Kasvatus 26.04.2024

Kun lapsi ei ota kaikkia mukaan leikkiin, aikuisella on tärkeä tehtävä – näin opetat lasta olemaan hyvä kaveri

Jokainen vanhempi voi omalta osaltaan huolehtia siitä, että kaikki pääsevät mukaan yhteisiin puuhiin.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Jo pienillä lapsilla saattaa olla parhaita kavereita, joita he pyytävät mieluiten leikkeihin mukaan. Silloin joku päiväkodin tai kotipihan lapsista saattaa jäädä vaille leikkiseuraa. Ulkopuolelle jääminen, etenkin toistuvasti, on vahingollista lapsen itsetunnolle ja kehitykselle.

Yhteiset leikit sen sijaan tuovat lapselle yleensä valtavasti iloa ja vahvistavat leikkitaitoja, vaikka myös nahistelu ja sosiaalisten taitojen harjoittelu kuuluvat osaksi ystävyyssuhteita.

Mitä vanhempi voi tehdä tukeakseen sitä, että kaikki otetaan leikkiin mukaan? Kysyimme asiaa MLL:n asiantuntija Satu Suomalaiselta.

Aikuinen tukee leikkiä

Etenkin pienet lapset tarvitsevat vielä aikuisten tukea ja ohjausta siihen, miten leikkiin liitytään. Myös erilaisissa ristiriitatilanteissa aikuisen apu on monesti paikallaan.

Lapset vielä harjoittelevat tunteiden tunnistamista ja toisten huomioimista. He eivät välttämättä huomaa, jos joku jää toistuvasti leikistä ulkopuolelle. Tilanteen ratkaisemiseen tarvitaan aikuisen apua.

On myös tärkeää jutella lapsen kanssa toisten huomioimisesta ja siitä, että otetaan kaikki mukaan leikkeihin.

Lapset pystyvät noin neljästä ikävuodesta eteenpäin ottamaan asioita huomioon myös muiden kannalta. Tämäkin taito kehittyy silti vielä läpi lapsuuden ja nuoruuden.

Lapsen temperamentti vaikuttaa siihen, miten hän reagoi uusissa tilanteissa ja miten valmis hän on tutustumaan uusiin lapsiin. Toisilla lapsilla se vie pidemmän aikaa.

Aina, kun lapsi huomioi toisia hienosti ja ystävällisesti, kannattaa lasta kehua siitä.

Sosiaaliset taidot karttuvat harjoittelemalla. Jos lapsi ei muuten kohtaa toisia lapsia tai leikkitilanteita, kannattaa hänen kanssaan käydä puistoissa tai kutsua leikkikavereita kylään. Monilla tällaisia kohtaamisia kuitenkin tulee itsestään päivän aikana vastaan.

Pohja ihmissuhdetaidoille rakennetaan vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa. Kun vanhempi kohtelee lasta arvostaen ja huomioiden, lapsi oppii, että sellainen kuuluu ihmissuhteisiin.

Mitä tehdä, jos oma jälkikasvu sitkeästi karttelee tiettyä lasta?

Jos vanhempi huomaa oman lapsensa selvästi välttelevän tiettyä lasta, kannattaa aikuisen lähestyä tilannetta lapsen näkökulmasta ja pohtia, miksi lapsi toimii näin: Mitäköhän lapsi ajattelee ja tuntee? Mitä asian taustalla voi piillä?

Aikuinen voi liittyä mukaan leikkiin ja yrittää ohjata tilannetta siihen suuntaan, että kaikille löytyisi mieluinen rooli.

Lasten kanssa voi myös pohtia yhteistä leikkiä ja kaveruutta esimerkiksi aihetta käsittelevien kirjojen äärellä: Miten kaverin voi kutsua mukaan leikkiin? Miksi on tärkeää, että kaikki otetaan mukaan? Miltä sinusta tuntuisi, jos jäisit leikistä ulkopuolelle? Miten silloin kannattaisi toimia?

Samalla voi pohtia sitä, miten sanoa kohteliaasti, ettei esimerkiksi halua juuri sillä hetkellä liittyä mukaan leikkiin.

Toisaalta on päiviä, joina täytyy hyväksyä se, että yhteiset leikit eivät vain tällä erää suju. Leikkeihin ei voi ketään pakottaa. Silloin on hyväksyttävä se, että tällä kertaa ei onnistunut, mutta huomenna on taas uusi päivä.

Jos oma lapsi on se, joka tuntuu jäävän usein leikeistä ulkopuolelle, kannattaa asia ottaa puheeksi ammattilaisten kanssa esimerkiksi neuvolassa ja päivähoidossa. Silloin lapsen leikkeihin pääsyä voidaan tukea paremmin ja mahdollistaa se, että hän saa ystäviä.

Lue myös: Pitkän linjan pedagogi listaa: nämä 5 varoitusmerkkiä kertovat siitä, että olet kasvattajan sijaan kaverivanhempi

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X