Marraskuiset 2024

Vau, varmasti hurja tunne, että sykkeitä onkin kaksi! Onpa erikoista, että pahoinvointi on helpompaa, varsinkin kun kaksoset kyseessä. Nyt vaan toivotaan, että kaikki menisi hyvin

Itsellä pahin vauvakuume oli varmaan ennen kuin aloitti edes yrittämään vauvaa. Ja yritysajan alussa. Keskenmenon jälkeen sitä varmaan suojelee omaa mieltä eikä liikaa uskalla haaveilla tai innostua. Varsinkin nyt kun on yli kaksi vuotta kärsinyt lapsettomuudesta, niin yrittää suhatutua varovaisesti, eikä innostua liikaa.

Varmasti jättää jälkensä, jos joutuu lapsettomuuden kanssa painimaan. Ja se keskenmeno kyllä järkyttää jotenkin aika perusteellisesti omaa turvallisuuden tunnetta raskauden suhteen.

Pahoinvoinnit mulla on kyllä ykkösten kanssa olleet aika vaihtelevia, mutta silti sitä kuvitteli, että osais aavistella, jos ois tuplat, että ois sen verran rankemmat oireet. Väsymystä ollut ehkä enemmän, mikä voi kyllä johtua myös alhaisista rauta-arvoista, kun tyhjennys johti aika holtittomaan verenvuotoon.

Toivotaan, että tekin saisitte nyt sitten elävän vauvan syliin, kun noin pitkälle on jo päästy

 

Vaikka osasin arvella, että rautavarastot on aika nollilla ja hemppakaan tuskin ihan taivaissa, ni silti jotenkin tuntu, ettei näin "vanhana" uskalla enää yhtään lykätä, että kattoo vaan tärppääkö. Ainakin omalla äidillä alkoi vaihdevuodet suht aikasin, eikä muutkaan naispuoliset sukulaiset nyt ihan äärettömän ikinuoria tietääkseni ole, niin en uskaltanut laskea sen varaan, että hedelmällisiä vuosia olisi riittänyt loputtomiin.

 

Varmasti jättää jälkensä, jos joutuu lapsettomuuden kanssa painimaan. Ja se keskenmeno kyllä järkyttää jotenkin aika perusteellisesti omaa turvallisuuden tunnetta raskauden suhteen.

Pahoinvoinnit mulla on kyllä ykkösten kanssa olleet aika vaihtelevia, mutta silti sitä kuvitteli, että osais aavistella, jos ois tuplat, että ois sen verran rankemmat oireet. Väsymystä ollut ehkä enemmän, mikä voi kyllä johtua myös alhaisista rauta-arvoista, kun tyhjennys johti aika holtittomaan verenvuotoon.

Toivotaan, että tekin saisitte nyt sitten elävän vauvan syliin, kun noin pitkälle on jo päästy

Ensimmäisessä raskaudessa keskenmeno tuli kyllä täysin puskista ja todella järkytti turvallisuuden tunnetta. Keskenmeno ja lapsettomuus ovat kyllä olleet elämäni rankimmat kokemukset. Tämä kaikki on vain tuntunut todella pahalta, kun itselleni ainoa selkeä haave elämässä on ollut oma perhe ja lapset.

Minulla oli myös alhaiset rauta-arvot keskenmenon jälkeen, mutta sain arvot tosi hyvin nousemaan kun söin Sideral -merkkistä rautaa. Nyt olisi kyllä mielenkiintoista päästä näkemään, mitkä rauta-arvot ovat näin raskausaikana.

Sitä tässä kovasti toivotaan ainakin olot ovat vieläkin huonot ja oksennan edelleen joka päivä. Iltapäivisin olo on pikkuhiljaa alkanut paranemaan. Viime raskaudessa olin päässyt tässä kohtaa palaamaan töihin, kun pahoinvointi loppui keskenmenon aikoihin. Pientä jännitystä on ilmassa, kun pikkuhiljaa viikkoja on sen verran, että pahoinvointikin voi alkaa helpottamaan, mutta tietysti pelottaa mikä on syynä, jos pahoinvointi loppuu.

 

Ensimmäisessä raskaudessa keskenmeno tuli kyllä täysin puskista ja todella järkytti turvallisuuden tunnetta. Keskenmeno ja lapsettomuus ovat kyllä olleet elämäni rankimmat kokemukset. Tämä kaikki on vain tuntunut todella pahalta, kun itselleni ainoa selkeä haave elämässä on ollut oma perhe ja lapset.

Minulla oli myös alhaiset rauta-arvot keskenmenon jälkeen, mutta sain arvot tosi hyvin nousemaan kun söin Sideral -merkkistä rautaa. Nyt olisi kyllä mielenkiintoista päästä näkemään, mitkä rauta-arvot ovat näin raskausaikana.

