Milloin lapsen palkitseminen kannattaa? Perheterapeutti vastaa
Mistä ja miten lasta on hyvä palkita? Perheterapeutti ja kolmen lapsen äiti Essi Juvakka vastaa vanhempia mietityttäviin kysymyksiin.
Kysymys: ”Kolmevuotias lapseni ei suostuisi millään pesemään hampaitaan. Sain äitikaveriltani vinkin, että hän käyttää tarroja oman lapsensa palkitsemiseen, kun lapsi on suostunut kiltisti hampaiden pesuun. 10 tarran kerryttyä perhe vie lapsen elokuviin. Mietin, onko tämä hyvä keino, ja milloin lasta kannattaisi palkita? Onko palkitseminen loputon suo, jossa lapsi rupeaa vähitellen vaatimaan yhä enemmän? Pitääkö häntä yleensä palkita hampaiden pesemisestä, arkisesta rutiinista?
Miten lasta sitten palkitaan, jos häneltä joudutaan ottamaan verikoe? Tämä on asia, jota hän kammoaa yli kaiken.”
Perheterapeutti Essi Juvakka vastaa:
Jokainen perhe suhtautuu palkitsemiseen hieman eri tavalla, ja toki näitä erilaisia päätöksiä on jokaisella oikeus tehdä. Olen kuitenkin törmännyt vääränlaisen palkitsemisen osalta ääritapauksena jopa siihen, että vanhemmat maksoivat lapsen jokaisesta hammaspesusta kahden euron kolikon, ja lapsi elvisteli joka viikko keräämillään valtavilla summilla kavereilleen ja osti niillä karkkia.
Jätä palkinto erityistilanteisiin
Olet mielestäni varsin oikeassa siinä, että palkitsemisessa kannattaa olla harkitsevainen ja jättää se erityistilanteisiin. Muuten sen merkitys kokee inflaation. Voisit keksiä palkitsemisen tilalle leikkejä tai kilpailuja asioiden hoitumiseksi. Niihin 3-vuotiaat lähtevät innolla mukaan. ”Nyt pestään hampaat, kuten norsut pesevät. Pestäänkö hampaat, kuten hiiret pesevät?”
Kolmevuotias on usein hyvin vaativa ja jo omasta mielestään niin iso, että hän tietää ja osaa kaiken, eikä esimerkiksi hampaiden pesu ole aina kiva juttu. Se kuuluu kuitenkin normaaliin päivärytmiin: aamulla herätessä ja illalla nukkumaan mennessä pestään hampaat, jotta ne säilyvät hyvinä siihen asti, kun olemme mummoja ja pappoja, eikä suussa maistu ikävälle tai henki haise pahalle. Ja piste. Joitain asioita vain kuuluu tehdä, eikä niistä neuvotella. Kaikki elämässä ei ole aina kivaa, eikä sen kuulukaan olla.
Hampaiden pesusta ei tarvitse palkita
On vanhemman velvollisuus saada lapsi pesemään hampaansa, vaikka se olisi tahtojen taistelua. Jättäisimmehän me aikuisetkin hampaat ehkä pesemättä, jos siitä ei olisi seurauksia.
Suihkussa kuitenkin pestään tukka, vessassa pestään kädet ja ulos puetaan säänmukaiset vaatteet. Voisit siis miettiä omalta osaltasi, mitkä asiat teidän perheessänne ovat niitä, jotka tehdään, eikä niistä neuvotella ja mitkä niitä, joista voi joustaa ja mistä asioista juuri tätä lasta kannattaa erityisesti palkita?
Kylmällä ilmalla ulos laitetaan pipo ja hanskat. Lapsi voi kuitenkin valita kahdesta vaihtoehdosta eli kumman pipon hän laittaa tänään päähänsä, punaisen vai sinisen.
Lue myös: Näillä viidellä keinolla kasvatat kaameista kakaroista suloisia pilttejä
Ruoanlaitto lasten kanssa: Näin kasvatat apukokin
Verikokeesta voi ja kannattaa palkita
Lapsesi kammoaa verikoetta, joten palkitseminen sen osalta voi olla hyvä ratkaisu. Hänen kanssaan voi yhdessä miettiä, mikä olisi kiva palkinto, kun verikoe on saatu otettua. Itkemättä sitä ei tokikaan tarvitse kyetä tekemään, ja lapsi saa edelleen luonnollisesti jännittää sitä.
Usein kammon takana on suhteeton pelko siitä, miten hirveästi verikokeen ottaminen sattuu. Sen takia tilanteisiin kannattaa varautua jo kotona laitettavalla, apteekista saatavalla puudutusvoiteella tai -laastarilla, joka vie kipua. Puudutusrasvaa voi pyytää myös vielä ennen toimenpidettä, jotta lapsi kokee, että hänen hyvinvoinnistaan kannetaan huolta. Tämäkin voi rauhoittaa lasta.
Palkintotarrat voivat auttaa
Uusien asioiden opettelussa tarraruudukon käyttäminen on myös hyvä keino. Jotta jokin toimintatapa saadaan vakiinnutettua, ruudukon täyttäminen tarroilla voi toimia hyvin. Lapsi saa joka kerran tarran, kun sovittu asia onnistuu hyvin (vaikkapa jääminen omaan huoneeseen nukkumaan).
Yli kymmenen kohdan ruudukkoa ei kannata käyttää kolmevuotiaan kanssa, sillä hänen on vaikea hahmottaa asioita kovin pitkälle, ja jo kymmenen kerran toteutuminen vakiinnuttaa tekemistä. Väliin saa mahtua kertoja, jolloin asia ei onnistu.
Palkinnon sisältöä kannattaa myös miettiä. Lapselle tärkeintä on aito yhdessäolo ja tekeminen.
Hyviä palkintoja ovat siis yhdessä tehty metsäretki tai eväsretki olohuoneen lattialle tai jätskinhakureissu kaupasta. Palkinnon ei tarvitse tai kannatakaan olla mikään iso tai kallis tavara tai tekeminen, vaan se voi olla pieni, arkinen juttu.
Essi Juvakka on psykologi, perheterapeutti, pariterapeutti ja kolmen lapsen äiti. Voit lähettää perheterapeutille osoitettuja kysymyksiä osoitteeseen kaksplus(at)otava.fi
Lue myös Essin muut neuvot:
Pikkusisko isoveljen palvelijana – pitäisikö puuttua? Perheterapeutti vastaa
Lapsen yöllinen kauhukohtaus – miten toimin?
Lapsi kaivaa koko ajan nenää, mitä teen?
Voiko arkaa lasta patistaa?
Pitääkö vauvaperheen ottaa heti vieraita vastaan?
Mitä tehdä, kun sisarukset tappelevat koko ajan?
Periytyykö yksinäisyyteni lapselleni?
Mitä tehdä, kun lapsi kiukuttelee siirtymätilanteissa?
Mitä teen, kun vauva ei suostu syömään soseita?
Milloin on oikea aika tehdä toinen lapsi?
Miten saan lapsen nukahtamaan itsekseen?
Jaa oma kokemuksesi