Yksi ja ainoa seksikumppani

En ole löytänyt oikein mistään kunnon keskustelua aiheesta, vaikka varmaan elleistäkin löytyy ihmisiä, joilla on ollut vain yksi seksikumppani koko elämänsä ajan. Kertokaa "tilanteestanne", oliko kumppanillanne ollut muita ennen teitä ja tuntuiko se pahalta? Entä oliko "vain" yhden kumppanin kanssa oleminen ihan tietoinen päätös, vai sattuiko niin vaan tapahtumaan, että homma toimi yhden kanssa niin hyvin ettei muita tarvinnut

 

Tyttöystävällä oli ollut ainakin tusinan verran kumppaneita ennen minua ja pari aikanani, molempaa sukupuolta. Lisäksi hän kertoi jonkin ajan päästä ensimmäisestä tapaamisesta, että oli toiminut seksityöläisenä ja että on harrastanut päällekkäisiä suhteita, ja odottaa minultakin tämän hyväksyvää asennetta. Aluksi hän tuntui tämän vuoksi aika etäiseltä ja oma miehisyys aika olemattomalta (varsinkin kun keneltäkään ei ollut saanut, vaikka olisi halunnut), enkä ole varma, olisinko pystynyt kaiken asiaan liittyvän epävarmuuden jälkeen jatkamaan suhdetta muuten kuin kaverina. Olisin ehkä harkinnut jotakuta muuta, jolla vastaavalla tavalla ei ollut aiempia kokemuksia tai korkeintaan yhden kanssa. Kyllä tästä on syntynyt kaikenlaisia konflikteja, ja olo on aina tuntunut lapselliselta jälkeenpäin. Jälkeenpäin olen tottunut ajatukseen pikku hiljaa paremmin ja olen oppinut tuntemaan itseäni siten, että ymmärrän hänen olevan sittenkin juuri sellainen henkilö, jonka haluan. Vieläkin tulee vastaan hetkiä, kun piikittelee toista tämän menneisyydestä, mutta enää olo ei tunnu niin vähäiseltä. Olen myös saanut luvan kokeilla kaikkea, mutta menestys on ollut monestakin syystä vähän heikkoa. Enimmäkseen voi syyttää heikkoa itsetuntoa ja ujon miehen haastavampaa lähtöasetelmaa näissä asioissa.

 

Täällä on sellainen nainen, jolla ollut vain yksi seksikumppani, aviomieheni. Yhdessä on oltu kohta 30 vuotta.

Miehellä oli ennen minua muita. Anteeksi en pysty sitä koskaan antamaan, jotenkin vain unohtamaan ajoittain. Annoin itse kaikkeni, olisin halunnut myös saada.

 

Yksi ja ainoa kumppani minullakin.Aloitin seksielämäni kovin myöhään, vasta kolmikymppisenä, löydettyäni miehen kehen rakastuin.Miehellä on ollut muita ennen minua, useampiakin mutta tarkkaa määrää en edes tiedä.Kyllä se hieman vaivaa mieltäni, mutta onhan minun hyväksyttävä se että miehelläni on ollut elämää ennen minua.

 

Eukko sano, että muilla naesilla ei oo olemassakaa pilluo.
Minä oon sitä uskonu ja koettanu pittäe salassa sen , että meijän emännällä on.

 

Sehän on hieno asia jos tyytyy samaan ihmiseen ja lemmenkaluun ja koloon.Ei tarvi juosta pillun perässä ja jäädä kuitenkin ilman.

 

Ei tarvitse juosta pillun perässä ja jäädä kuitenkin ilman. Joka kerta olen baarista vetänyt mukaani (bi/lesbo)-naisen, jolta on herunut. Eikä ole tarvinnut joustaa omissa kriteereissä juurikaan. Vieras mies nyt tarttuu kainaloon vielä helpommin - pelkästään deittipalstoilla ilmoituksia tulee nopeammin kuin ehtii vastaamaan, vaikka kopypasteaisi oman vastauksensa. Ehkä heteromiehet ovat niin sokeita, että joutuvat tyytymään siihen yhteen (ainakin kerrallaan), koska eivät kykene lukemaan toista sukupuolta.

 

On meilläkin entisiä puolin ja toisin. Ihan luonnollista. Ei haittaa.

 

Minua harmittaa, että niitä muitakin on ollut.Ei se että toisella on ollut muita, vaan olisin tahtonut antaa neitsyyteni tälle omalle rakkaalleni.Mutta elämäähän tämä vain on ei sen kummempaa. =)

 

Ei etukäteen voi tietää kenelle neitsyytensä ja poikuutensa antaa.Alkuun tuntuu että mikään ei meitä erota.Jonkunajan päästä erotaan.Ei pimppi eikä muna pahene käytössä,kannata säästellä johonkin.

