Seksinpuute parisuhteessa

Ja vielä pakko vastata että ei kait se sun vika ole jos exä ei kovene. Melko ison osan syystä vierittäisin siinä kepin varresa olevaan kroppaan

 

Pakko vielä laittaa perään kun täällä näköjään on paljonkin tyyppejä (miehiä?) jotka ei vaan tajua mistä on kysymys, että ainakin oma kokemus eksän kanssa miehen haluttomuudesta ei ollut se että ei olisi seissyt. Ei. Kyllä sillä seisoi, mutta siihen se sitten jäi. ja näille "otat miestä kuule sieltä ja sieltä kiinni ja tökkäät sen ja ton perseeseen" voin sanoa että siinä vähän ehkä itsetuntoa naisellakin heikentää jos mies seksikkään, hyväkroppaisen, "ota mut nyt heti"-alusasuun pukeutuneen naisen tarttuessa melanvarteen nukahtaa. Aivan, nukahtaa.

Ja siis exähän kävi pettämässä reippaasti ylipainoisten yh-mammojen kanssa (siis pituus 160 cm, leveys 120 kg, aikuisten oikeesti), että ei se sen oman naisenkaan viehättävyydestä, pukeutumisesta, yrittämisestä tms ole kiinni. Samaten tiedän monia pariskuntia missä mies on ihan törkeän seksikäs ja nainen kulahtanut eikä huolehdi itsestään millään lailla, eikä mies kuitenkaan saa koskaan kotona. Mitä tuhlausta! Puolin ja toisin. Eikö nää pihtaajat/pettävät pihtaajat voisi sitten seurustella keskenään?

Oma mielipide on että aivan turhaa jatkaa vuosikausia jonkun pihtarin kanssa, ja nyt ei sitten tarvitse suuttua kenenkään, totta kai jos on jotian ongelmia ja niihin on HALUA hakea muutosta niin ei se pettäminen/jättäminen saa olla ensimmäinen vaihtoehto. Mutta jos toisella on sellainen asenne että sä et nyt vaan saa koska mä en vana halua enkä haluakaan haluta niin mihin asti ne omat tarpeet pitää oikein työntää? Kuten moni tuolla jo sanoikin, ei se ole pelkästään kysymys seksistä, varsinkaan puutteessa eläville naisille, vaan myös naiseuden olemuksesta, haluttuna olemisesta, läheisyydestä, kosketuksesta.

Olen 100 % tyytyväinen etten jatkanut pettäjäpihtaajan kanssa, nykyinen mieheni on aivan mahtava eikä ole tarvinnut vinkua enää seksin perään. ja jos vingunkin niin mies virnistelee tyytyväisenä ja toimittaa sitä seksiä.

Tämä nyt oli vaan yks mielipide.

 

Tämä nyt oli vaan yks mielipide.

Ja sairaan hyvä sellainen Kiitos!

 

Pakko vielä laittaa perään kun täällä näköjään on paljonkin tyyppejä (miehiä?) jotka ei vaan tajua mistä on kysymys, että ainakin oma kokemus eksän kanssa miehen haluttomuudesta ei ollut se että ei olisi seissyt. Ei. Kyllä sillä seisoi, mutta siihen se sitten jäi. ja näille "otat miestä kuule sieltä ja sieltä kiinni ja tökkäät sen ja ton perseeseen" voin sanoa että siinä vähän ehkä itsetuntoa naisellakin heikentää jos mies seksikkään, hyväkroppaisen, "ota mut nyt heti"-alusasuun pukeutuneen naisen tarttuessa melanvarteen nukahtaa. Aivan, nukahtaa.

Ja siis exähän kävi pettämässä reippaasti ylipainoisten yh-mammojen kanssa (siis pituus 160 cm, leveys 120 kg, aikuisten oikeesti), että ei se sen oman naisenkaan viehättävyydestä, pukeutumisesta, yrittämisestä tms ole kiinni. Samaten tiedän monia pariskuntia missä mies on ihan törkeän seksikäs ja nainen kulahtanut eikä huolehdi itsestään millään lailla, eikä mies kuitenkaan saa koskaan kotona. Mitä tuhlausta! Puolin ja toisin. Eikö nää pihtaajat/pettävät pihtaajat voisi sitten seurustella keskenään?

