Kasvatus 19.01.2019 Päivitetty 13.08.2019

Ethän siirrä huonoa itsetuntoa lapseen? Huomaa nämä vaaran merkit

Vanhemman huono itsetunto voi siirtyä lapseen, ellei siihen kiinnitä huomiota. Lapsi nimittäin oppii matkimalla. Oman itsetunnon parantamiseksi on tehtävissä paljon, mutta lasta täytyy tukea uusissa tilanteissa silloinkin, kun se on itselle vaikeaa.

Teksti
Liisa Järvinen
Kuvat
iStock

– Jokaisessa on hyviä ja huonoja puolia, mutta henkilö, jolla on huono itsetunto, ei näe niitä hyviä. Hän pitää itseään yleisesti ottaen tai jollakin elämänsä osa-alueella merkittävästi huonompana kuin muut. Jos vanhempi puhuu itsestään väheksyvästi lapsen kuullen, lapsikaan ei välttämättä opi arvostamaan itseään, sanoo psykoterapeutti Sari Nevalainen.

Usein huonoon itsetuntoon liittyy ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa.

– Huonosta itsetunnosta kärsivä henkilö häpeää itseään ja on usein kriittinen itsensä suhteen. Hän ei osaa arvostaa itseään ja kokee alemmuuden tunnetta suhteessa muihin. Jos vanhempi avoimesti pelkää uusia tilanteita, lapsi saattaa sisäistää, että uudet tilanteet ovat jännittäviä. Silloin niihin ei uskalla mennä.

Pahimmillaan vanhemman käsitys omasta huonoudesta ylettyy Nevalaisen mukaan lapseenkin: jos minä olen huono, niin lapsikaan ei voi olla riittävän hyvä. Vanhemmasta tulee vaativa. Vaikka lapsi olisi tyytyväinen suoritukseensa, se ei riitäkään vanhemmalle. Huono itsetunto heijastuu lapseenkin.

Vanhempaan samaistumisen lisäksi lapsen itsetunnon kehitys riippuu paljon myös lapsen synnynnäisestä temperamentista.

– Yleensä murrosiässä lapsi alkaa arvioida vanhempiaan kriittisemmin ja ymmärtää, että heillä voi olla ongelmia. Esimerkiksi aiemmin arka lapsi saattaa alkaa olla tietoisemmin rohkeampi ja puheliaampi sosiaalisissa tilanteissa.

Onnistumisen kokemuksia

Nevalainen uskoo, että lähtökohtaisesti kaikki vanhemmat haluavat, että oma lapsi pärjää elämässä.

– Lapselle voi antaa ikätason mukaan vastuuta omista asioistaan ja tekemisistään. Lapsen kannattaa antaa myös valita ja päättää joistakin asioista. Silloin lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja huomaa osaavansa ja pärjäävänsä.

Joskus vanhempi kuitenkin saattaa huomaamattaan tartuttaa huonon itsetuntonsa lapseen.

Nevalainen on esimerkiksi huomannut, että vanhempien kommunikaatio lapsen suuntaan on helpommin kielteistä kuin myönteistä.

– Vaikka lapsi mokaisi, vanhemman on tärkeää osoittaa silti hyväksyvänsä lapsen sellaisena kuin tämä on. Epäonnistumisista voidaan puhua ja seuraavalla kerralla yritetään enemmän. Hyvään itsetuntoon kuuluu se, että kestää epäonnistumiset. Siksi vanhemman on autettava lasta käsittelemään pettymyksen tunteita.

Testaa, onko sinulla hyvä itsetunto!

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X