Milloin lapsella on liikaa harrastuksia? – 16 neuvoa vanhemmille
Lasten harrastukset voivat tukea kehitystä, antaa onnistumisen kokemuksia ja luoda tärkeitä kaverisuhteita. Harrastus ei kuitenkaan saa olla pakotettu paha, johon lapsi joutuu lähinnä vanhempien toiveesta. Lue 16 neuvoa lapsen harrastamiseen.
Hyvän harrastuksen tuntee siitä, että se antaa lapselle sekä iloa että onnistumisen kokemuksia. Harrastuksia on sopiva määrä, kun lapselle jää aikaa myös joutilaisuuteen.
1. Mikä on sopiva määrä harrastuksia lapsella?
Määrä riippuu lapsesta. Energinen lapsi voi ongelmitta harrastaa useita kertoja viikossa, mutta jollekulle riittää yksi harrastus.
Asiat ovat kunnossa, jos lapsi lähtee harrastuksiin mielellään, jos ne enimmäkseen tuottavat iloa ja jos perheenjäsenille jää aikaa myös joutenoloon sekä itsekseen että yhdessä.
Lue myös: Pitääkö lapsen harrastaa? 8 kysymystä harrastuksista
2. Mistä tietää, että lapsella on liikaa harrastuksia?
Harrastusaikataulu voi olla liian tiukka, jos lapsi alkaa laiminlyödä harjoittelua, väsyy, ärtyy eikä jaksa hoitaa koulutehtäviään.
Vanhemmista voi tuntua, että he ovat vain kuljetusfirma ja että perheelle ei jää riittävästi yhteistä aikaa.
Lue myös: Muista rajoittamisen lisäksi myös rakastaa lasta
3. Haittaako harrastusten puute tai vähyys lapsen kehitystä?
Lapsi keksii itselleen mielekästä tekemistä, vaikka ei virallisesti harrastaisikaan mitään. Häntä kannattaa kuitenkin rohkaista harrastamaan, jos oma ajankulu on yksipuolista ja yksinäistä, esimerkiksi lähinnä tietokoneella pelailua.
Terveytensä ja fyysisen kehityksensä vuoksi lapsi tarvitsee liikuntaa pari tuntia päivässä. Harrastuksissa hän voi myös toteuttaa itseään, saada onnistumisen elämyksiä ja harjoitella ryhmässä toimimista.
Lue myös: Lukeminen kehittää lapsen sosiaalisia taitoja – 7 syytä lukea lapselle
4. Miten lapsen harrastus kannattaa valita?
Tärkeintä on lapsen oma kiinnostus. Hänen täytyy saada harrastaa omasta halustaan, ei täyttääkseen vanhempiensa unelmia.
On myös hyvä pohtia, sopiiko harrastus lapsen luonteelle ja hänen kehitysvaiheeseensa, onko se järkevän hintainen ja mahtuuko se perheen arkeen.
5. Mistä huomaa, että harrastus on lapselle liian vaativa?
Harrastukseen lähteminen muuttuu vastenmieliseksi ja vanhemmat joutuvat patistelemaan lasta. Harrastamisen ilon tilalle tulee työläs puurtaminen.
6. Mitä voi tehdä, jos lapsi haluaa liian kalliin harrastuksen?
Kannattaa puhua avoimesti siitä, mihin perheen rahat riittävät, ja vertailla saman harrastuksen järjestäjien hintoja. Kuntien, seurakuntien ja yhdistysten tarjonta voi olla edullista tai jopa ilmaista. Järjestäjiltä kannattaa kysyä, onko vähävaraisille tukimuotoja.
Joissain kunnissa sosiaalitoimelta voi saada tukea. Varusteita voi ostaa tai saada käytettyinä, ja ehkä isovanhemmilta ja kummeilta voi pyytää lahjoiksi harrastusrahaa.
On hyvä muistaa, että jos vanhempi antaa harrastukseen luvan, sen hintaa ei pitäisi lapsen kuullen päivitellä, jotta hän ei kantaisi harrastamisesta syyllisyyttä.
Lue myös: Kansallisbaletin johtaja: ”Antakaa poikien tanssia balettia!”
7. Entä, jos ei pysty osallistumaan vanhempien talkootyöhön?
Se, että tuo lapsensa harrastamaan, on arvokasta. Jokainen saa itse rajata, miten paljon voi ja haluaa muuten osallistua talkootyöhön.
Sekin on hyvä muistaa, että vaikka harrastus maksaa, vetäjät eivät kovinkaan usein saa palkkaa. Moni tekee vapaaehtoistyötä ja vanhempien tuki auttaa heitä jaksamaan.
Lue myös: Aggressiokasvatus auttaa hallitsemaan tunteita
8. Onko lasten harrastaminen nykyään liian kilpailu- tai suorituspainotteista?
Yleensä suorituspaineet tulevat aikuisilta: ohjaajilta, valmentajilta ja vanhemmilta. Menestymisen tavoittelu sopii lapsille, jotka nauttivat haasteista, mutta toisia se ahdistaa.
Tällaiset lapset tarvitsevat ryhmän, jossa tekemisen ilo on tärkeintä.
Lue myös: Tunti liikuntaa päivässä
9. Miten motivoida lasta säännöllistä kotiharjoittelua vaativaan lajiin?
Harjoittelulle kannattaa alusta lähtien etsiä päivistä omat vakiopaikkansa, jolloin siitä tulee yhtä itsestään selvää kuin läksyjen lukemisesta tai hampaiden pesusta.
