keskustelua
Sikiöseulonnat pilaavat odotusajan
Tämä kirjoitus kannattaa lukea:
"Odottava äiti on aina huolissaan tulevan lapsensa terveydestä. Hän uskoo ja toivoo, että lapsi olisi terve. Joskus huoli sairaudesta nousee ahdistavaksi, välillä se unohtuu. Nykyään terveydenhoitojärjestelmäkin osallistuu tosissaan tähän äidin ikiaikaiseen huoleen juoksuttamalla häntä sikiöseulonnoissa.
Kakienlaisia vikoja voidaan löytää sikiöistä, mutta ei kaikkia. Lapsi voi kaikesta huolimatta syntyä viallisena, tai sairastua myöhemmin johonkin perinnölliseen tai muuhun tautiin.
Jos lapsi osoittautuukin jo sikiövaiheessajollakin ikävällä tavalla sairaaksi, sysää yhteiskunta koko roskan vanhempien, käytännössä äidin niskaan. Hänestä pitää kehkeytyä "suuri päättäjä", joka tietää haluaako hän tämän lapsen vai ei.
Yhteiskunta tarjoaa ikään kuin tilaisuuden suunnitella uudestaan tulevaisuutta. Kuitenkin päättäminen sellaisista asioista, joissa elämä ei ole antanut ihmiselle päätäntävaltaa, tuo tullessaan pelkkää ahdistusta, teki sitten niin tai näin.
Kalliiden seulontojen tarkoitus ei varmasti ole lisätä perheen tietämystä sikiön voinnista, vaan vähentää vammaisten lasten syntymistä. Yhteiskunta voisi ottaa kokonaisvastuun sikiöseulonnoista ja velvoittaa äidin tekemään abortin, kun epämieluisa sairaus on havaittu. Se ottaisi vastuun pois äidin harteilta.
Mutta Suomihan ei halua harjoittaa rotuhygieniaa. Sellaisesta saa kansainvälisesti huonon maineen. Kätevintä onkin pitää rodunjalostus yksityisasiana.
Raskauden jatkuva tutkiminen on ehkä pahinta medikalisaatiota, mihin lääketieteen kehitys on johtanut. Lääkintähenkilökunta ei ota vastuuta. Se tekee vain työnsä eli lisää tietoa, jonka aina ajatellaan tuovan ihmiselle pelkkää hyvää.
On väärin tehdä raskaudesta ikuisen terveyden odotustila ja sysätä päätöksenteko äidille, kun terveyttä ei saatukaan. Sikiöseulonnat pilaavat odotusajan pelottelemalla äidin ja kääntämällä hänen ajatuksensa lapsen mahdollisiin vikoihin ja sairauksiin. Odotusajasta voi tulla niin ikävä kokemus, että se voi vähentää äidin halua tulla uudelleen raskaaksi.
Meillä on pajon terveitä lapsia, jotka voivat huonosti. Miksi lasten terveyttä, joka raskauden aikana tuntuu olevan niin tärkeää, ei sitten myöhemmin paljon arvostetakaan. Ne voimavarat, jotka käytetään sikiöseulontoihin, voitaisiin käyttää lasten hyvinvoinnin edistämiseen, olivat he sitten terveitä tai sairaita.
Lasten saanti on aina riskipeliä, mutta eivät riskit elämää suurempia ole."
Mielipideteksti Suomen Lääkärilehdessä 46/2005. s. 4772.
Tämä kirjoitus kannattaa lukea:
"Odottava äiti on aina huolissaan tulevan lapsensa terveydestä. Hän uskoo ja toivoo, että lapsi olisi terve. Joskus huoli sairaudesta nousee ahdistavaksi, välillä se unohtuu. Nykyään terveydenhoitojärjestelmäkin osallistuu tosissaan tähän äidin ikiaikaiseen huoleen juoksuttamalla häntä sikiöseulonnoissa.
Kakienlaisia vikoja voidaan löytää sikiöistä, mutta ei kaikkia. Lapsi voi kaikesta huolimatta syntyä viallisena, tai sairastua myöhemmin johonkin perinnölliseen tai muuhun tautiin.
Jos lapsi osoittautuukin jo sikiövaiheessajollakin ikävällä tavalla sairaaksi, sysää yhteiskunta koko roskan vanhempien, käytännössä äidin niskaan. Hänestä pitää kehkeytyä "suuri päättäjä", joka tietää haluaako hän tämän lapsen vai ei.
Yhteiskunta tarjoaa ikään kuin tilaisuuden suunnitella uudestaan tulevaisuutta. Kuitenkin päättäminen sellaisista asioista, joissa elämä ei ole antanut ihmiselle päätäntävaltaa, tuo tullessaan pelkkää ahdistusta, teki sitten niin tai näin.
Kalliiden seulontojen tarkoitus ei varmasti ole lisätä perheen tietämystä sikiön voinnista, vaan vähentää vammaisten lasten syntymistä. Yhteiskunta voisi ottaa kokonaisvastuun sikiöseulonnoista ja velvoittaa äidin tekemään abortin, kun epämieluisa sairaus on havaittu. Se ottaisi vastuun pois äidin harteilta.
Mutta Suomihan ei halua harjoittaa rotuhygieniaa. Sellaisesta saa kansainvälisesti huonon maineen. Kätevintä onkin pitää rodunjalostus yksityisasiana.
Raskauden jatkuva tutkiminen on ehkä pahinta medikalisaatiota, mihin lääketieteen kehitys on johtanut. Lääkintähenkilökunta ei ota vastuuta. Se tekee vain työnsä eli lisää tietoa, jonka aina ajatellaan tuovan ihmiselle pelkkää hyvää.
On väärin tehdä raskaudesta ikuisen terveyden odotustila ja sysätä päätöksenteko äidille, kun terveyttä ei saatukaan. Sikiöseulonnat pilaavat odotusajan pelottelemalla äidin ja kääntämällä hänen ajatuksensa lapsen mahdollisiin vikoihin ja sairauksiin. Odotusajasta voi tulla niin ikävä kokemus, että se voi vähentää äidin halua tulla uudelleen raskaaksi.
Meillä on pajon terveitä lapsia, jotka voivat huonosti. Miksi lasten terveyttä, joka raskauden aikana tuntuu olevan niin tärkeää, ei sitten myöhemmin paljon arvostetakaan. Ne voimavarat, jotka käytetään sikiöseulontoihin, voitaisiin käyttää lasten hyvinvoinnin edistämiseen, olivat he sitten terveitä tai sairaita.
Lasten saanti on aina riskipeliä, mutta eivät riskit elämää suurempia ole."
Mielipideteksti Suomen Lääkärilehdessä 46/2005. s. 4772.