suhdeharmoniaa

  • Viestiketjun aloittaja harri
  • Ensimmäinen viesti
harri
Nykypaivana erotaan ja petetaan enemman kuin koskaan. Useimmiten eron ja petoksen alkuunpanijana on nainen. Nainen ei ole ikina mihinkaan tyytyvainen, varsinainen venkoilija. Hanen tyttymattomyytensa ajaa koko suhteen karille.

Tama tilanne johtuu nahdakseni liiasta tasa-arvosta, roolien sekoittumisesta. Entisaikaan parisuhteissa oli vallalla kunnon roolijako, jossa yhteiselon tehtavat jaettiin kummankin sukupuolen luontaisten kykyjen mukaan. Nainen hoiti kodin ja lapset, mies toi leivan poytaan ja toi turvaa mutta myos sanoi viimeisen sanan ja piti kuria. Nainen valjastettiin kuriin ja nuhteeseen, eika paassyt haihattelemaan turhia. Naiselle ei sovi liika ajattelu vaan hanelle pitaa osoittaa selvat rajat ja saannot.

Minun parisuhteessani oli ennen lasten saantia vaikeata. Naiseni oli itsekas ja haihatteleva ja jatkuvasti sain kuulla tasa-arvosta ja kotitoiden jakamisesta ja siita kuinka miehen pitaa palvoa maata naisen jalkojen alla. Hanen mielestaan naisen kuului olla itsenainen, tyossa kayva jne jne...Lapsen saannin jalkeen kaikki muuttui. Han jai kotiin pysyvasti. Nyt han hoitaa kodin, lapset ja siina sivussa minutkin. Koti on aina puhdas ja ruoka valmiina kun tulen toista. Han arvostaa minua yli kaiken, toisin kuin ennen. Han haluaa, etta mina paatan kaikista suurista perhetta koskevista asioista. Toisinaan han saa haihatteluvaihteen paalle mutta mina nitistan sen kurinpitotoimenpiteilla. Jalkeenpain han yleensa kiittaa minua siita ja pahoittelee virhettaan mutta mina tietenkin suljen hanet syliini ja silitan paasta. Hanhan on nainen ja hanta pitaa kuitenkin vahan ymmartaa.

Kaikenkaikkiaan perinteisiin roolijakoihin siirtyminen on parantanut parisuhdettamme moninkertaisesti. Sen olemme molemmat huomanneet. On ihana ajatella, etta oma vaimo on kotona, hoitaa ihania lapsiamme, istuu ehka hiekkalaatikon reunalla paivisin juttelemassa taloyhtion muiden naisten kanssa resepteista, lastenhoidosta, miestensa ammateista yms...Ja sitten lahtee siivoamaan ja tekemaan ruokaa, jotta kaikki olisi valmiina kun tulen kotiin. Ihanaa.
 
jaana
Nykypaivana erotaan ja petetaan enemman kuin koskaan. Useimmiten eron alkusyy on mies. Hän on nykyiseen onnettomaan elämään täysin tyytyväinen, hän on kaikkia muutoksia vastaan. Nainen ei jaksa tämmöistä nuhjaketta (edes uusia verhoja ei saisi ostaa) ja siitä syystä mies ajaa huomaamattaan koko suhteen karille.

Entisaikaan miehet rakensivat perheelle kodin, huolehtivat siitä, että perhe ja suku kehittyivät ja kasvoivat. Nykymies tyytyy pikkuruiseen kerrostaloasuntoon, vaatimattomaan työpaikkaan ja palkkaan, perjantaimäyräkoiraan. Kodin huollon saa hoitaa nainen, pihamaan huoltoyhtiön miehet ja auton merkkikorjaamo. Entisaikojen perheen (suvun) päämiehestä ei ole mitään jäljellä. Vain onneton joka-aamuinen määkiminen: missä mun sukat ovat?

Nainen ei ole taantunut miehen lailla. Nykynainen hoitaa kodin, uran ja ystävyyssuhteet samalla, kun rahoittaa ja suunnittelee perheen ja suvun eteenpäinmenoa. Miehelle tämä on kova pala. Siksi hän haluaisi palata entisaikojen rooleihin. Nainen ottaisi entisaikojen MIEHEN ilomielin vastaan, mutta joutuu valitettavasti toteamaan, että nykypäivän nahjus ei siihen tule koskaan kykenemään. Siksi nainen muutaman vuoden miestä katsottuaan tulee siihen tulokseen, että elämässä eteenpäin pääsee vain riippakivestä irtautumalla ja ottaa eron. Eroon syynä on siis mies - eikä nainen, niinkuin mies kuvittelee.
 
harri
Niinpa niin. Katkeria vastauksia tulee. Tepa ette tieda tosionnesta mitaan...Katkeruus kalvaa ja tekee teidat onnettomiksi. Rentoutukaa. Olkaa naisia niin kuin naisen kuuluu olla...Alkaa antako kaiken maailman tasa-arvo pelleilyn sumentaa ajattelukykyanne. Rentoutukaa.
 
