Kasvatus 30.07.2016 Päivitetty 27.05.2024

Miten opettaa lasta kestämään pettymyksiä ja häviämistä? Asiantuntija vastaa

Lautapelejä ei voi pelata, koska lapsen on aina voitettava? Karkkia on saatava tai alkaa huuto ja jankkaus? Asiantuntija kertoo, miten vanhempi voi opettaa lastaan kohtaamaan pettymyksiä, epäonnistumisia ja häviämistä.

Teksti
Otso Karhu
Kuvat
iStock

Jokainen meistä kohtaa elämässään pettymyksiä ja epäonnistumisia. Niitä pitäisi oppia sietämään sekä sosiaalisten tilanteiden että oman hyvinvoinnin vuoksi.

Lapsille pettymyksen ja häviämisen sietäminen on aluksi vaikeaa, mutta kehittyy pikkuhiljaa. Kokemusten ja vanhempien esimerkin ja ohjeiden avulla lapsi oppii sietämään tällaisia tilanteita.

Jos lapsella on esikouluun tai kouluun mennessä todella heikko pettymyksen sietokyky, voi hän joutua ongelmiin ryhmässä. Ilman harjoittelua pettymykset voivat johtaa huonoon itsetuntoon ja ihmissuhdeongelmiin.

Mannerheimin lastensuojeluliiton puhelinpalveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki kertoo, miten vanhempi voi tukea ja opettaa lasta sietämään pettymyksiä.

Lue myös: 9 kasvatusneuvoa, jotka todella toimivat

Älä suojele lasta arkisilta pettymyksiltä

Toisten lasten ja aikuisten kanssa oleminen tuottaa lapselle realistisia kokemuksia omasta itsestään sekä omista kyvyistään ja suorituksistaan. Vanhempien ei siis tarvitse erikseen luoda tällaisia tilanteita.

Pettymyksiltä ei myöskään kuulu suojata lasta. Elämään kuuluu väistämättä tilanteita, joissa lapsen tahto ei toteudu tai lapsi epäonnistuu omasta mielestään.

– Vanhemman tehtävänä ei ole poistaa kaikkia ikäviä kokemuksia lapsen elämästä, vaan auttaa lasta selviytymään niistä. Epäonnistumisen sietokyky ja sitä kautta itsetunto kasvavat, kun lapsi huomaa selviytyvänsä epämiellyttäviksikin koetuista tilanteista, Pajamäki kertoo.

Tärkeää on näyttää esimerkkiä. Jos vanhempi itse tulistuu ja raivoaa pettymyksistä, lapsi oppii toimimaan samoin.

Myös optimismi on tärkeää, sillä vanhempi voi kääntää tilanteen positiiviseksi. Lapselle voi muistuttaa: “Uusi yritys!”, “Kaadumme, jotta opimme taas nousemaan ylös”, tai “Eihän peli olisi hauska tai jännittävä, jos aina voittaa.”

Lue myös: Nämä pöytätavat pienen lapsen pitäisi osata

Pidä kiinni rajoista

Yksilöllinen temperamentti, aiemmat elämänkokemukset ja lähiaikuisen kyky tukea lasta pettymysten hetkellä vaikuttavat siihen, miten lapsi reagoi pettymyksiin.

– Toiset lapset reagoivat kaikkiin tilanteisiin toisia voimakkaammin, kun taas toiset näyttävät uivan seesteisesti erilaisissa ja haastavissakin tilanteissa.

Myös lapsen kehitysvaihe vaikuttaa.

– Pettymysten sietoa harjoitellaan usein etenkin uhmaiässä, jolloin lapsi oppii ymmärtämään oman tahtonsa merkitystä läheisiinsä.

Jotta lapsi oppisi sietämään harmitusta, hän tarvitsee vanhemmalta sekä kieltoja että myönnytyksiä.

– Lapsi tarvitsee rajoja, jotka eivät jousta lapsen pahan mielen kokemuksen vuoksi. Lapsi tarvitsee vakuuttelua siitä, että hän on hyvä sellaisena kuin on, vaikkei mielestään pärjää jossain asiassa kuten haluaisi.

Tärkeää on pitää kiinni niistä rajoista, jotka ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeitä, mutta myös vastata lapsen kiukkuun rauhoittavasti.

– Parhaimmillaan vanhempi toimii lapsen tunnepuskurina, joka palauttaa lapsen kokemat tunteet takaisin siedettävimpänä kestää. Vanhempi siis lohduttaa lasta, muttei anna lapsen tunteiden vaikuttaa sovittuihin rajoihin.

Lue myös: Miten opettaa lapselle hyviä tapoja? Psykologi vastaa

Mistä lapsen huono sietokyky pettymyksiin johtuu?

Ennen lapsen selkeän omatunnon kehittymistä hän käyttäytyy aikuisten kehoitusten, käskyjen ja ohjeiden kautta. Vasta noin kuusivuotiaana aikuisten antamat ohjeet alkavat toimimaan lapsen sisäisenä oppaana eli omatuntona.

Lapsen omatunto voi olla aluksi vaativa, jolloin hän on kritiikille ja vähättelylle erityisen herkkä. Jos lapsi saa tällöin paljon arvostelua, hän voi puolustautua voimakkaasti.

Joskus lapsen kykenemättömyys sietää pettymyksiä voi johtua siitä, että vanhempi on halunnut suojata lasta pahalta mieleltä ja on ehkä silotellut lapsen tieltä arjessa näitä kokemuksia. Vaarana on, että lapsi ei opi hallitsemaan negatiivisia tunteita, eikä pääse eteenpäin tilanteissa, joita välistämättä elämässä tulee.

– Joskus lapsen huono kyky sietää pettymyksiä voi myös syntyä siitä, että hänen tunnetarpeisiinsa ei ole vastattu riittävästi ja hän kokee jatkuvaa tyytymättömyyttä ja riittämättömyyttä omassa sisimmässään.

Lue myös: Näin autat lasta saamaan kavereita uudessa päiväkotiryhmässä

Ryhmässä erityisen tärkeää osata hävitä

Kun lapset alkavat toimia keskenään ryhmissä – päiväkodissa, esikoulussa ja viimeistään koulussa – he alkavat väistämättä vertailla omia taitojaan toisiin. Erilaisten sääntöjen noudattaminen ja ryhmässä toimimisen oppiminen ovat tärkeitä taitoja lapselle.

– Kouluikäisen lapsen viihtyvyyttä ja selviytymistä kouluelämästä helpottaa, jos hänelle on kehittynyt kyky hallita hetkellisiä turhautumia ja kiukkuja, kun oma tahto ei toteudu tai lapsi ei pärjää peleissä tai leikeissä niin hyvin kuin haluaisi, Pajamäki muistuttaa.

Lähteenä on käytetty Tatjana Pajamäen haastattelun lisäksi myös MLL:n verkkosivuja.

Lue myös: Eikö lapsi viihdy päiväkodissa? Asiantuntija neuvoo

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X