Oma mielipide on että aivan turhaa jatkaa vuosikausia jonkun pihtarin kanssa, ja nyt ei sitten tarvitse suuttua kenenkään, totta kai jos on jotian ongelmia ja niihin on HALUA hakea muutosta niin ei se pettäminen/jättäminen saa olla ensimmäinen vaihtoehto. Mutta jos toisella on sellainen asenne että sä et nyt vaan saa koska mä en vana halua enkä haluakaan haluta niin mihin asti ne omat tarpeet pitää oikein työntää? Kuten moni tuolla jo sanoikin, ei se ole pelkästään kysymys seksistä, varsinkaan puutteessa eläville naisille, vaan myös naiseuden olemuksesta, haluttuna olemisesta, läheisyydestä, kosketuksesta.

Olen 100 % tyytyväinen etten jatkanut pettäjäpihtaajan kanssa, nykyinen mieheni on aivan mahtava eikä ole tarvinnut vinkua enää seksin perään. ja jos vingunkin niin mies virnistelee tyytyväisenä ja toimittaa sitä seksiä.

Tämä nyt oli vaan yks mielipide.

Jaa, että ylipainoiset yh-äidit ei sais miestä saada? :ashamed:
Tosin mä en varattuja haluaisikaan
Mutta juu, olen samaa mieltä ja onnea sinulle uudesta paremmasta miehestä

 

Heh Tiukun äiti pointtinani ei ollut pilkata yh äitejä (olin itsekin yh jonkin aikaa joten arvostan tosi korkealle) vaan tuoda esiin että itse olin kuitenkin fyysisesti hyvässä kunnossa ja urheilin, pitkä tukka ja huolehdin itsestäni, käytin mielelläni korkkareita ja katsoin mitä vaatetta laitan yms. Eksälle se oli se ja sama olisi ollut helpompaa hyväksyä ja omalle itsetunnolle jos olisi edes pettänyt itseäni nuorempien ja kauniimpien naisten kanssa. Puhuin tämän yhden naisen kanssa ja hänen mukaansa mies oli hänelle sanonut että meillä on vapaa suhde ja petetään toisiamme. Olin toki vapaatakin suhdetta seksin puutteessa miehelle ehdottanut mutta mies kielsi ehdottomasti moisen ja totesi että hän ei hyväksy vieraissa käymistä...lastenkin takia!!!

saamarin ukko. Olisi vaan pitänyt laittaa joku isojako käyntiin eikä istua kotona jalat ristissä!

 

Ajattelin kirjoittaa tänne palstalle juurikin tästä samasta aiheesta, mutta tätä ketjua selatessa huomaan ettei ole tarvetta. Tässä tuntuu tämä sama kohtalo toistuvan kerta toisensa jälkeen. Omalla kohdallani tilanne on niin päin että vaimoa ei juuri haluta, tai haluttaa vain silloin kun kuu on ja tähdet on oikeassa asennossa ja kaikki on täydellistä. Eli lapsiperheen elämässä ei ikinä. Lapset ovat nyt juuri vauvaiän ohi ja toivoin että tilanne olisi ruvennut paranemaan, mutta ei näin taida käydä.
Tähän lienee turha toistaa vielä kerran kaikkea itsetunnon murenemisesta ja pettymyksestä jne. kaikki lienee jo sanottua. Mutta onko jollain hyviä ehdotuksia mitä asialle voisi tehdä? Onko kenellekkään käynyt koskaan niin että seksi on ruvennukin taas sujumaan? Myönnettäköön että en lukenut ketjua kovin tarkaan läpi, mutta en ainakaan huomannut muita toimivia ratkaisuja kuin ero. Se on varmaan itsellänikin edessä seuraavien vuosin aikana. Näin en halua elämääni kuluttaa. Harmittaa jo tähän saakka kuluneet puutteessa kierityt vuodet.