Sitä tässä kovasti toivotaan ainakin olot ovat vieläkin huonot ja oksennan edelleen joka päivä. Iltapäivisin olo on pikkuhiljaa alkanut paranemaan. Viime raskaudessa olin päässyt tässä kohtaa palaamaan töihin, kun pahoinvointi loppui keskenmenon aikoihin. Pientä jännitystä on ilmassa, kun pikkuhiljaa viikkoja on sen verran, että pahoinvointikin voi alkaa helpottamaan, mutta tietysti pelottaa mikä on syynä, jos pahoinvointi loppuu.

Uskon, itelle se keskenmeno tarjos sellasen pienen välähdyksen siitä tuskasta, mitä monet joutuu käymään paljon perusteellisemmin läpi.

Varmaan kyllä tosi kuumottavaa toi pahoinvoinnin hellittäminen yhtään, vaikka tietääkin, että se voi olla tossa kohtaa ihan normaalia...

Mulla pahoinvointi aavistuksen hellitti kyllä kasvun pysähtymisen jälkeen, en joutunut oksentamaan joka päivä, mutta loppui vasta istukan irtoamiseen.

Mutta ei voi kun todeta, että jokainen lapsi on ihme.

 

Kaikki oli hyvin nt-ultrassa

Onnittelut

 

Täällä kanssa NT-ultra nyt takana ja kaikki oli hyvin Pieni liikkui vilkkaasti ja sykkeet oli hyvät. Kirje seulastakin tuli jo ja ei todettu riskiä. Laskettu aika tarkentui samalla muutaman päivän aiemmaksi.

 

Täällä kanssa NT-ultra nyt takana ja kaikki oli hyvin Pieni liikkui vilkkaasti ja sykkeet oli hyvät. Kirje seulastakin tuli jo ja ei todettu riskiä. Laskettu aika tarkentui samalla muutaman päivän aiemmaksi.

Ihanaa, onnea

 

Täällä kanssa NT-ultra nyt takana ja kaikki oli hyvin Pieni liikkui vilkkaasti ja sykkeet oli hyvät. Kirje seulastakin tuli jo ja ei todettu riskiä. Laskettu aika tarkentui samalla muutaman päivän aiemmaksi.

Mahtavaa!

 

Meitä on nyt kaksi salaisessa Facebook-ryhmässä. Laittakaa mulle viestiä, jos haluatte mukaan

 

Ultrassa kaikki hyvin viikot menikin muutamalla päivällä eteenpäin, nyt olis koon mukaan 11+0 oli kyllä ihana kokemus toi kätilön ultra yksityisellä, sai jopa videoita sähköpostiin kauhea vauhti oli vauvalla

 

Uskaltaudunpa minäkin kirjoittamaan, tosin nimettömänä vielä toistaiseksi.
Täällä menossa rv 12+3 ja esikoinen tulossa. La 6.11.
Torstaina oli nt-ultra jossa kaikki näytti hyvältä. Vielä tosin odottelen kirjettä saapuvaksi (ehkä ensi viikolla?) että selviää loputkin tulokset.

Pääsiäisenä alkoi kauhea pahoinvointi joka on vihdoin alkanut tällä viikolla helpottamaan. Painoa tippunut ekasta neuvolakäynnistä lähes 5kg oksentelun takia joka kyllä vaikuttanut paljon yleiseen jaksamiseen kun yhdessä vaiheessa edes nesteet eivät meinanneet pysyä sisällä
Tänään heräsin kuin uutena ihmisenä ja on ensimmäinen päivä kun en ole oksentanut kertaakaan, tuntuu ihan luksukselta väsymys myös hävinnyt, ruoka maistuu ja pikkuhiljaa alkaa tuntua että saa taas normaalista elämästä ja rutiineista kiinni.

Puolentoista viikon päästä joudun ylimääräiseen sokerirasitukseen kun sukurasite diabetekselle on niin korkea. Vähän se jännittää kun käsittääkseni yhdestäkin arvon ylityksestä saa radi tuomion, ja hirvittää jos joutuu muokkaamaan itselleni sopivaa ruokavaliota. Koskaan ei kyllä ole ollut ongelmia sokereiden kanssa joten toivottavasti selviän puhtain paperein siitä.

Vieläkään ei uskalla täysin uskoa että vauva tulossa. Olen yrittänyt vaan tsempata itseäni viikosta toiseen ja asetin itselleni seuraavaksi tavoitteeksi rakenneultran joka varattuna rv 21 tienoille. Jos siellä näyttää kaikki hyvältä uskaltaa varmaan jo alkaa tehdä vauvalle hankintoja. Vielä en ole uskaltanut hankkia mitään enkä kertoa asiasta kenellekään.

Terkuin S