Kasvatus 25.08.2016 Päivitetty 06.06.2024

Toivotko lapsestasi älykästä, sosiaalista ja liikunnallisesti lahjakasta? 7 syytä, miksi lapsen kannattaa harrastaa musiikkia

Musiikkiharrastus hyödyttää jokaista lasta. Sen vaikutukset aivoihin näkyvät esimerkiksi kielten oppimisessa ja liikuntasuorituksissa. Aivotutkija muistuttaa, ettei musiikkiharrastuksen aloittamiseksi tarvitse olla musiikillisesti lahjakas.

Teksti
Matilda Katajamäki
Kuvat
iStock

Tukala muisto muskarista: ohjaajasetä heiluttaa iloisesti käsiään autolaulun tahtiin, mutta kolmevuotias lapseni ei halua laulaa tai taputtaa – tälläkään kertaa. Minulla on pettynyt ja epäonnistunut olo.

Silloin en vielä tiennyt, että moni muukin äiti ja isä taputtaa ja laulaa lapsensa puolesta. Ja se on aivan ok!

– Tutkimuksen mukaan vain noin joka kymmenes kolmevuotias laulaa ja tanssii muskarissa. Nämä ovat temperamentiltaan aktiivisia ja ekstrovertteja lapsia, kertoo aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopiston monitieteisen musiikkitutkimuksen huippuyksiköstä.

– Muskarin perusajatus on se, että lapsi saa itse valita tavan olla ja tehdä. Jokainen lapsi kuitenkin hyötyy kokemuksesta. Moni hiljaa ollut lapsi puhkeaa laulamaan kotimatkalla.

Ryhmätilanteisiin osallistuminen ei siis kerro mitään siitä, nauttiiko ja hyötyykö lapsi musiikista tai onko hän musiikillisesti lahjakas. Minna Huotilainen ei pidä koko musikaalisuuden käsitteestä, koska sen määritelmä on epämääräinen ja kiistelty.

– Ei ole oikeastaan mahdollista, että lapsi olisi epämusikaalinen. Aikuisellakin ”epämusikaalisuus” on harvinaista, mutta sitäkin useammin esiintyy harjoituksen puutetta, Huotilainen sanoo.

– Laulamaan oppii laulamalla ja soittamaan soittamalla. Lasten kohdalla kiinnostus musiikkiin on paljon tärkeämpää kuin mahdollinen lahjakkuus.

Jokaisen lapsen kannattaisi harrastaa musiikkia jollakin tavalla, koska aivotutkimus paljastaa, että siitä on yllättäviä hyötyjä muilla elämänalueilla. Tiesitkö, että musiikkiharrastus auttaa esimerkiksi jalkapallossa, käsitöissä ja lukemaan oppimisessa?

Lue myös:
8 kysymystä lasten harrastuksista
Milloin lapsella on liikaa harrastuksia?

Musiikkiharrastuksesta on paljon hyötyä

Tutkimukset osoittavat, että musiikin kuuntelemisella ja harrastamisella näyttää olevan voimakkaat vaikutukset lapsen aivojen kehitykseen. Mitä aikaisemmin musiikkiharrastuksen aloittaa, sitä enemmän siitä koituu ”liitännäishyötyjä” muille elämänalueille, koska pienenä aivot ovat mukautuvammat.

1. Musiikki edistää oppimista

Musiikkiharrastus edistää lukemisen ja kielten oppimista, koska se kehittää lapsen kuulemista ja kuulotiedon käsittelyä. Se helpottaa esimerkiksi lyhyiden ja pitkien vokaalien erottamista ja vieraiden kielten äänteiden havaitsemista.

Musiikkiharrastus on hyväksi erityisesti lapsille, joilla on kuulovaikeuksia, kielen kehityksen häiriö tai joiden suvussa lukihäiriö on yleinen.