Hyvä
Jaana. Asiaa.

Sitäpaitsi mistä sä Harri tiedät mitkä rengit siellä kävi entisaikaan viihdyttämässä sitä kotiinjäänyttä hengetärtä. Ei ihmisen luonto oo mihinkään Harri muuttunu.

 
vaimoke
Se mikä toimii teillä, harri, ei välttämättä toimi muilla.. En tiedä mistä naisvihasi johtuu, mutta luojan kiitos itselläni on kumppani joka arvostaa naisia ihmisinä, ei kotiorjina.

Meidän parisuhteessa ei juuri pohdita sitä, että mitä on tehty sata tai tuhat vuotta sitten ja sitä, että jos me toimisimme samalla tavalla, voisimmeko hyvin. Me voimme nyt jo hyvin tässä varsin tasa-arvoisessa suhteessamme. Me molemmat käymme töissä ja tuomme rahaa kotiin. Me molemmat huolehdimme kodistamme. Me molemmat teemme kotitöitä ja pihatöitäkin. Meidän ei ole koskaan tarvinnut riidellä siitä, että kuka tiskaa ja milloin tai jakaa kotitöitä naisten- tai miestentöiksi. Jos koti on meidän yhteinen, on meidän molempien siitä huolehdittava.

Me arvostamme toisiamme valtavan paljon: sekä kumppaneina että ystävinä, mutta myös ihmisinä. Minusta se on upeaa, että voin olla suhteessa, jossa minä olen hyvä tällaisena, enkä tietynlaisena perinteisenä suorittajana. Mitään vakavia parisuhdeongelmia meillä ei ole koskaan ollut, sillä ratkomme asiat puhumalla kuin ihminen ihmiselle, emme kuten isäntä kotiorjalleen ;)

Me ymmärrämme toisiamme, sillä emme tuijota toistemme sukupuolta ja koeta jonkin stereotypian avulla hahmottaa, että mitä sen toisen päässä liikkuu. Sen saa selville puhumalla.

 
Lue enemmän
Harrin viesti oli vähän epäasiantuntijamainen, vaikka hän tavoittelikin sivistynyttä sävyä.

Harri ei tiedä sitä, että itseasiassa vasta kristinusko toi suomeen sukupuoltenvälisen työnjaon, ja roolivaatimukset.

silloin, kun Suomessa vallitsi vielä luonnollinen pakanakulttuuri, eivät miehet ja naiset tiedostaneet mitään tasa-arvoja tai sukupuoltenvälisiä kuiluja.

Nainen veti mettässä halkoja , jos tarve niin vaati, ja mies kiehautti sopan, jos tarve niin vaati.

Silloin myöskään naiset eivät kitisseet miesten kuvitellusta ylivallasta, eikä miehilläkään tullut mielen viereenkään sana feministi, jos nainen sanoi että minä korjaan katon, lakaise sinä porstua.

Kaikki työt jaettiin henk. koht. kykyjen mukaan, eli raihnaiselta mieheltä ei odotettu ""miesten töitä"" ja raskaana olevalta naiselta vaadiittiin myöskin se, mihin hän sillä hetkellä pystyi.

Sinun pitäisi tutkia noita asioita oikeasti, ennenkuin vetelet päätelmiäsi.

Miehille on tyypillistä mielipiteiden muodostaminen lukematta.
Monet miehet tulevat mm. minullekin jankuttamaan feminismistä ja sen alkuajoista, ja kun kysyn , että ovatki lukeneet edes niinkään kuuluisaa teosta, kuin simone de Bouvierin Toinen Sukupuoli, niin vastaus on aina ei.

Ei heidän tarvitse ottaa selvää asioista, saavat tietonsa vain päivän mediasta. He eivät tiedä, että kaikki nämä huhupuheetkin ovat jonkun keksimiä. Se joka oikeasti tietää asioista, ei jauha paskaa, vaan tajuaa, että asioilla on monia puolia, ja faktoja.
 
lintunen
Turha roolijaoissa on vedota entisaikaan. Kyllä Pohjanmaalla on aina akka ollut pää talossa ja miehet vikissy siinä vierellä. Ja jokaisen menestyvän miehen taustalla on aina nainen.
Naisten viisaus onkin siinä, että ne antavat miesten luulla olevansa maailmanomistajia... Kuitenkaan mies ei pysty oikein mihinkään ilman naista.
 

Yhteistyössä