 

Silloin jos toinen ei halua tunnistaa tai tunnustaa mitään ongelmaa tai käy jossain muualla tyydyttämässä omia tarpeitaan sillä aikaa kun toinen kärvistelee kotona, niin silloinhan ero on ainoa vaihtoehto jos haluaa oikeasti jotain muutosta. lasten kanssa asia on kuitenkin paljon monimutkaisempi, varsinkin jos suhde on muuten ok. Tosin monasti seksin puutteen toisena oireena on myös läheisyyden ja kosketuksen ja kommunikaation puute. Lupaa eroon ei mielestäni ole ennen kuin asiaa on edes yritetty selvittää. Mekin kävimme kaiken maailman parisuhdeterapiat läpi mutta mies tuli sinne vain hokemaan miten kaikki on hyvin ja kotona sätti että kun keksin kaikenmaailman ongelmia. Seksi on myös ollut vallan väline, mieheni joskus suoraan sanoi kun halusin esim keskustella jostain hänen kannaltaan ikävästä asiasta ettei häntä huvita sekstailla kun aina vain haluan riidellä. Parisuhde oli siis sitä että mistään ei puhuttu, läheisyys ja todellinen kommunikointi kuoli pois, seksi loppui ja sittenpä loppui parisuhdekin. Lasten takia pitäisi ainakin yrittää korjata asiat. Jollei se onnistu niin siitä voi sitten kukin vetää omat johtopäätökset.

 

Itsellä on kohta teoriassa 18 vuotta takana riitelyä ja rakastamista saman naisen kanssa.
Ehdimme jo kertaalleen erottakkin mutta palasimme takaisin yhteen ja meillä on kaksi suloista lasta.
En ala erittelemään sen tarkemmin mutta makuukamarihommissa meillä on varmasti ollut vuosien varrella enemmän ongelmia kuin 5 parilla yhteensä ja ajanjaksoon mahtuu muutama minusta johtumaton miltei vuoden selibaattikin.
Mutta vastoinkäymiset ovat myös lähentäneet meitä ja yhdessä on pysytty. Ja onhan vuosiin mahtunut paljon hyvääkin seksiä.
Se on vähän mikä kenellekkin on tärkeää...

 

Loppujen lopuksi, ei parisuhteessa seksinpuutetta ole. Se on vaan osattava ottaa.

 

Entä tällainen tilanne, jossa alkuajan huumassa mies pystyi tuhannen päissäänkin hoitamaan homman, mutta nykyään välttelee koko touhua vaikka kehtaa mainostaa kavereilleen kuinka meillä saatetaan ottaa monta kertaa päivässä sessiot..joopa joo..todellisuus kun on, että ainakaan tätä naista ei tämä mies nai kun max 2 kertaa vko jos "hyvä tuuri" käy ja eipä akkakaan saa enempää vaikka suoraa ehdotustakin käyttäisi kaikkien liirumlaarumeiden lisäksi...

Tietty olen pohtinut omaa viehetysvoimaani yms ja alkoholin merkitystä, itse en dokaa miehen mukana et sammuvasta lahnasta tässä ei pitäisi olla kysymys..Onko tosissaan niin, että iän myötä, varsinkin mieskunto ei kestäkkään alkoholilla pelleilyä..voi niitä nuoruus aikoja kun ukoillakin seiso promilleista huolimatta

Ujokin vihjaus asiaan aiheuttaa aikamoisen riidan ja syyttelyn et panokertojen väheneminen johtuu minusta..niin tavallaan tottahan se on, että panohommiin tarvitaan usein miten vähintään kaksi, mutta sitä intohimoa kaipaan!!kun ne vaatteet meinas jo taksissa lentää pois päältä kun baarireissulta kotiin saavuttiin ja niitä päiviä jolloin vaatteita ei tarvinnu edes pukea..huoh..ja 2 kertaa vkossa on liian vähän, ainakin mulle..

 

Meillä ainakin on melkein alusta asti ollut selvää että turha on yrittää miestä lämmitellä silloin kun hän on humalassa. Useimmiten ei lämpene ollenkaan tai sitten jos harvoin saan aikaan seisokin niin mies nukahtaa ennen kuin päästään tositoimiin.. Mulla ainakin halut on erittäin korkeat silloin kun otan, ja siihen riittää muutama kalja/siiderikin, mutta sitä kiimaa en pääse käyttämään nykyisin enää ollenkaan.

Ja nykyisin meillä saattaa helposti mennä kuukausikin ettei peittoa heilutella. Tätä on tosin jatkunut meillä jo sen verran pitkään että en voi enää syyttää pelkästään miestäni. Myös mulla on halut vähentynyt huomattavasti torjutuksi tulemisten jälkeen enkä siksi jaksa ja halua tehdä enää aloitteita. Ihmettelen vaan miksi mieheni haluaa olla kanssani jos fyysinen vetovoima minua kohtaan on laimentunut ja mahdollisesti puuttuu tällä hetkellä kokonaan.

