Opettajan vinkit: Näin tuet vanhempana lapsesi koulunkäyntiä
Koululaisten vanhempia moititaan sekä liian tunkeileviksi että välinpitämättömiksi. Mikä on isän ja äidin oikea rooli lapsen koulunkäynnissä?
Mitkä ovat kodin ja koulun kasvatusvastuun rajat? Toisten mielestä opettaja on tärkeä kasvattaja vanhempien rinnalla, kun taas jotkut ajattelevat, että koulu on oppimista varten ja koti kasvattaa.
Opettajien ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija, 20 vuotta luokanopettajana toiminut Riitta Sarras sekä Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuija Metso ovat samoilla linjoilla siitä, että päävastuu lapsesta on vanhemmilla, mutta koulu tukee kodin kasvatustyötä.
Opettajakin on kasvattaja, koska oppimista ja kasvamista ei voi erottaa.
– Kun katsoo, miltä maailma tänä päivänä näyttää, on selvää, että lasten kasvatus tässä ajassa vaatii kumppanuutta. Lasten maailma ei ole vanhempien käsissä samalla tavalla kuin ennen, Tuija Metso sanoo.
Koulujen kannattaisi hyödyntää suuri kiinnostus ja innostus, joka vanhemmilla on, kun lapsi aloittaa ensimmäisen luokan.
Yhteistyö olisi tärkeää aloittaa positiivisissa merkeissä, jotta myös hankalissa tilanteissa on myöhemmin turvallista ottaa yhteyttä.
– Kodin ja koulun yhteistyö rakentuu helposti ongelmien ympärille. Vanhempiin ollaan yhteydessä silloin, kun lapsen koulunkäynnissä on ongelmia. Yhteistyö saa tällöin helposti negatiivisen sävyn, Metso pahoittelee.
Metson mukaan olisi tärkeää, että vanhemmat pääsisivät tutustumaan tämän päivän kouluun.
Koulu on muuttunut parissa kolmessakymmenessä vuodessa paljon. Esimerkiksi koulupäivän rakenne ja opetusmenetelmät voivat olla toisenlaisia kuin äidin ja isän omissa koulumuistoissa, jotka väkisinkin toimivat peilinä, kun vanhempi elää mukana lapsensa koulunkäynnissä.
Lue myös: Nämä pöytätavat pienen lapsen pitäisi osata
Tue lasta mutta älä tee asioita lapsen puolesta
Jos lähdetään perusasioista, laki osoittaa vanhemmille vain yhden velvoitteen lasten koulunkäynnin suhteen. Vanhempien tulee huolehtia siitä, että lapsi osallistuu opetukseen.
Tämä on luonnollisesti minimi, jolle kaikki muu rakentuu.
Nykyajan vanhemmat ottavat Sarraksen mukaan hieman liikaakin paineita siitä, mitä kaikkea lapsen pitäisi osata jo kouluun mennessään.
– Kirjoittaa, lukea ja laskea ei tarvitse osata. Sitä vartenhan kouluun mennään. Kaikkein tärkeimpiä kodin tarjoamia valmiuksia ovat vuorovaikutustaidot. Miten puhutaan, kysytään, kuunnellaan ohjeita ja odotetaan omaa vuoroa – yleensä siis tapa elää toisten kanssa sujuvasti. Kun nämä ovat hallinnassa, tiedolliset asiat on helppo opettaa, Sarras sanoo.
– Myös tavalliset arkitaidot, kuten pukeutumisesta ja ruokailusta selviäminen, ovat tärkeitä koulun sujumiselle.
Kun lapsi aloittaa koulun, moni äiti ja isä on epätietoinen siitä, mitä heiltä oikein odotetaan. Pitääkö esimerkiksi läksyistä kysellä joka päivä?
Riitta Sarras korostaa, että lapsen on tarkoitus opetella hoitamaan läksynsä itse.
Sama koskee omista tavaroista huolehtimista, mikä on ratkaiseva tekijä kouluarjen sujuvuudessa ja tulee monelle lapselle uutena asiana koulun alkaessa.
– Älä pakkaa lapselle reppua valmiiksi, vaan anna vastuu hänelle itselleen. Voit toki katsoa, onko kaikki tarvittava mukana, Sarras neuvoo.
– Läksyt ovat opettajan ja lapsen, eivät opettajan ja vanhemman välinen asia. Jos vanhempi alkaa kysellä läksyjä opettajalta, hän vie lapselta koululaisen roolin.
Tuija Metso kehottaa sopimaan lapsen kanssa selkeän ajan, jolloin läksyt tehdään: yleensä joko heti lapsen tultua koulusta tai sopivassa vaiheessa vanhempien tultua kotiin.
Hän muistuttaa, että lapset ovat erilaisia: toinen tekee alusta asti kaiken itsenäisesti, kun taas toinen tarvitsee vanhempien tukea vielä pitkään.