 

Miksi naimisiin mentyä enää voi harmittaa, että toisella on ollut aikaisemmin suhde. Vai onko sen pitänyt salassa. Minä en menisi naimisiin miehen kanssa joka on edes suudellut jo jotain toista

 

Homma opettoa ukko oekein naemaan, ne orkasmit nykysin kiven takana.

 

Täällä on sellainen nainen, jolla ollut vain yksi seksikumppani, aviomieheni. Yhdessä on oltu kohta 30 vuotta.

Miehellä oli ennen minua muita. Anteeksi en pysty sitä koskaan antamaan, jotenkin vain unohtamaan ajoittain. Annoin itse kaikkeni, olisin halunnut myös saada.

Et siis pysty antamaan miehelle anteeksi että hänelle oli elämää sinuakin ennen? No ei sellaista kuulukkaan antaa anteeksi, saatikaan sitte pyytää anteeksi!

 

Mulla kyllä on ollut poikakavereita ennen miestänikin mutta seksiä ei ole ollut kun vain mieheni kans. Avioliitossa saman miehen kans 25-vuotta.
Sen tiedän takuu varmasti, että miehelläni ei ole yhtään naista ollut ennen minua ja hän sentään on 16-vuotta vanhempi.
Hänellä aika oli mennyt vallan töissä, vissiinkin teki satoja tunteja kuukaudessa, melkein yötäpäivää.

 

Mukava lukea, kun on muitakin ihmisiä, joilla on ollut vain yksi seksikumppani. Meilläkin on tuo seksi ollut molemmilla vain meidänvälisä. Kummallakaan ei ole ollut muita. Mielestäni se toimiikin parhaiten juuri tuollalailla. Ei tule niin helposti tunnetta kokea sitä muiden kanssa. Mutta en kuitenkaan tuomitse muitakaan tapoja, jos muut haluavat tehdä toisin. Vaikeahan sitä menneisyyttä on mennä muuttamaan. Tärkeintä on kuitenkin uskollisuus nykyiselle kumppanille.

 

Me tapasimme vaimon kanssa jo nuorena, hän oli 17 ja minä 18v. Hänellä oli ollut ainakin pari suhdetta ja kenties jokunen muukin mies. Itselleni hän oli esimmäiseni. Nyt on oltu yli 30 vuotta yhdessä ja hän on vieläkin ainut, jonka kanssa olen harrastanut seksiä. Hän olettaa minulla olleen bailatessa edes joku nainen ennen häntä. En ole tohtinut totuutta kertoa, koska a) hän voi ajatella, että olen huolinut hänet, kun en paremmastakaan tiedä, b) voisi olla hyvilläänkin, c) olisi alkanut pelkäämään, että petän tilaisuuden tullen. Enkä ole pettänyt, koska lupasin olla pettämättä, jos seksielämä sujuu. Kun seksiä on ollut riittävästi ja se on ollut monipuolista ja nautittavaa, niin en ole pettänyt senkään vuoksi. Toisekseen rakkaus on ihmeellinen voima ja olen ymmärtänyt, että minulle on vain käynyt erinomainen tuuri, kun löysin täydellisen sielunkumppanin ja jo niin varhain. Kohta olen niin vanha, ettei edes tule enää tilaisuuttakaan pettää, joten alan olla kuivilla.

 

Toisenlainen lähestymistapa asiaan on vähemmän ahdasmielinen. Joskus entinen nais-seuralaiseni kertoi, että kun he olivat nuoria niin silloin pantiin kaikkien kanssa, että oppi naimaan. Ja sitten, kun olivat omasta mielestään oppineet niin valitsivat seuralaisensa, jonka kanssa naivat. Tässä on hyvä logiikka. Seksi ei ole mikään tabu johon pitäisi suhtautua ahdasmielisesti vaan se on asia, josta pitää kyetä nauttimaan. Se kait seksin yksi tarkoitus on, että se tuottaa nautintoa. Tietysti, jotkut haluavat esiintyä siveyden suurlähettiläinä ja moraalinvartijoina. Ja sitten kärsivät siitä, etteivät laukea, kun pää on niin ahdas, kun pitää ajatella näitä moraaliin liittyviä asioita. Kevyempi suhtautuminen elämään niin kyllä se siitä lähtee. Kenenkään ei ole pakko kasvaa siihen suomalaiseen ahdasmieliseen muottiin.