 

Mutta koko hommasta on etäännytty. Mä en ole enää pariin vuoteen jaksanut yrittää, vaimolla ei ilmeisesti ole keinoja ja kapasiteettia muuttaa asioiden tilaa, kumpikaan ei osaa käsitellä tätä tilannetta. Mä haluan, luulen että vaimokin haluaa, mutta ei henkilönä vaan ole aloitteentekijä. Mä ole nii s...nan kypsä siihen alentavaan pyytelyyn. Voisi vaimokin joskus osoittaa, että tekee mieli. Kyllä mielikuvitus ja oma käsikin riittää jonkin aikaa.

Mutta ei se näin voi aina olla. Joku muutos tähän on tultava.

Niin kovin tutun kuuloista ja samaan johtopäätökseen olen itse tullut. Kaikki sujui hienosti niin kauan kuin nykyinen vaimo asui opiskeluaikaisessa kämpässään. Mutta kun muutettiin saman katon alle, niin kaikki seis. Olisi pitänyt laittaa peli heti poikki, mutta kun oma äiti oli antanut halveksivat haukut niin ei sisu kestänyt nöyrtyä. Olisi pitänyt...!

No, sitten seuraavan 10 vuoden aikana oli seksiä ehkä kerran vuodessa. Nyt vanhemmiten (40+) on tullut mieleen, että olikohan aina sen jälkeen kun vaimo oli käynyt vieraissa, tjsp.

Aikanaan sitten tehtiin lapsia. Se oli sentään kivaa, joka toinen vuosi sai kunnes määrä oli täysi. Kun viimeinen oli parivuotias ja varovasti otin asiaa puheeksi, oli kommentti "se sinun on haettava muualta". En kuitenkaan lähtenyt hakemaan. Enkä nyt enää voi. Tämä "elämä" on kerryttänyt ryppyjä ja kiloja sen verran, että maksullinen lienee ainut vaihtoehto. Enkä näillä nettitaidoilla osaa niitäkään etsiä.

No, positiivisesti ajatellen, ehkä tässä jotain toivoa on viimeisen vuoden aikana herännyt, kun lapset alkavat olla isompia ja harvemmin nukkuvat välissä. Mutta vaimolla tuntuu olevan joku fyysinen alapään ongelma, pikkuhousunsuojat rapsahtavat vessakäynnillä 90 % ajasta. Kertoi kyllä kerran menevänsä alan lääkärille, mutta ei sitten jatkanut sitä puhetta. Ilmeisesti minun olisi pitänyt ymmärtää jotakin jota en ymmärrä. Mutta tuommoisestakin avauksesta rohkaistuneena olen pieniä vihjeitä itsekin lahjoitellut, kukkasia ja pikkuisen ronskimpiakin juttuja. Joten ehkä tässä selibaatti on jo loppusuoralla.

Mutta varmasti on elämä 10-15 vuotta lopusta lyhentynyt näitten vuosien ansiosta. Kunhan nyt saisi ne lapsukaiset edes peruskoulusta ulos! Ja ainahan sitä on vähintään henkivakuutuksensa arvoinen...

 

Joo...meilläkin minä olisin halukas melkein joka päivä, mutta valitettavasti vaimo ei ole yhtä innokas.Hyvin harvoin häneltä tulee aloite...

 

Mäkkaiverin tilanne on kuin kopio Pepiltä
Syö miestä ja naista tuommoinen....

 

miks seksi ei voi aina olla hyvää parisuhtees? Miks tulee niitä ongelmia?

 

Ajattelin kirjoitella tilannepäivitystä meidän tilanteesta, kun tossa viime joulukuussa on näköjään viimeeksi tullut kirjoiteltua.

