön, varottiin koko ajan menemästä biologisten vanhempien reviirille. Tämä puolestaan aiheutti epävarmuutta siinä, mikä on minun tehtäväni ja paikkani tässä perheessä. Tutkimuksessani on myös tullut esille, että uusperheen aikuiset kokivat olevansa ajoittain perheessään ulkopuolisia ja heidän (etenkin äitipuolien) elämässä vallitsi kaaos. Ulkopuolisuus johtui siitä, että kulttuurinen käsitys perheestä päättämässä yksin omista asioistaan ei enää sopinut uusperheeseen. Äiti- ja isäpuolet katsovat asioita perhekehyksestä käsin (joka on kulttuurinen ydinperhekehys), mutta sen lisäksi heidän elämäänsä vaikuttaa myös biologinen kehys, jossa he eivät itse ole mukana. Lapsipuolten asioista päätettäessä biologinen kehys tulee perhekehyksen sisälle ja saa äiti- ja isäpuolet kokemaan, että he jäävät ulkopuolelle omassa perheessään. Tutkimukseen osallistuneet äitipuolet kokivat myös, että heidän elämässään on kaaos. He eivät voi itse hallita elämäänsä, koska siihen vaikutetaan perhekehyksen ulkopuolelta. Yksi haastateltavista ilmaisi kaaoksen ihmettelyllä, ettei tiedä: "mitä täällä oikein tapahtuu". Tutkimukseni mukaan äitipuolilla on vaikeuksia sekä sisäisessä että ulkoisessa elämänhallinnassa. Äitipuolet ja lasten biologiset äidit eivät olleet suorassa vuorovaikutuksessa keskenään, vaan lapsia koskevat asiat hoidettiin lasten isän kautta. Tällöin äitipuolet kokivat, että perheen asioihin vaikutetaan ulkopuolelta ja heillä ei ole sananvaltaa asioihin, jotka vaikuttavat heidänkin elämän Samanlaista kaaosta eivät miehet kokeneet, sillä he eivät halunneetkaan olla tietoisia kaikista asioista ja olivat sitä mieltä, että "en mä kaikkea haluakkaan tietää". Miehille oli kuitenkin ongelmallista, että he joutuivat toimimaan entisen ja uuden puolisonsa välissä. Koska suoraa vuorovaikutusta ei uuden ja entisen puolison väillä ollut, toimivat miehet koko ajan viestin viejinä. Syy miksi miehet suostuivat tähän rooliin, oli lapset. Miehet olivat valmiita sopimuksiin, kompromisseihin ja myönnytyksiin, jotta lapsilla olisi hyvä olla ja jotta heillä itsellään olisi mahdollisuus olla omien lasten kanssa. He eivät halunneet millään tavoin kärjistää suhteitaan ex-puolisoonsa, koska pelkäsivät mahdollisten riitojen vaikuttavan heidän ja lasten välisiin tapaamisiin. Pohdittavaksi Voisiko edellä olevia uusperheen aikuisena olemiseen liittyviä ongelmia sitten jotenkin yrittää ratkaista?[u] Ensinnäkin isä- tai äitipuolta ei pitäisikään automaattisesti asettaa uuden vanhemman rooliin, vaan hänelle voisi hyvin riittää toimiminen uusperheen toisen aikuisen roolissa. [/u]Näin vältyttäisiin menemästä biologisten vanhempien reviirille. Toisen aikuisen rooli olisi myös vapaa kulttuurisista ennakko-odotuksista, joten uusperheen toisen aikuisen oikeuksia ja velvollisuuksia olisi helpompi lähteä pohtimaan "tyhjältä pöydältä". Tämä ei tarkoita sitä, etteikö tähän aikuisen rooliin voisi hyvinkin liittyä vanhemmuuden elementtejä. Toiseksi uusperheen aikuisten tulisi osoittaa lapsille, että pariskunnan välillä vallitsee yksimielisyys perheen asioista. Uusperhe vaatii paljon avointa ja rehellistä keskustelua ihmisten välisistä suhteista ja heidän asemastaan. Jos uusperheessä saadaan sovittua "tämän kodin" säännöt ja tavat, se auttaa eteenpäin. Kolmanneksi on pidettävä mielessä, niin kuin tutkimuksessa tulee ilmi, että "aika" on tärkeässä asemassa. Ajan kuluessa totutaan toisiin ja elämä alkaa sujua. Tottuminen vie viikkojen ja kuukausien sijasta vuosia. Neljänneksi on myös syytä madaltaa uusperheen ihmissuhteisiin asetettuja toiveita. Uusperheen kaikista ihmissuhteista ei ehkä tule niin lämpiä ja tärkeitä kuin olisi haluttu, mutta niistä voi tulla kuitenkin hyviä ja toimivia suhteita. Viidenneksi olisi syytä pohtia pitäisikö uusperheen uudelle aikuiselle antaa jonkinlaisia juridisia oikeuksia lapsipuoliinsa nähden. Katson, että uusperheen uudella aikuisella pitäisi olla viranomaisten ja ammattiauttajien edessä, niin halutessaan, kuulluksi tulemisen mahdollisuus. Tämä on mielestäni tärkeää etenkin niissä tapauksissa, joissa on kyse lapsen hyvin voinnista. Todellisuudessahan voi olla, että isä- tai äitipuoli on se, joka on eniten viettänyt aikaa lapsen kanssa arjessa. Uusperheen aikuisten kohtaamat vaikeudet omassa olemisessaan ja asemassaan eivät siis ole heidän osaamattomuuttaan vaan kulttuurissa vallitsevat myytit (ilkeät äiti- ja isäpuolet, äitimyytti), kulttuurinen perhekäsitys ja ihmisten toimiminen erilaisissa kehyksissä aiheuttavat