"juoruilu", vertailu ja arvostelu

Hei!

Nyt kun olen vuoden saanut nauttia äitiydestä olen törmännyt ihan itselleni uuteen ilmiöön - äitien väliset vertailut ja juoruilut. Eikä aina äitienkään väliset..
ELi pihallamme on tällainen pieni äitien ja lapsien ryhmä, jotka tapaamme säännöllisesti hiekkalaatikolla. Mukavaa on ollut. Olen todella nauttinut siitä, että on saanut puhua omista kokemuksistaan ja saanut neuvoa kun näin ensimmäisen lapsen kanssa olen kaikkea opetellut =) Olemme yhdessä pohtineet lapsiin liittyviä asioita ja olen saanut hyödyllisiä ideoita esim vanhempien lapsien äideiltä ja jo useamman kasvattaneilta äideiltä.
Nyt olen kuitenkin huomannut, että jos joku poistuu ryhmästä aikaisemmin tai ei ole paikalla niin alkaa sellainen "mustamaalaaminen" .. eli käydään arvostelemaan poissa olevien kasvatusmetodeja, tapaa pukea lapset, ruokavaliot, ruokaostos paikat yms.. eli siis aivan kaikesta arvostellaan. Ja se minkä teet eritavalla on aina väärä-tapa.

Uskomatonta! Eihän nyt muutenkaan vellota naapureiden tapaa pukea, ruokaostoksia yms.. ainakaan toivottavasti. Itse yritän olla menemättä juttuun mukaan ja halu mennä pihalle on päivä päivä pienempi ja kun lapsetkin tulevat kuitenkin niin hyvin toimeen. Itse teen asiat niinkuin teen. Toki olen esikoisen kanssa varmasti ollut varovainen ja ummikko, mutta hyvin on mennyt :)

Ovatko muut törmänneet tällaiseen? Siis äitien väliseen arvosteluun ja "kilpailuun" - tylsä juttu tuollainen! :(
 
apua.. tuli pieni lipsahdus sinne tekstin keskelle.. eli puuttui sieltä pari sanaa.. eli päiväpäivältä halu mennä pihalle kuuntelemaan äitien toisten arvostelua. HArmi on vielä suurempi, koska lapset tulevat niin hyvin toimeen niin senkin puolesta on todella harmi, ettei pihalla ole äitien mukava olla, jolloin ulkoilut jää vähemmälle välillä.

Olisi ihanteellista (olisko mahdollista??) jos jokainen äiti voisi ajatella, että eihä muutenkaan ihmiset elä ja tee asioita samalla tavalla vaan jokaisella on oma persoonallinen tapansa toimia - asiassa kuin asiassa. JOs siis lapset voivat hyvin ja ovat onnellisia niin onko sillä väliä, että missä asteessa sitä kukakin lapsensa vaatteet pesee tai tekeekö se naapurin äidistä huonon äidin, jos lapsi saa purkkiruokaa useammin kuin muiden lapset.. Vaikka itse teen allergioiden vuoksi itse ruokia niin kyllä tosi mielelläni annan myös purkista, jos sellainen tilanne on.
 
Meidän hiekkalaatikolla eräs äiti jakelee suureen ääneen neuvoja kysymättä ja pyytämättä. Ja hänen neuvonsa ovat "ainoita oikeita". Mikä on heidän perheensä tapa hoitaa asioita, ei välttämättä sovi toisille. Siksi jätänkin hänen neuvonsa omaan arvoonsa. Kuten myös sen, miten heillä on kaikki täydellistä eikä lapset kiukuttele / valvota öitä / ole nukkumatta päiväunia / blaablaablaa..
Eräs ystävyyssuhde katkesi, kun en jaksanut tekstiviestipommitusta tyyliin "nyt meidän poika sitten konttaa...".Tavatessamme kun tein havainnon ettei poika kontannutkaan ja mitä ilmeisemmin kyseessä oli kisa meidän samanikäisen pojan taidoista. Tyyyyylsäää.
 
Eipä ole paljon tullut kommentteja. Varmasti niiin monet tunnistivat tosta tekstistäsi itsensä :eek: :LOL: Sellaistahan se on, valitettavasti. Onneksi mun lapset on aina siististi ja lämpimästi puettuja, ovat fiksuja ja hyvän kokoisia ikäisekseen...minä olen tyylikäs äiti ja meillä on hieno koti....eipä ole muilla mitään sanomista mun asioistani ja jos on niin ovat vaan kateellisia. Itse arvostan mukvia ihmisiä, enkä puhu kenestäkään pahaa.
 
T O N T T U
ikava kuulla, etta lahistollasi asuvat aidit ovat noin typeria, minun kaveripiiriini ei sellainen kuulu. jos sellaista alkaisi ilmeta, en sellaisen ihmisen kanssa aikaani viettaisi... olisiko lahistolla muuta paikkaa, missa voisit kayda? kaikki ihmiset ei todellakaan ole tuollaisia, taitavat olla vahemmisto, joten ala lannistu! =)
 
piitu1981
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.11.2004 klo 13:40 reetta kirjoitti:
Meidän hiekkalaatikolla eräs äiti jakelee suureen ääneen neuvoja kysymättä ja pyytämättä. Ja hänen neuvonsa ovat "ainoita oikeita". Mikä on heidän perheensä tapa hoitaa asioita, ei välttämättä sovi toisille. Siksi jätänkin hänen neuvonsa omaan arvoonsa. Kuten myös sen, miten heillä on kaikki täydellistä eikä lapset kiukuttele / valvota öitä / ole nukkumatta päiväunia / blaablaablaa..
Eräs ystävyyssuhde katkesi, kun en jaksanut tekstiviestipommitusta tyyliin "nyt meidän poika sitten konttaa...".Tavatessamme kun tein havainnon ettei poika kontannutkaan ja mitä ilmeisemmin kyseessä oli kisa meidän samanikäisen pojan taidoista. Tyyyyylsäää.
Juu, mun kaverin kaveri on juuri samanlainen tyyppi; jakeli kaverilleni tietoa miten heillä on kaikki paremmin kuin kaverin perheellä. Taivasteli aina sitä,miten hänen lapsensa on oppinut konttaamaan/kuivaksi yms.. nopeemmin. Jopa perheen uusi sohva oli huonompi kuin heillä. :eek: Kaikesta vertailua! Tulimme kaverin kanssa siihen tulokseen, että tämä hänen ystävänsä haluaa todistella toisille olevansa "supermamma" joka tekee kaiken oikein. Huono itsetunto raukalla. Kaverin kanssa oltiin silloin molemmat raskaana, ja meidän lapsukaisilla on ikäeroa vain 5vkoa, tulimme siihen tulokseen että me ei käyttäydytä noin eikä olla käyttäydyttykään. :) Ei tuollasta käytöstä voi sanoa ystävyydeksi.
 

Yhteistyössä