No, yhdessä ollaan yhä, itse olen viimeisilläni raskaana. Raskauden aikana on seksin suhteen ajoin ollut parempiakin kausia. Eli keskimäärin ehkä kerran viikossa-kahdessa on sitä seksiä saanut. Lähempänä ehkäpä tota viikkoa. Tämäkin on mulle yhä auttamattomasti liian vähän, mutta tyhjää parempi. Lisäksi se ärsyttää, että itse saan lähes aina tehdä aloitteen.
Yhä asiasta keskustelu menee riitelyksi/saan itselleni pahan mielen. Mussa ei ole kuulemma fyysisesti vikaa (enkä usko että onkaan, ottajia aina löytynyt), seksi on hyvää, mies ei kaipaa uusia juttuja siihen (monasti olen kysynyt). Mies sanoo, että mun painostaminen/meidän ajoittaiset riidat vie halut. Läheisyyttä kyllä on. Välillä tunnen itseni mieheksi tässä meidän suhteessa: haluan seksiä enemmän, mies pelkkää läheisyyttä. Mua ei haittaa niinkään ne riidat, miehen painonnousu yms. naisten selittelykeinoiksi mielletyt asiat. Miestä haittaa.

Monta eri lähestymistapaa olen asiaan kokeillut: erilaisia tapoja vietellä miestä, yhdessä katsottu pornoa, lelut on käytössä, en todellakaan ole aina seksiä kärttämässä, vaikka mies näin väittää. Pari kk kokeilin niin, etten itse vahingossakaan tee aloitetta/puhu asiasta, jos vaikka halut palaisivat. Ei auttanut.

Nyt mietin, onko miehelläni esim testosteronitasoissa jotain häikkää, taikka muissa hormonitasapainoissa. Mutta yritä sitten saada tommoista "alfaurosta" lääkäriin puhumaan asiasta. Juu, ei suostu.

Ajoittain olen jopa puolitosissani puhunut avoimesta suhteesta miehen kanssa. Mutta kun ei muut miehet kiinnosta. Siinä vaiheessa kun seksiä oli noin kerran kuussa, huomasin että alkoi jo muutkin kiinnostaa. Tällä hetkellä ei. Joku ratkaisu tähän täytyisi löytyä, oma itsetunto pohjamudissa asian takia. Vaikka eipä kait pitäisi olla: miehellä ei kuitenkaan koskaan ole ollut ongelmaa erektion kanssa mun kanssa, sitten jos seksiin päädytään. Samaten laukeaa joka kerta.

No, tämmöistä sekalaista tekstiä tällä kertaa, onpahan jossain muistissa ajatuksia, voin tulla taas raportoimaan puolen vuoden päästä missä mennään.

 

eipä ole meidänkään suhteessa iha seksielämä kohillaan. Noin kerran kahessa kuukaudessa saan ja kun kysyn miksei voitaisi harrastaa enemmän niin vastaukseksi tulee että on liian väsynyt/ ei jaksa jnejne..
Ja meidän suhteemme ei edes ole kovin pitkä n. 3 vuotta olemme yhdessä olleet ja ensimmäisenä vuonna sitä sai joka päivä. Olen yrittänyt kaiken maailman keinoja, että saisi miehen haluamaan mutta ei. Pakit tulee joka kerta. Minulle on seksi ollut kovin tärkeää aina ja alussa niin oli kumppanillenikin. Ja sitte mies vielä ihmettelee miks olen aina niin kärttynen ei ihmekään ku ei seksiä saa nii mihin ne paineet siitä katoaisi. Ideoita?

 

Jep Jep... Kyllä kuulostaa Saraellan tarina niin tutulta, vähän ehkä liiankin... Meillä tosin raskausaikakin oli todella kuivaa, varsinkin loppuaika, synnytyksen jälkeisestä ajasta puhumattakaan..
Monet sanoo (tällä palstallakin) että "Puhukaa asiasta".. No kyllä on puhuttu mutta tuntuu omituiselta kuinka kevyesti mies voi tän asian ottaa eikä hän tunne mitään ongelmaa olevankaan. Ja kyllä, tiedän sen että mieskin voi olla se haluttomampi osapuoli mutta meillä tehdään paljon kompromisseja arkipäiväisissä asioissa ja pystytään keskustelemaan asioista mutta miks hän ei voi tässä asiassa tulla puolitiehen vastaan..?!
En haluaisi painostaa mutta niinkuin tuossa aikaisemminkin kerrottiin niin myöskään se oma passiivisuus ei johda mihinkään... Enkä myöskään haluaisi elää avioliitossa jossa mieheni ei halua tyydyttää mun tarpeita.. Eroa en kuitenkaan tämän asian takia halua edes ajatella koska mieheni on muutoin mitä ihanin..