Jokainen väsyy harjoitteluun välillä ja silloin asiasta kannattaa puhua opettajalle. Hän voi keksiä pieniä keinoja motivaation löytämiseksi, vaikkapa mielenkiintoisia kappaleita tai helpotusta kotiharjoituksiin.
Vanhempien lämmin kiinnostus harjoitteluun kannustaa, tiukkasävyinen painostaminen ei.
Lue myös: Teini-ikä 12-15 vuotta
10. Mitä pitäisi tehdä, kun lähteminen on vastentahtoista?
Jutella lapsen kanssa ja selvittää, mistä haluttomuus omaan harrastukseen johtuu. Vika ei välttämättä ole itse harrastuksessa, vaan jossakin siihen liittyvässä asiassa, joka voidaan ratkaista.
Lapsi saattaa esimerkiksi tuntea jäävänsä ryhmässä ulkopuoliseksi, joku saattaa kiusata häntä tai hän ei vain satu pitämään ohjaajasta. Lapsesta saattaa myös tuntua, että häneltä vaaditaan liikaa.
Lue myös: Milloin lapsen harrastus kannattaa aloittaa?
11. Mitä tehdä, jos lapsi innostuu helposti mutta kyllästyy nopeasti?
Lapsi löytää harrastuksensa kokeilemalla, mutta häntä on silti hyvä kasvattaa pitkäjänteisyyteen ja suunnitelmallisuuteen. Jo harrastusta aloitettaessa voi sopia kokeiluajasta, johon lapsi sitoutuu.
Kalliita tarvikkeita, vaikkapa soittimia, ei kannata heti ostaa omaksi, vaan niitä voi alkuun lainata tai vuokrata.
Jos lapsen into lopahtaa sovitun koeajan jälkeen, häntä ei pidä moittia harrastukseen käytetystä rahasta ja vaivasta.
Lue myös: Näin ratsastusterapia auttaa lasta
12. Milloin kannattaa antaa lupa harrastuksen lopettamiseen?
Lasta ei saa pakottaa harrastamaan, jos se on hänelle selvästi vastenmielistä. Toisaalta harrastusta ei kannata lopettaa heti ensimmäisten ”ei mua huvitakaan” -lauseiden jälkeen.
Lapsen ja nuoren kehitykseen kuuluu kausia, jolloin kaikki väsyttää ja rakaskin harrastus voi tuntua tylsältä. Silloin kannattaa sopia, että katsotaan tämä kausi loppuun ja mietitään sitten asiaa uudestaan.
Lue myös: Näin satu kehittää lasta
13. Mitä teen, jos lapsen kertomukset harrastuksesta ihmetyttävät?
Epäkohtiin pitää puuttua, mutta ennen metelin nostamista kannattaa keskustella vetäjien kanssa. Vanhempia voi esimerkiksi kummastuttaa, jos luistelukoululainen kertoo joutuneensa sitomaan nauhat viisi kertaa tai partiolainen kuvailee karua sähkötöntä ja sisävessatonta retkikämppää.
Molemmissa on kuitenkin kyse harrastuksessa olennaisen taidon harjoittelusta: luistimet on opittava laittamaan jalkaan ja retkillä on selviydyttävä ilman kotimukavuuksia.
Harrastuksen, vetäjien tai muiden lasten kielteisistä ominaisuuksista puhumista kannattaa lasten kuullen välttää, koska arviot voivat ahdistaa lasta ja sammuttaa hänen innostuksensa.
14. Mikä helpottaisi vanhempien kiireitä harrastuskuskeina?
Kimppakyytien mahdollisuus kannattaa aina selvittää. Samoin se, olisiko lapsen mahdollista ja turvallista kulkea harrastukseen itse.
Väsymyksen hetkinä vanhemmat voivat saada voimia ajatuksesta, että harrastuksiin vieminen ja tuominen on vain yksi jakso elämässä, eikä sitä kestä loputtomiin.
15. Mitä järkevää kuljettajavanhempi voi tehdä odotteluaikana?
Ajan voi käyttää perhearjen helpottamiseen esimerkiksi hoitamalla ostoksia tai roikkuvia työasioita.
Ajan voi käyttää myös omaksi ilokseen vaikkapa lukemalla, virkkaamalla, lähtemällä juoksu- tai kävelylenkille, uimalla tai vaikkapa keskittämällä ystävä- ja tuttavapuhelut odotteluaikaan jäähallilla, pallokentän laidalla tai autoparkissa jumppasalin tai musiikkiopiston pihamaalla.
Muista odottelevista vanhemmista voi löytyä hyvää ja samanhenkistä seuraa.
16. Mistä tietää, että harrastustoiminta on laadukasta?
Lapsi nauttii ja viihtyy toiminnassa, kokee oppivansa uutta ja kehittyvänsä ja palaa kotiin virkistyneenä.
Asiantuntijoina yhteyspäällikkö Eija Alaja Nuori Suomi ry:stä, toiminnanjohtaja Tommi Ouvinen Vantaan Elävän Musiikin Yhdistys VELMU ry:stä, vs. rehtori Leena Pahkala-Ahonen Jämsänjokilaakson musiikkiopistosta, ohjelmapäällikkö, psykologi Marie Rautava Mannerheimin Lastensuojeluliitosta ja liikuntapedagogiikan yliassistentti Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta.
Lue myös: Näin suojelet lasta ulkonäköpaineilta
Jaa oma kokemuksesi