Kasvatus 03.09.2022 Päivitetty 21.03.2024

Hävettääkö lapsen huono käytös muiden edessä? Älä silti sorru näihin keinoihin ”Lapsi voi oppia negatiivisia vuorovaikutustapoja”

Lapsen huono käytös voi joskus hävettää niin, että vanhemmalle syntyy tarve saada lapsi mahdollisimman nopeasti ruotuun. Jos haastavan tilanteen ratkaisee aina helpoimman kautta, voi olla ettei lapsi opi käyttäytymään toivotulla tavalla.

Teksti
Susanna Sarimaa
Kuvat
iStock
3 kommenttia

Lapsi karkaa kaupassa ja piileksii hyllyjen välissä. Kesken ruokailun hän päättääkin syödä ravintolan pöydän alla. Leikkipuistossa rikkoutunut hiekkalinna saa aikaan kiukkukohtauksen, joka koettelee muiden tärykalvoja.

Tällaisissa tilanteissa monia vanhempia hävettää. Pelkäämme tulevamme nähdyksi huonona kasvattajana, toteaa terveystalon psykologi Tania Virintie.

– Suomalaiseen kulttuuriin on perinteisesti kuulunut hillitty käytös, jolloin lapsen äänekkyyden herättämä huomio voi tuntua tukalalta ja syntyy tarve hyssytellä lasta.

Voi olla, että vanhemman omassa lapsuudenkodissa esimerkiksi kiukun ilmaisu ei ole ollut sallittua. Silloin sitä saattaa olla vaikeampi hyväksyä omassakin lapsessa.

– Tunnekuohut ja oman tahdon voimakas ilmaisu kuuluvat kuitenkin lapsuuteen. Lapsen kiukkukohtaus tai huono käytös ei kerro epäonnistumisesta vanhempana, Virintie muistuttaa.

Lue myös: Pieni muutos ajattelussa voi tehdä sinusta rennomman vanhemman – psykologinen joustavuus on elämänasenne

Hyssyttely voi opettaa patoamaan tunteet sisälle

Monille tulee häpeän syövereissä tarve selvitä tilanteesta nopeasti ja saada lapsi pikaisesti ruotuun.

Esimerkiksi suostumme ostamaan lapselle kaupassa pillimehun tai laitamme puhelimelta ohjelman pyörimään päästäksemme ulos kiperästä tilanteesta, vaikka emme välttämättä tekisi näin kotona. Saatamme siis usein toimia julkisella paikalla epäjohdonmukaisesti.

Lapselle sääntöjen epäjohdonmukaisuus voi olla hämmentävää. Lapsi ei tiedä, mitä häneltä odotetaan tai mitä ei-toivotusta toiminnasta voi seurata.

– Vaikka yksittäinen tilanne saattaa esimerkiksi lahjomalla sujua helpommin, voi lapsi oppia pidemmällä tähtäimellä negatiivisia vuorovaikutustapoja saadakseen haluamansa. Silloin huono käytös voimistuu ajan saatossa, Virintie selittää.

Lue myös: Ethän käytä kasvatuksessa jatkuvasti ”pikaruokakeinoja”? 4 kasvatusneuvoa, jotka eivät oikeasti päde

Pettymysten harjoittelu arjen tilanteissa on tärkeää, jotta tunteiden säätelykyky pääsee kehittymään.

Hyssyttelyn kautta lapsi voi oppia, että negatiivisten tunteiden ilmaisu on häpeällistä ja ettei niitä tule ilmaista kodin ulkopuolella.

– Suomessa moni kärsii hiljaa, ja joskus kärsimys kärjistyy kodin seinien sisäpuolella, jonne avun on vaikea löytää tiensä.  Olisi hienoa, jos haastavista tilanteista selviämisen voisi nähdä yhteisöllisenä asiana, jolloin ihmiset tukisivat toinen toistaan vaikenemisen sijaan.

Muiden katseissa tuomio, vai sittenkin myötätuntoa?

Pelko huonosta käytöksestä voi saada aikuisen välttelemään menemistä lasten kanssa julkisille paikoille kuten ravintolaan. Haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa kulkeminen voi tuntua kuormittavalta. Mieltä voi kuitenkin keventää ajatus siitä, ettei asian kanssa ole yksin, Virintie kannustaa.

– Kun kanssakulkijan katseesta pelkää löytävänsä tuomitsemista, siitä voikin löytää myötätuntoa.

On tärkeää, ettei pelko lähde rajoittamaan elämää.