 

Olen aina pitänyt seksistä ja harrastanut sitä paljon edellisissä suhteissani. En ole koskaan ennen tullut torjutuksi.

Nykyisessä suhtessa torjunta alkoi ensimmäisen parin kuukauden jälkeen asteittain. Sen lisäksi mies ei halua juuri koskaan suudella (paitsi omasta aloitteestaan seksiä harrastaessa), enkä saa suuseksiä ikinä. Viimeisen kolmen vuoden aikana olen saanut sitä kahdesti. Naisen alapää kuulemma ällöttää. Ei auta, vaikka on puhdas ja karvaton, ei vaan kiinnosta. Torjuessaan ei ota tippaakaan huomioon tunteita, toteaa vaan, että ei kiinnosta, ei jaksa, ei tunnu siltä, ei huvita.

No, mä sitten runkkaan ja nyt uusimpana piirteenä olen alkanut saada orgasmeja unissani. Olen sanonut miehelle, etten pysty enää häneltä seksiä ruinaamaan, koska se on niin alentavaa. On aikoinaan sanonut mulle kerran niin törkeästi, että meinasin jättää siihen paikkaan. Totesi, että mä yritän pakottaa häntä seksiin, samoin kuin mut on pakotettu (mulla on siis taustalla ihan oikeaa seksuaalista hyväksikäyttöä, josta olen terapian avulla päässyt yli). Mikään ei ole koskaan sattunut yhtä paljon kuin toi lause. Että rakkain ihminen vertaa mua raiskariin, kun mä haluaisin läheisyyttä. En ole koskaan pakottanut häntä seksiin, ja jos huomaan, että alkaa velvollisuudesta panemaan, niin ei kiinnosta itseäkään. Olen kieltämättä alkanut itkeä, kun toinen on torjunut taas kerran, mutta olen itkenyt siksi, että on oikeasti tuntunut niin pahalta ja mitätöidyltä ja epäkelvolta, enkä huvin vuoksi häntä syyllistääkseni.

Olen lihonut hieman suhteen alusta, enkä tunne itseäni enää kauniiksi naiseksi, haluttavaksi, tai ihanaksi. Syön sitten sitä suklaata ja runkkaan, ja vihaan itseäni. Läheisyyttä on aina kun mies haluaa ja ehtii muilta kiireiltään. Pussailee ja halailee ja sanoo, että olen ihana. En koe enää henkistä läheisyyttä. Hän on tyytyväinen suhteeseen. Olen huomannut, ettei seksi ole ainoa asia, missä haluaa määrätä tahdin ja tyylin. Tuntuu, että haluaa olla kontrollissa joka asiassa, eikä sängyssäkään oikein nauti vapautuneesti, jos mä kosken häneen, vaan haluaa itse olla se aktiivisempi osapuoli. Seksiä on nyt 1-4 kertaa kuussa, että tilanne ei ole yhtä paha, kuin joillain täällä, mutta itselleni kävisi paremmin se 1-4 kertaa viikossa. Sillä ei vaan tunnu olevan mitään väliä. Mies vaikuttaa siltä, ettei aio tehdä asialle mitään. On sanonut, että harmi, että sulla on niin kurja olo, mutta siinä on oikeastaan ainoa kommentti, joka aiheesta on irronnut. Ollaan puhuttu joitain kertoja, mutta keskustelut ei tunnu johtavan mihinkään. En ole pettäjätyyppiä, mutten pysty elämään loppuelämääni niin, että mun seksuaalisuus toteutuu vain toisen ehdoilla. Annan hänelle aina, kun haluaa. Olen yrittänyt kieltäytyä, mutta se on aika hankalaa, kun on valmiiksi puutteessa. Silti mulla on seksin jälkeen nykyään tyhjä olo. Tuntuu, ettei se ole yhteinen asia. En osaa sitä sen paremmin kuvailla.