 

Toisenlainen lähestymistapa asiaan on vähemmän ahdasmielinen. Joskus entinen nais-seuralaiseni kertoi, että kun he olivat nuoria niin silloin pantiin kaikkien kanssa, että oppi naimaan. Ja sitten, kun olivat omasta mielestään oppineet niin valitsivat seuralaisensa, jonka kanssa naivat. Tässä on hyvä logiikka. Seksi ei ole mikään tabu johon pitäisi suhtautua ahdasmielisesti vaan se on asia, josta pitää kyetä nauttimaan. Se kait seksin yksi tarkoitus on, että se tuottaa nautintoa. Tietysti, jotkut haluavat esiintyä siveyden suurlähettiläinä ja moraalinvartijoina. Ja sitten kärsivät siitä, etteivät laukea, kun pää on niin ahdas, kun pitää ajatella näitä moraaliin liittyviä asioita. Kevyempi suhtautuminen elämään niin kyllä se siitä lähtee. Kenenkään ei ole pakko kasvaa siihen suomalaiseen ahdasmieliseen muottiin.

Onko tuossa teidän kertomassanne tavassa kaikki mennyt aina oikein. No lähdetään siitä, että on jokin joukko henkilöitä, jotka harjoittavat seksiä hyvin vapaamielisesti kuten kerroitte. Sitten osa avioituu keskenään tai kenties joukon ulkopuolisen kanssa. Niin jatkuuko seksi senkin jälkeen koko joukon kesken?
Jos jatkuu, niin miksi sitten avioidutte?
Mutta jos avioitumisen jälkeen seksi muuttuu vähemmän vapaamieliseksi, niin mikä on se voima joka laittaa vapaamielisyyden muuttumaan?

 

Minkä logiikan mukaan naimaan oppii paremmin, jos nai useampien kanssa, kuin jos nai yhden ja saman kanssa. Jokainen nainen on yksilö, joten eiköhän parhaiten opi naimaan, jos treenaa juuri tämän yksilön kanssa. Vai meinaako Kuca Jace, että seksin oppiminen loppuu vakiinnuttua.

 

Toisenlainen lähestymistapa asiaan on vähemmän ahdasmielinen. Joskus entinen nais-seuralaiseni kertoi, että kun he olivat nuoria niin silloin pantiin kaikkien kanssa, että oppi naimaan. Ja sitten, kun olivat omasta mielestään oppineet niin valitsivat seuralaisensa, jonka kanssa naivat. Tässä on hyvä logiikka. Seksi ei ole mikään tabu johon pitäisi suhtautua ahdasmielisesti vaan se on asia, josta pitää kyetä nauttimaan. Se kait seksin yksi tarkoitus on, että se tuottaa nautintoa. Tietysti, jotkut haluavat esiintyä siveyden suurlähettiläinä ja moraalinvartijoina. Ja sitten kärsivät siitä, etteivät laukea, kun pää on niin ahdas, kun pitää ajatella näitä moraaliin liittyviä asioita. Kevyempi suhtautuminen elämään niin kyllä se siitä lähtee. Kenenkään ei ole pakko kasvaa siihen suomalaiseen ahdasmieliseen muottiin.

Onko tuossa teidän kertomassanne tavassa kaikki mennyt aina oikein. No lähdetään siitä, että on jokin joukko henkilöitä, jotka harjoittavat seksiä hyvin vapaamielisesti kuten kerroitte. Sitten osa avioituu keskenään tai kenties joukon ulkopuolisen kanssa. Niin jatkuuko seksi senkin jälkeen koko joukon kesken?
Jos jatkuu, niin miksi sitten avioidutte?
Mutta jos avioitumisen jälkeen seksi muuttuu vähemmän vapaamieliseksi, niin mikä on se voima joka laittaa vapaamielisyyden muuttumaan?

Kuten arvelinkin niin vastaukset noudattavat tarkasti sitä kaavaa, joka on iskostettu ihmisten päihin Suomessa. On luotu jotain keinotekoisia moraalisääntojä, joita jokaisen tulee noudattaa tai muutoin on huono ihminen.
Ne naiset on avioituneet kuka minnekkin. Tai mikä vielä parempaa, ovat jääneet avioitumatta. Mutta niinhän taisin kertoa, että nuorena naivat monien kanssa opppiakseen naimaan. Ja vanhempana, kun olivat oppineet taidot, valitsivat itselleen sen partnerin, jonka kanssa niitä asioita harrastaa. Mitä ihmeellistä siinä on, jos nuoret ihmiset opiskelevat elämää ilman kiristäviä vanteita pään ympärillä?