– Jos lapselta kysyy, onko läksyt tehty, hänhän yleensä huikkaa vain joo. Joskus voi kysellä tarkemmin, pyytää lasta näyttämään, mitä luokassa tällä hetkellä tehdään, Metso neuvoo.
Lue myös: Mitä lapsen pitää osata mennessään kouluun?
Auta opettajaa laittamaan kiusaajat kuriin
Aina kaikki ei mene koulussa niin kuin toivoisi. Jos lapsi joutuu koulussa kiusatuksi, asian selvittelyvastuu on koululla. Koulun velvollisuus on lain mukaan tarjota lapselle turvallinen oppimisympäristö, jossa hän ei joudu häirityksi eikä kiusatuksi.
Riitta Sarras kehottaa vanhempia kuitenkin kuuntelemaan lapsiaan herkällä korvalla. Kiusaaminen ei aina tule opettajan tietoon, ja vanhemmilla on usein paremmat mahdollisuudet havaita asia.
Koulun velvoitteisiin kuuluu myös kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäiseminen. Opettajalla on vanhempia paremmat edellytykset havaita, milloin on kyse puuttumista vaativista ongelmista, kuten oppimisvaikeuksista tai vaikeista käytösongelmista.
Vanhemmat voivat auttaa asiaa kertomalla opettajille kotona tapahtuneista asioista, jotka saattavat vaikuttaa lapsen hyvinvointiin, kuten vanhempien erosta tai lapsen sairaudesta.
Koulumatkoillaan lapsi ei ole koulun valvonnan piirissä, mutta koulumatkalla tapahtuneen tapaturman hoito on perusopetuslain mukaan oppilaille maksuton.
Osa kouluista on esittänyt vanhemmille toiveen, että eka- ja tokaluokkalaiset eivät tulisi kouluun pyörällä. Kyseessä ei tosiasiassa voi olla ehdoton kielto, vaan yhteisen hyvän vuoksi esitetty toive.
– Seitsemänvuotias pyöräilijä on liikenteessä melkoinen riski, etenkin kaveriporukassa. Pienet myös hukkaavat helposti pyörän avaimet, Riitta Sarras toteaa.
Lue myös: Lapsen oppimisvaikeudet
Pidä opettajaa yhteyttä – mutta älä liikaa
Yhteydenpito opettajaan on asia, joka askarruttaa monia vanhempia. Kuinka usein on sopivaa soittaa, entä laittaa sähköpostia? Jos koulusta ei kuulu mitään, voinko olettaa, että siellä on kaikki ok?
Sarras ja Metso neuvovat, että jos jokin asia mietityttää vanhempia, aina kannattaa ottaa yhteyttä. Jos lapsi joutuu olemaan poissa koulusta tai hänellä on jokin ongelma, opettajalle pitää ilmoittaa.
Silti pitäisi muistaa, että opettajallakin on oikeus omaan vapaa-aikaan perheensä kanssa. Aivan joka risauksesta ei ole asiallista laittaa sähköpostia: raja menee esimerkiksi siinä, että joka päivä ei ole sopivaa kysyä, mitä lapselle tuli läksyksi tai mitä huomenna on oltava mukana.
Opettajien ja vanhempien kannattaa sopia yhdessä yhteydenpitotavoista. Toinen opettaja pitää sähköpostista, kun taas toinen tapaa mielellään kasvokkain. Muistakin luokan pelisäännöistä on hyvä sopia yhdessä vanhempainillassa.
Esimerkiksi lasten kännykät ovat mielipiteitä jakava asia, johon on hyvä sopia yhteiset linjaukset.
Lue myös: 9 kasvatusneuvoa, jotka todella toimivat
Ole kiinnostunut lapsen koulunkäynnistä
Yksi parhaita tapoja, joilla vanhempi voi edistää lapsensa koulunkäyntiä, on yksinkertaisesti olla kiinnostunut siitä, myös ekaluokan syksyn jälkeen.
Riitta Sarras toivoo, että vanhemmat eivät asettaisi lapsilleen liikaa paineita siitä, että koulussa on opittava kaikki heti tai samassa tahdissa kuin naapurin lapsi. Koulussakin hyväksytään nykyään, että jokainen oppii omaan tahtiinsa. Stressi ei auta lapsen oppimista yhtään, päinvastoin.
Tuija Metso suosittelee osallistumista vanhempaintoimintaan.
– Vanhemmat ovat nykyisin entistä kiinnostuneempia vain oman lapsensa hyvinvoinnista. Yhteisöllisyyden tärkeyttä ei nähdä. Vanhempainyhdistykset toimivat kaikkien lasten hyväksi ja rakentavat koko kouluyhteisön hyvinvointia, Metso sanoo.
Ysiluokkalaisen äitinä Metso osaa kokemuksesta kertoa, kuinka antoisaa on ollut tutustua lapsen koulukavereiden vanhempiin, joista monista on tullut ystäväperheitä.
Lue myös: Miten opettaa lapselle hyviä tapoja? Psykologi vastaa
Jaa oma kokemuksesi