 

Meillä myös niin että minä haluan enemmän kuin mieheni. Aina olen ollut se halukkaampi. Mut mä kestin kyllä taukoja aikoinani. Silloin siitä ongelma tuli kun työtapaturma tapahtui ja mies sai vahvoja kipulääkkeitä. Halut väheni melkein siihen ettei tehnyt lainkaan mieli. Siitä hän minäkin masennuin. Vaikka kuinka yrittää selittää ettei vika ollut minussa niin ei se vaan mennyt jakeluun. No siitä on nyt noin 3 vuotta ja asiat on jotenkin paremmin. Asiat on hyväksynyt, silti tulee joskus alamäkiä. Mieheni on kyllä ihana kun sanoo että hän on käytettävissä vaikkei hän saisikaan mutta voi helpottaa oloani. Helpolla tähän ei olla päästy todellakaan.

 

Itse olen seurustellut 3 vuotta nykyisen tyttöystäväni kanssa ja sama ongelma täälläkin. Seksiä on noin kerran viikossa vaikka haluaisin paljon enemmän :/

 

Ihan mielenkiinnosta kysyn; kuinka aktiivisia fyysisesti olette itse tai kumppaninne ovat? Nimittäin ollaan tehty kavereiden kanssa hieman "tutkimusta", että fyysisesti aktiiviset eli treenaavat tyypit ovat myös paljon halukkaampia seksin suhteen. Treeni pistää veret kiertämään kropassa ja myös seksuaalinen vietti näyttää lisääntyvän. Onko kukaan huomannut samaa?

Itse liikun/treenaan säännöllisesti neljänä pvänä vkossa ja halut ovat taivaissa eli mulle hyvä tahti ois se 3krt/pvä Aikaisemmista miehistäni EI KUKAAN ole pystynyt tyydyttämään halujani ja aina sain kuulla, eikö sulle mikään riitä -kommentteja, mutta sitten tapasin nykyisen miesystäväni ja halut kohtaa ihan täysin. Molemmat halutaan ja paljon. 11v. kärsin huonosta seksistä exäni osalta enkä enää ikinä alennu moiseen. Kyllä kannattaa valita kumppanikseen yhtä aktiivinen kuin itsekin on.

 

Olen muutenkin miestäni halukkaampi, niin nyt raskausaikana vasta tukalaa on ollutkin kun haluni ovat vain lisääntyneet. Miehelle se kerta viikossakin tuntuu olevan sellainen välttämätön paha, kun taas itse voisin harrastaa useamman kerran päivässä. Sama se kuinka tyrkytän, vonkaan tai teen aloitetta niin ei irtoa vaikka hänellä seisoo. Tunnen itseni muutenkin epävarmaksi kaikkien raskauden tuomien vartalon muutoksien kanssa, niin jatkuva torjuminen tuntuu vain siltä että hänkin pitää minua jotenkin vastenmielisenä.

 

Olen muutenkin miestäni halukkaampi, niin nyt raskausaikana vasta tukalaa on ollutkin kun haluni ovat vain lisääntyneet. Miehelle se kerta viikossakin tuntuu olevan sellainen välttämätön paha, kun taas itse voisin harrastaa useamman kerran päivässä. Sama se kuinka tyrkytän, vonkaan tai teen aloitetta niin ei irtoa vaikka hänellä seisoo. Tunnen itseni muutenkin epävarmaksi kaikkien raskauden tuomien vartalon muutoksien kanssa, niin jatkuva torjuminen tuntuu vain siltä että hänkin pitää minua jotenkin vastenmielisenä.

Onko mies suostunut mitenkään kommentoimaan miksi asiat ei johda seksiin? Mies ainakin lämpenee sinulle, jos mittarina tuota kohonnutta viisaria käytetään Mutta ovela, ettei se sitten sen enempään johda, harmi.

 

On mielenkiintoinen viestiketju ja mielyttävä huomata, että näin paljon on miestään halukkaampia naisia.
Meillä asia on toisinpäin, kuten yleensäkkin vaikuttaa monissa prisuhteissa olevan.
Aikani asiaa kärsittyä päädyin vieraaseen petiin ja ensimmäisen kerran jälkeen useasti sen jälkeen.
Alussa ero ajatusta esti lasteni nuori ikä, koska en halunnut heille avioero kotia tarjota. Nyt ovat jo aikuisiässä ja
kohta pääsee vapaasti nauttimaan seksistä kenen kanssa haluaa.
Suosittelen jokaiselle puutteessa olevalle sen vieraan miettimistä, salainen suhde voi myös piristää olemassa olevaa parisuhdettanne.
Itse aion jatkaa vieraissa käyntiä kunnes olen eronnut.