Lapsen manipuloiva käytös on varhaista strategista ajattelua – mutta sitä ei pitäisi sallia
Osa lapsista oppii manipuloinnin taidon jo ennen kouluikää. Psykologisen vaikuttamisen harjoittelu kuuluu lapsen sosiaaliseen kasvuun. Jos lapsen manipulointipyrkimyksiin ei kiinnitetä huomiota, ne voivat johtaa haitallisten käyttäytymiskaavojen muodostumiseen.
Neljävuotias Janna on oppinut ennakoimaan tilanteet, joissa häntä käsketään odottamaan vuoroaan.
Tyttö juoksee tohkeissaan kohti varattuja keinuja ja huutaa: ”Luca katso! Sinun PITÄÄ mennä pelaamaan säbää!”. Silmänräpäyksessä kaksi keinua vapautuu, kun Luca ja Andreas kiiruhtavat kohti pelikenttää, ja Janna nappaa keinun itselleen.
Luca joutuu toistuvasti Jannan käskytyksen kohteeksi. Ehkä siksi, että Luca on hiljainen, ystävällinen ja joustava. Vaikka Janna on alle kouluikäinen, hän huomaa toisissa lapsissa piirteitä, joiden avulla hän voi saada haluamansa.
Usein Jannan vaikutuspyrkimysten kohteena voi olla myös aikuinen. ”Voit liimata askarteluusi kolme tarraa, jotta siskollekin riittää”, äiti ohjeistaa. Janna katsoo äitiä iloisesti hymyillen ja hetkessä hän on liimannut kaikki tarrat tarra-arkista äidin estelystä huolimatta.
Asiantuntijat käyttävät tämäntyyppisestä käytöksestä kovaa määritelmää: psykologisesti manipuloiva lapsi.
Mitä on psykologinen manipulointi?
Manipulointi tarkoittaa käytöstä, jonka avulla joku pyrkii vaikuttamaan toiseen ihmiseen psykologisesti. Vaikuttaminen on piilotettua ja siinä käytetään hyödyksi toisen heikkouksia sekä tarpeita.
Manipuloiva käytös on lapsella osa sosiaalista oppimista. Lapsi oppii yleensä leikki-iässä, että hän voi vaikuttaa käytöksellään toisiin ihmisiin. Tyypillisesti lapsen manipuloiva käytös alkaakin näkyä noin 3-7-vuotiaana.
Koululaisten vertaissuhteissa manipuloiva käytös voi olla esimerkiksi sitä, että joku on ystävällinen torjutulle lapselle sillä ehdolla, että tämä suostuu tekemään palveluksia.
Jos opettajan käytös tuntuu koulussa ikävältä, lapsi voi oppia, miten oman ja vanhemman mielipahan saa paisutettua niin suureksi, että vanhempi suuttuu opettajalle ja kääntyy tätä vastaan.
On myös lapsia, jotka oppivat manipuloimaan olosuhteiden pakosta. Jos kotiolot ovat vaikeat, lapsi voi oppia, että vilpillisyys on rehellisyyttä kannattavampaa.
Manipulointi on merkki strategian käytöstä
Kun lapsi huomaa, että tietynlainen käytös tuottaa hyötyä, hän alkaa toistaa toimivaksi osoittautunutta käyttäytymiskaavaa. Manipuloimalla voi välttää vastuunkantoa ja tylsiltä tuntuvia sääntöjä.
Lapsen manipuloiva käytös on myös merkki strategisen ajattelun kehittymisestä. Psykologisesti manipuloiva lapsi osaa lukea tilanteita ja kehittää toimintastrategian mielessään, usein tiedostamattaan.
Vanhempien ei kuitenkaan pitäisi tuudittautua ajatukseen, että lapsi käyttäytyy manipulatiivisesti, koska hänen ajattelunsa on terävää ja kekseliästä. Lapsen manipuloivaan käytökseen tulisi aina puuttua, sillä urautuessaan manipuloivat toimintastrategiat voivat viedä moraalin kehittymistä väärään suuntaan.
Jos manipuloivan käytöksen annetaan jatkua, lapsi saattaa oppia mallin, että vastuuta voi aina vältellä ja että ystävät ovat välineitä, joiden avulla toteutetaan omia toiveita.
Lapsen manipuloivassa käytöksessä on myös se heikko puoli, että hänen toimintansa saattaa leimata lasta negatiivisesti aikuisten silmissä. Manipuloiva käytös koetaan usein ärsyttävänä, kuormittavana ja toisia ihmisiä loukkaavana.
Aikuisen on tärkeää tiedostaa, että lapsen manipuloiva käytös on sosiaalisen vaikuttamisen harjoittelua, ja sitä tulisi ohjata hyvään suuntaan.
Manipuloivaa käytöstä voi sammuttaa rauhallisuudella ja jämäkällä rajojen asettamisella. Aikuinen voi oppia tunnistamaan, milloin lapsi manipuloi. Näissä tilanteissa omat tunteet kannattaa hillitä, pyrkiä välttämään lapsen arvostelua ja ohjata häntä toimimaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Lue myös: Tunnekylmyys on lapsilla yllättävän yleistä – tällaiset kotiolot ruokkivat ominaisuutta selvästi
Lähteet: Journal of Psychology & Clinical Psychiatry
Jaa oma kokemuksesi