7 toimivaa keinoa, joilla innostat lapsen – ja koko perheen – liikkumaan
Lapsen innostuvat liikunnasta parhaiten esimerkin avulla. Lue 6 muuta vinkkiä, miten lisäät liikunnan määrää lapsen arjessa ja innostat hänet liikunnallisen elämäntyylin pariin.
Kevät on tuloillaan, ja aurinko näyttäytyy pitkästä aikaa. Täydellinen tilaisuus ulkoliikuntaan — vielä kun lapset saisi jotenkin houkuteltua näyttöjen ja konsolipelien äärestä pihalle. Näin se onnistuu:
1. Kävellen kouluun
Jos koulu tai päiväkoti sijaitsee tarpeeksi lähellä kotia, vaihtakaa autokyyti kävelyyn. Kouluikäinen voi taittaa koulumatkansa myös pyörällä tai vaikka potkulaudalla, ja näin päivän liikunta-annos alkaa kertyä jo aamusta. Myös päiväkoti-ikäisen päivittäisestä kävelymatkasta on paljon hyötyä — myös vanhemmalle, joka saattaa lapsen hoitoon. Aamukiukku ehtii myös sopivasti tyyntyä kävelyn aikana, ja lapsi voi aloittaa päiväkotipäivänsä rauhoittuneena.
2. Perhe mukaan pihalle
Lapsi innostuu liikkumisesta paremmin, kun muutkin perheenjäsenet osallistuvat urheiluhetkeen. Palloa voi olla tylsä potkia pihalla yksin, mutta kun koko perhe tulee mukaan, muuttuu tavallinen pallotteluhetki heti kiehtovammaksi. Toimisiko teidän perheellä yhteinen kävelyhetki iltaruuan jälkeen? Entä voisiko viikonlopun leffahetken korvata puistoretkellä tai minigolf-turnauksella?
3. Anna lapsen päättää
Tutustuta lapsi moniin eri liikunnanmuotoihin. Viihtyisikö lapsi paremmin koripallokentällä kuin jalkapallon perässä? Olisiko lapsi omimmillaan urheilukentällä? Jos lapsen liikkumismahdollisuudet rajataan pallon potkimiseen ja satunnaisiin kävelymatkoihin, ei hänelle tarjoudu mahdollisuutta kokea eri lajeja ennen kouluikää. Koulun liikuntatunneilla liikkumisen rinnalle tulevat vielä ryhmätyötaitojen ja pelisääntöjen opettelu, jolloin liikkumiseen tottumaton lapsi voi kokea liikuntaharrastuksen aloittamisen entistä hankalammaksi.
4. Teidän perheen liikuntatempaus
Hyvä keino innostaa lapsi liikkumisen pariin on järjestää perheen kanssa säännöllisiä liikuntapäiviä. Varatkaa pelikenttä sulkkisturnausta varten, menkää uimaan, heitelkää korista tai varatkaa kiipeilytunti. Myös harvinaisempia lajeja on hyvä kokeilla koko porukalla. Merkitkää sopiva päivä hyvissä ajoin kalenteriin ja hankkikaa tarvittavat varusteet — joko kaupasta tai vuokraamalla. Urheiluhetken sijasta voitte nimetä päivän myös perhepäiväksi: tarkoitus on nauttia ennen kaikkea yhdessäolosta, ei hikoilla hampaat irvessä. Ehkä päivälle voisi tehdä oman tapahtumakutsun facebookissa?
5. Liikuntahetket muistiin taulukkoon
Tehtävälistalla on lasten korvissa usein negatiivissävyinen kaiku. Jääkaapin ovessa näkyvä liikuntakertojen taulukko voi kuitenkin toimia hyvänä muistutuksena, ja kertyviä suoritusmerkintöjä voi ihastella yhdessä vaikka aamupalahetken aikana. Tarvittaessa voit käyttää klassista tarroilla palkitsemismetodia, jos lapsi ei vielä ymmärrä pelkän taulukon hienoutta.
6. Ohjaa lapset ulos
Joskus selkeiden rajojen asettaminen toimii yksinkertaisesti parhaiten. Sammuta tabletit, nosta peliohjaimet pois näkyvistä ja kerro, että seuraavaksi olohuone muuttuu pihalle. Vaikka jälkikasvu protestoisi aluksi konsolikieltoa, yleensä korvaava — ja liikunnallisempi — tekeminen löytyy lopulta itsestään. Lapset keksivät kyllä tekemistä pienilläkin virikkeillä, kun heidät totuttaa siihen. Aina viihdykkeen ei pidä tulla ruudulta, ja tylsät hetket ovat yllättävän tärkeitä lapsen kehityksen kannalta.
7. Ole itse esimerkin arvoinen
Lapselle ei voi uskotella liikunnan olevan hauskaa, jos itse suhtaudut liikkumiseen välinpitämättömästi. Mikään muutos arkirutiineissa tai yhteinen pelipäivä ei pelasta tilannetta, jos potkit palloa puoliteholla tai suhtaudut aamukävelyihin tylsistyneesti. Kun lapsi näkee, että pidät urheilua yhtä tärkeänä osana elämää kuin muitakin vapaa-ajan puuhia, hän oppii esimerkistäsi, että liikunta on luonnollinen osa elämää eikä pakkopullaa, joka on pakko suorittaa.
Lähde: everymove.org
Jaa oma kokemuksesi