 

Ei minulla ole mitään keinotekoisia moraalisääntöjä, en vain allekirjoita väitettä, että useiden kanssa seksiä harrastettaessa välttämättä oppisi mitään mistä olisi vakiintuneessa parisuhteessa erityistä hyötyä, tai mitä ei pystyisi oppimaan. Erinäköisiä avoimia suhteita on tullut ympärillä vastaan ja kaikki ne ovat ennen pitkään hajonneet mahdottomuuteen ja aiheuttaneet taloudellisia ongelmia ja rikkonaisia perheitä. Avioitumisen jättäminenkään ei ole autuus, eikä ihanteellinen olotila, ei ainakaan, jos haluaa kasvattaa jälkeläisiään järkevästi ja vastuullisesti.

 

Kuten arvelinkin niin vastaukset noudattavat tarkasti sitä kaavaa, joka on iskostettu ihmisten päihin Suomessa. On luotu jotain keinotekoisia moraalisääntojä, joita jokaisen tulee noudattaa tai muutoin on huono ihminen.
Ne naiset on avioituneet kuka minnekkin. Tai mikä vielä parempaa, ovat jääneet avioitumatta. Mutta niinhän taisin kertoa, että nuorena naivat monien kanssa opppiakseen naimaan. Ja vanhempana, kun olivat oppineet taidot, valitsivat itselleen sen partnerin, jonka kanssa niitä asioita harrastaa. Mitä ihmeellistä siinä on, jos nuoret ihmiset opiskelevat elämää ilman kiristäviä vanteita pään ympärillä?

No ei siinä varmaan mitään ongelmaa olekkaan, jos se toimii kuvaamallanne tavalla. Mutta kun jatkuvasti saan kuulla ja lukea siitä valtavasta syrjähyppyjen määrästä, niin siitä tulee mieleen se seikka. Nuoruudessa kun totutaan suureen seksikumppaneiden määrään, ja kun sitten pitäisi parisuhteessa pysyä uskollisena puolisolle, niin se ei kaikilta onnistu. Joten minun ehdotukseni oli ja on edelleen, että seksi kannattaa aloittaa vasta vakiintuneessa suhteessa. Ja perustelen sitä syrjähyppyjen vähenimisellä, kun ei ole muistissa niitä muita seksikokemuksia. Olisi kiva kuulla nyt muita tapoja ongelman ratkaisuun nimelä syrjähypyt.

 

Ei minulla ole mitään keinotekoisia moraalisääntöjä, en vain allekirjoita väitettä, että useiden kanssa seksiä harrastettaessa välttämättä oppisi mitään mistä olisi vakiintuneessa parisuhteessa erityistä hyötyä, tai mitä ei pystyisi oppimaan. Erinäköisiä avoimia suhteita on tullut ympärillä vastaan ja kaikki ne ovat ennen pitkään hajonneet mahdottomuuteen ja aiheuttaneet taloudellisia ongelmia ja rikkonaisia perheitä. Avioitumisen jättäminenkään ei ole autuus, eikä ihanteellinen olotila, ei ainakaan, jos haluaa kasvattaa jälkeläisiään järkevästi ja vastuullisesti.

Kyllä avioitumisen jättäminen on erittäin hyvä vaihtoehto. Ei tarvitse myydä vapauttaan ja sitoutua johonkin. Eikä lasten tekokaan ole mikään velvollisuus. Itse elän niin kuin elän ja kierrän duunin takia ympäri maailmaa. Enkä voisi edes ajatella, että olisin jossain vakisuhteessa. Vapaana on parempi olla ilman mitään kahleita.

 

Kuka tässä nyt on vapauttaan myynyt. Yli 30 vuotta onnellisessa rakkauden ja seksin täyttämässä suhteessa olleena, en vaihtaisi sinun "vapauteesi". Itselläni on nyt vapaus nauttia rakkaudesta, seksistä, onnellisesta parisuhteesta,perheestä ja harrastuksista. Kaikista näistä voi nauttia täysillä, kun ei mitään puutu ja ne ovat kaikki läsnä.

 

Eihän sitä monien kanssa tarvi opetella tuota seksipuolta.Jos nuorena sattuu kohdalle mieleinen "opettaja kenen kanssa on kiva opetella jatkossakin,mikä sen parempaa.Nauttivat koko elämänsä toistensa seurasta ja seksistä ilman muita seksikumppaneita.Jos ihminen reissaa ymp.maailmaa, silloin oma vapaus paikallaan.