asioiden monimutkaistumisen. Perhekehys ja biologinen kehys ovat törmäyskurssilla, ja jos näiden kehysten olemassaoloa ei tiedosteta, voidaan huonosti. Kehysten näkeminen ja sen huomioon ottaminen, että toimitaan eri kehyksissä, voi auttaa ainakin asioiden ymmärtämistä ja näin lisätä oman elämänsä hallinnan tunnetta. Päivi Sutinen, KM Tässä on ajatuksia, joita olen ajatellut. Ja minusta on totta että uusperhe on kuitenkin aika uutta yleisyydessään vielä. Ja kuka teistä voi sanoa, että osaa täydellisesti hoitaa kaiken, koska eivät siihen apua tunnu tarvitsevan? Voi olla että minä en osaa ajatuksiani oikein tuoda täällä esille. Tai missä sitten vika... Mutta mielestäni keskustelu täällä on ollut niin typerää, etten viitsi siihen enää osallistua. Jos sanon, että toisen lasta ei voi komentaa samalla tavalla kuin omaansa. En tarkoita, etteikö lasta kuulu komentaa!. Mutta minä en halunnut mennä näin käytännön tasolle, vaan yritin puhua asioista laajemmin. Toivottavasti nämä ajatukset kuitenkin selkiyttävät omiani teille hiukan. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Tupenrapinat"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
"Ruotsinsuomalaisten kattojärjestö haluaa, että vähemmistöön kohdistuneita epäiltyjä rikkomuksia selvitettäisiin."
Tänään 01:35
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Russische DJs liste
Tänään 00:57
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Mistä ihmeestä saa valkoisia puseroita mistä ei näy läpi?
Tänään 00:07
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Tinder mies kysyi
Eilen 23:30
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
IL: ”Miksi ihmeessä 54-vuotias on kiinnostunut 18-vuotiaan seurasta baarissa?”
Eilen 22:36
vierailija
49 Viestiä
Aihe vapaa
6.
"Verohallituksen entinen pääjohtaja Mikko Laaksonen (SDP), 69, ampui tiistaiaamuna haulikolla kaksi laukausta ilmaan korkeimman oikeuden edessä"
Eilen 20:52
vierailija
18 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Tutkimuksen mukaan naiset eivät luota itseensä, vaan haluavat yhteiskunnan huolehtivan heistä
Eilen 20:39
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Venäjän talouskasvu edelleen huippuluokkaa, OrpoPurra lisää kauppaa venäjän sotateollisuuden kanssa
Eilen 19:15
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Caritan, Tuulan ja Riikan elämän piti olla Espanjassa täynnä aurinkoa, mutta nyt tuli karu käänne – ”On itketty ja kiroiltu”"
Started by vierailija
Sunnuntai klo 11:24
Luettu: 3K
Aihe vapaa
2.
Häiriseeköhän Vornasen vaimoa se, että mies painii ja ammuskelee 18 vuotiaan mimmin vuoksi?
Started by vierailija
Maanantai klo 20:54
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
mietitkö koskaan omaa vanhenemistasi
Started by viisikymppinen isoäiti
Maanantai klo 09:08
Luettu: 1K
Aihe vapaa
4.
Timo Vornanen saa osallistua eduskunnan täysistuntoon ensi viikolla
Started by vierailija
Sunnuntai klo 12:09
Luettu: 1K
Aihe vapaa
5.
Persulla on niin kova krapula, että jää kahden viikon sairauslomalle
Started by vierailija
Maanantai klo 01:54
Luettu: 889
Aihe vapaa
6.
Ei ollut joukkoraiskauksen estäminen, ei ollut itsepuolustusta
Started by vierailija
Maanantai klo 23:51
Luettu: 680
Aihe vapaa
7.
Miehenä pitää olla hirveän varovainen nykyaikana
Started by vierailija
Tiistai klo 12:58
Luettu: 663
Aihe vapaa
8.
"Arhinmäellä vauhti päällä – Heiluttaa punalippua Hakaniementorilla ja kehottaa kapinaan"
Started by vierailija
Tiistai klo 10:24
Luettu: 649
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
"Ruotsinsuomalaisten kattojärjestö haluaa, että vähemmistöön kohdistuneita epäiltyjä rikkomuksia selvitettäisiin."
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
2.
Russische DJs liste
Latest: vierailija
9 min sitten
Aihe vapaa
3.
Isossa Omenassa kuollut nainen oli vainoaja
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
4.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
20 min sitten
Aihe vapaa
5.
Oravamusiikkia
Latest: vierailija
28 min sitten
Aihe vapaa
6.
Ahneusinflaatio: Pääministeri Sanna Marin kyseli jo 2020 elinkeinoelämän yhteiskuntavastuun perään, mutta ahneus ja moraalittomuus voittivat
Latest: vierailija
Tänään 03:35
Aihe vapaa
7.
Parhaat ehdokkaat EU vaaleissa
Latest: Johnny Appleseed
Tänään 02:53
Aihe vapaa
8.
Ketjujen KETJU 2024 (K24)
Latest: Johnny Appleseed
Tänään 01:49
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
itsestäänselvää?!?!
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu