Kasvatus 06.07.2023

Nämä 10 merkkiä voivat kieliä siitä, että sinut kasvatti ylikriittinen vanhempi

Huomaatko pyyteleväsi jatkuvasti anteeksi tai mitätöiväsi toisten lausumia kehuja? Se saattaa johtua lapsuutesi kokemuksista.

Teksti
Maria Mäkituomas
Kuvat
iStock

Vanhemmilta saatu kohtelu voi vaikuttaa yhä aikuisenakin yksilön minäkuvaan sekä siihen, minkälaisia ihmissuhteita hän solmii.

Yhdysvaltalainen psykologi ja psykoterapeutti Seth J. Gillihan listaa Psychology Todayn artikkelissa piirteitä, jotka ovat tyypillisiä ylikriittisten vanhempien kasvattamille lapsille. Muun muassa huono itsetunto ja -luottamus ovat tavallisia seurauksia siitä, että vanhempi on kohdistanut lapseen voimakasta ja jatkuvaa kritiikkiä.

Gillihan tosin huomauttaa, että kaikki vanhempiensa voimakkaan kritisoinnin kohteeksi joutuneet eivät käyttäydy listan mukaisesti. Muutamaan kohtaan samastuminenkaan ei tarkoita, että käytöksen taustalla olisi nimenomaan vanhempi.

Jos kuitenkin havaitsee käyttäytyvänsä tietyllä tavalla, Gillihanin mukaan voi olla hyvä kerrata menneisyyttään ja pohtia, onko lapsuuden ja nuoruuden kokemuksilla osuutta nykyisiin ajattelu- ja toimintamalleihin.

Tähän juttuun on koottuna Gillihanin huomioita, jotka perustuvat tieteelliseen tutkimukseen sekä Gillihanin omiin havaintoihin psykoterapeutin työssä. Alkuperäisen, englannin kielellä julkaistun artikkelin voi lukea täältä.

Lue myös: Mitä tehdä, jos anoppi tai appi puuttuu liikaa asioihin? Psykologi neuvoo, miten tulla määräilijän kanssa toimeen

1. Sinun on vaikeaa luottaa itseesi

Jos lapsena joutuu jatkuvan kritisoinnin kohteeksi, voi oppia ajattelemaan, että kaikki, mitä tekee, ajattelee tai tuntee on jollain tavalla väärin. Seurauksena on usein itse-epäily.

2. Epäröit uusien haasteiden edessä

Itse-epäilyn ja huonon itsetunnon myötä on vaikeaa luottaa kykyihinsä haasteiden edessä. Gillihanin mukaan on tavallista, että ylikriittisen vanhemman kasvattama henkilö pyrkii pelaamaan varman päälle ja on mieluummin yrittämättä lainkaan kuin ottaa epäonnistumisen riskin.

3. Olet perfektionisti

Taipumus perfektionismiin näkyy muun muassa siten, että ponnistelu jonkin asian eteen juontuu ensisijaisesti epäonnistumisen pelosta eikä esimerkiksi siitä, että jonkin asian parissa työskentely olisi mielekästä.

Epäonnistumisen pelon takia monien asioiden tekeminen kestää kauan: sähköpostin luonnostelu tai vaikkapa sopivan syntymäpäiväkortin valitseminen läheiselle voivat viedä paljon aikaa ihmiseltä, joka pyrkii välttämään virheitä.

Myös virheiden vatvominen on tyypillistä. Virheet tuntuvat todisteilta omista vajavaisuuksista. Pienetkin mokat saavat muistamaan kaikki edeltävät epäonnistumiset.

Lue myös: Nykyvanhemmilla olisi tässä vaikuttamisen paikka: ”Ensimmäiset uupumuksen merkit alkavat näkyä monilla jo yläkoulussa”

4. Pyydät jatkuvasti anteeksi

Vanhempi voi saada lapsen toistuvasti tuntemaan, että tämä tekee jotain väärää. Siinä tapauksessa on Gillihanin mukaan helppoa kuvitella, että muutkin ajattelevat niin.

Lapsuudessa kohdattu voimakas kritiikki saattaa myöhemmin purkautua sosiaalisena ahdistuksena.

Kun jo ystävätkin huomauttelevat, että ”ei sinun tarvitse pyytää koko ajan anteeksi”, ylikriittisen vanhemman kasvattama henkilö saattaa jopa ryhtyä pahoittelemaan jatkuvaa anteeksipyytämistä.

5. Olet usein puolustuskannalla

Lapsi on saattanut joutua kasvamaan niin sanotusti tuntosarvet pystyssä, jotta on valmiina puolustautumaan. Myöhemmin se voi ilmetä esimerkiksi niin, että riitatilanteissa läheiset kokevat, että toinen käsittäisi asiat usein väärin – ikään kuin toinen loukkaantuisi tahallaan tai muuten ylireagoisi.

6. Sinun on vaikeaa uskoa tiettyihin asioihin

Vaikka läheiset vakuuttaisivat rakkauttaan ja kiintymystään, lapsuudessaan voimakkaan kritisoinnin kohteeksi joutunut henkilö ei välttämättä pysty uskomaan heitä. Sisimmässään hän ehkä ajattelee, että todellisuudessa läheiset ovat lopen kyllästyneitä häneen.

Gillihanin mukaan tämä piirre voi vaikuttaa voimakkaasti etenkin, jos vanhempi on antanut ristiriitaisia signaaleja: yhdessä hetkessä kohdellut lempeästi ja silmänräpäyksessä muuttunut ankaraksi.

Jos lapsuudessa on kohdannut paljon kritiikkiä, aikuisuudessa voi olla vaikeaa vastaanottaa kohteliaisuuksia ja kehuja. Tällainen henkilö saattaa neutralisoida kaikkea häneen kohdistuvaa positiivisuutta. Esimerkiksi jos tuttava kehuu paitaa hienoksi, saattaa vastaus kuulua, että paidan väri ei itse asiassa ole paras mahdollinen.

Lue myös: Tietty kiintymyssuhdehäiriö on yleinen syy ihmissuhdeongelmiimme – näin katkaiset traumatisoivan kierteen

7. Kärsit sosiaalisesta ahdistuksesta

Jos on vaikeaa luottaa toisten ystävällisyyteen ja kiintymykseen, pelkää usein heidän kritiikkiään. Ylikriittisen vanhemman vaikutus saattaa näkyä aikuisuudessa esimerkiksi siten, että pelkää mokaavansa töissä tai nolaavansa itsensä julkisesti.

8. Olet kriittinen itseäsi ja muita kohtaan

Sisäisestä puheesta kehkeytyy ankaraa, jos ulkopuolelta on saanut kuulla lähinnä kritiikkiä. Vielä aikuisenakin saattaa kokea jatkuvasti, ettei ole tarpeeksi – oli kyse sitten älykkyydestä, ulkonäöstä, menestyksestä tai taloudellisesta tilanteesta.

Puutteiksi miellettyjä asioita kompensoidaan raatamalla erityisen kovaa tavoitteiden eteen.

Jossittelu ja ylianalysointi kuuluvat monesti asiaan.

Kriittisen vanhemman kasvattama henkilö saattaa olla ankara muitakin kuin itseään kohtaan. Negatiivisessa ilmapiirissä kasvaneena myös toisten ihmisten puutteet on helppoa havaita, mikä voi toisaalta olla puolustusmekanismi.

9. Ylianalysoit asioita

Itse-epäilyn ja epäluottamuksen takia eri asioiden analysointiin ja jossitteluun saattaa kulua paljon aikaa.

10. Suhde sisaruksiisi on tulehtunut

Vanhemmilta saatu kohtelu usein heijastuu myös sisarusten välisiin suhteisiin. Ylikriittisten vanhempien kasvattamat sisarukset eivät välttämättä luota kovin hyvin toisiinsa, vaikka he kokisivatkin ajoittain läheisyyttä ja yhteyttä.

Lue myös: Näin lapsuuden ongelmat sisarussuhteissa oireilevat aikuisiällä – voivat vaikuttaa jopa parisuhteeseen tai työelämään

Mitä aikuisena voi tehdä, jos lapsuuden kokemukset yhä kalvavat?

Seth J. Gillihan muistuttaa artikkelissa, että taipumukset eivät ole kiveen hakattuja. Niitä ei välttämättä voi kumota kokonaan, mutta käyttäytymisensä kaavat tiedostamalla sekä niitä harjoittamalla voi oppia uudenlaisia ajattelu- ja toimintamalleja.

Avuksi Gillihan suosittelee muun muassa tietoisuusharjoitusta, jossa pyritään keskittymään tähän hetkeen ja hengittämiseen. On hyvä muistuttaa itseään siitä, että negatiivinen käsitys itsestä ei välttämättä olekaan totta vaan vale, jonka joku on joskus istuttanut mieleen.

Lempeyttä itseään kohtaan voi lisätä siten, että tekee päivittäin jotain, joka on hyväksi mielelle. Gillihanin mukaan esimerkiksi rohkaisevan ystävän seura tai jonkin askareen hoitaminen tehtävälistalta ovat tapoja osoittaa ystävällisyyttä itseä kohtaan.

Lue myös: Millaista on olla erityisherkkä vanhempi?

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X