2. Lapsi oppii keskittymään

Lapsi saa enemmän irti kuulemastaan, erityisesti meluisissa tilanteissa kuten koulussa, ja pystyy keskittymään paremmin yhteen ääneen muiden joukossa.

3. Musiikki kehittää lapsen kuulomuistia

Hyvä kuulomuisti taas helpottaa ohjeiden seuraamista ja ymmärtämistä – taito, josta on taatusti hyötyä koko elämän ajan!

4. Musiikin kuuntelu auttaa pallopeleihin

Musiikin kuuntelu opettaa myös ajallista tarkkaavaisuutta. Sitä tarvitaan esimerkiksi jalkapallossa ja muissa peleissä, jossa pitää reagoida tarkasti tietyllä hetkellä.

5. Rytmitaju parantuu

Rytmitajusta, joka kehittyy musiikin myötä, on hyötyä liikesarjojen oppimisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi jalkapallon kuljetukset tai korkeushypyn vauhdinottoaskeleet.

6. Soittaminen kehittää hienomotoriikkaa

Lapsen hienomotoriikka harjaantuu tietenkin soittaessa, koska se vaatii sormien tarkkaa käyttöä. Jos käsialan tai virkkaamisen harjoittelu on lapselle epämieluisaa, soittaminen voi olla mukavampi tapa harjoitella samaa asiaa.

7. Musiikki luo yhteisöllisyyttä lapsiryhmään

Musiikki on myös hyvä keino luoda yhteisöllisyyttä lapsiryhmään.Tämä juontaa juurensa aivojen peilisolujärjestelmään, jotka seuraavat muiden tekemisiä ja oman tekemisen vaikutusta toisiin. Yhteinen laulu ja soitto saavat lapset tuntemaan myönteisiä tunteita toisiaan kohtaan.

Vaikka uuden omaksumisen kannalta musiikkiharrastus kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain, pitää varoa, ettei pakota lasta harrastamaan. Tällöin musiikkia ja harjoittelua kohtaan saattaa syntyä ärsytystä tai stressiä, joka voi lopettaa harrastusinnon teini-iässä.

Lue myös: Tämän takia lapselle kannattaa lukea

Musiikkia voi harrastaa kotonakin

Miten musiikkia sitten pitäisi harrastaa, jotta siitä olisi hyötyä? Minna Huotilaisen mielestä muskari on alle kouluikäiselle paras tapa tutustua musiikkiin.

Soittotunnit eivät useinkaan sovi kovin pienille lapsille, koska ne ovat monessa suhteessa vaativia, ja harrastuksen sujuminen riippuu paljolti soitonopettajan ja lapsen välisestä kemiasta.

– Soittotunteja kannattaa kokeilla kouluiässä. Silloin monet lapset jo kaipaavatkin haasteita. Musiikissa katto ei tule vastaan koskaan, aina riittää harjoittelemista.

Kaikille lapsille muskarikaan ei sovi. Silloin on lohdullista tietää, että kotona harrastettu musiikki on vielä tärkeämpää kuin ohjattu harrastus.

Jos vanhemmat nauttivat musiikista ja lauluhetket kuuluvat elämään, se merkitsee aivojen kehitykselle paljon enemmän kuin 45 minuuttia muskarissa kerran viikossa.

Pelkällä musiikin kuuntelemisellakin on iso vaikutus, etenkin jos lapsi saa itse valita musiikin.

– Suomessa on todella laadukasta lastenmusiikkia. Automatkat ovat hyvä tilaisuus tehdä musiikin kuuntelusta yhteinen tapahtuma, Huotilainen vinkkaa.

Pelkkään lastenmusiikkiin ei tietenkään tarvitse jämähtää. Lapsi voi olla jopa ennakkoluulottomampi kuuntelija kuin aikuinen.

– Lapset pitävät tavallisesti iloisesta ja vauhdikkaasta musiikista, jossa on selkeä rytmi ja sanoista saa hyvin selvää.

Lue myös: Milloin lapsen kannattaa aloittaa harrastus?

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X