– Jos lapsen käytös tai oma jaksaminen herättää laajemmin huolta, kannattaa hakea apua tilanteeseen matalalla kynnyksellä. Kun arjessa kantaa vastuun toisesta ihmisestä, kaipaa jokainen tulla tuetuksi ja kannatelluksi joskus myös itse.

Lue myös: Lapsen uhmakkuushäiriö menee harvoin ohi ilman apua – näin erotat sen tavallisesta uhmasta

Oman lapsen vertailu muihin on luonnollista

Lapsen tottelemattomuus voi herättää myös kateuden tunteita ja vertailua. Miksi muiden lapset ovat kiltimpiä ja rauhallisempia? Miksi he kävelevät kauniisti vanhempien kanssa käsi kädessä kaupungilla, kun minun lapseni säntäilee suuna päänä sinne tänne?

Näihin kateuden tunteisiinkin kannattaa suhtautua lempeästi ja sallivasti, Virintie muistuttaa.

– Lapset ovat temperamentiltaan erilaisia, ja toinen saattaa reagoida rauhallisesti tilanteessa, jossa toinen kiihtyy nollasta sataan.

Kielteiset tunteet haastavasti käyttäytyvää lasta kohtaan kuuluvat vanhemmuuteen. Lapsen huonon käytöksen taustalla olevien syiden pohtiminen auttaa löytämään empatiaa.

– Kun kiukkukohtaus selittyykin esimerkiksi rankalla päiväkotipäivällä, on helpompi tarjota lapselle syliä eikä torua häntä.

Lue myös: Miten lapsen ei-toivottuun käytökseen kannattaisi puuttua? Ota haltuun 5 myönteisen kasvatuksen keinoa

Lue myös

Kommentit (3)

ULKOPUOLISET ja asiaan kuulumattomat aikuiset ja mutta myös lasten vahemmat käyttäytyvät noissa tilanteissa ja monissa muissa tilanteissa ja julkisissa paikoissa todella typerästi.. julkisestikin lasta alistaen.. nöyryyttäen tai muuten häpäisten. Vaatien lapsilta totaalista hiljaisuutta..ja kodeissa pahan mielen tullessa sulkemalla lapsi yksin omaan huoneeseen selvittämättä mikä on todellinen syy..toinen tapa aresti/ piina penkki ja anteeksi pyyntö jota pieni laipsi ei edes ymmärrä mitä on tehnyt ha miksi rangaistus. Lähipiirissä isä on lapsilleen sarvipäinen s******..enkä tiedä kuinka puuttua…ei ihme että Suomessa on arvottomiksi itsensä tuntevia masentuneita ja ahdistuneita lapsia..koska kaikki arvottomuus typerine sääntöineen ilman lasta ymmärtävää, tukevaa ja opastavaa neuvoa vie lapselta oikeuden olla lapsi jota myös läkipykälin tuetaan. Myös vanhemmat mimäminä ensin asenteineen jossa lapsi hankitaan muttei huolleta kun vanhempien omat harrastukset ovat ennen lapsia ykkösenä.. nuo vanhemmat olisi syytä saada lasten kasvatuksessa arkijärjen oppiin

Lapsen kiukuttelun ymmärtää. Yleensä enemmän hävettää toinen vanhempi joka kiukuttelee takaisin pahemmin kuin lapsi. Lasten on pitänyt heidän suvussaan ollaan näkymättömiä ja kuulumattomia, aikuiset saa ölistä ja mölistä ja menettää hermonsa. Ja vika on tietty lasten, ei aikuisen huonojen hermojen

Erittäin osuvasti kirjoitettu.

Tuntuu, että monesti lapsilta vaaditaan joissain tilanteissa aikuisen käytöstä ja aikuisen rauhoittumistaitoja, ehkä hieman sisäistämättä sitä seikkaa, ettei pieni lapsi fyysistä kehittymättömyyttään aina edes kykene toimimaan vanhemman edellyttämällä tavalla (tarkoitan tällä lähinnä lapsen kyvykkyyttä rauhoittumiseen kiukun aikana).

Siihen tarvitaan aikuisen pitkää pinnaa ja aikuisen apua rauhoittumiseen. Ja lapsille ikävuosia lisää, niin tunteiden hallintakin yleensä helpottuu. Mikäli tätä siis on johdonmukaisesti vuosien varrella harjoiteltu. Vanhemman aito läsnäolo lapsen arjessa on A ja O, tiedät lapsen päivän kulkua, onko hän väsynyt, turhautunut, nälkäinen, millainen hänen mielialansa kulloinkin on. Läsnäololla pystyy monesti ennaltaehkäisemään tilanteiden eskaloitumista. Ei tietenkään läheskään aina, mutta sitten taitoja taas yhdessä harjoitellaan ja opetellaan.

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X