Tunnista lapsesi temperamentti ja kasvata häntä oikein

Kasvatustyyli kannattaisi valita lapsen temperamentin mukaan. Oikealla kasvatustyylillä on erityisen suuri merkitys, jos lapsi on temperamentiltaan arka, vetäytyvä ja estynyt.

Jyväskylän yliopiston tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan tällaiset lapset hyötyvät erityisen paljon lämpimästä ja kannustavasta kasvatusotteesta. Ilman vanhemman tukea jääminen voi aiheuttaa aroille lapsille pelon ja surun tunteita ja myöhemmin jopa masennusta.

Temperamentiltaan haastavat eli hyvin aktiiviset ja voimakastahtoiset lapset hyötyvät puolestaan muita enemmän selkeiden rajojen asettamisesta. Rajojen asettaminen tarkoittaa tässä yhteydessä esimerkiksi sitä, että sovitaan päivittäin toistuva nukkumaanmenoaika.

Temperamentista riippumatta lapsen syyllisyydentunteisiin vetoavalla kasvatustyylillä on kielteisiä seurauksia lapsen kehitykselle.

Lue myös: Kasvatus kysyy pitkää pinnaa

Älä kasvata lasta syyllistämällä

Lapsen syyllisyydentunteisiin vetoava kasvattaminen voi vaikuttaa ensi alkuun hyvältä, sillä se voi vähentää etenkin vetäytyvien lasten käytösongelmia. Syyllistämistä on esimerkiksi se, jos sanoo lapselle usein ”aina sinua saa hävetä”. Tällainen kommentti voi aiheuttaa lapselle masennusta, ahdistusta ja huonoa itsetuntoa vielä aikuisenakin.

Tutkimuksessa havaittiin, että syyllistävä kasvatustyyli oli myös yhteydessä lisääntyneeseen, sisäänpäin suuntautuvaan oirehdintaan. Etenkin temperamentiltaan vetäytyvä lapsi saattaa siis syyllistävän kasvatuksen tuloksena miellyttää vanhempiaan oman hyvinvointinsa kustannuksella.

Vanhemmat eivät tietenkään yleensä ole pelkästään syyllistäviä tai kannustavia ja lämpimiä, vaan erilaiset kasvatusotteet sekoittuvat. Myös vanhemman oma temperamentti vaikuttaa kasvatustyyliin. Jos toinen vanhemmista on lämpimämpi kasvattaja kuin toinen, lapsi saattaa hakeutua erityisesti hänen lähelleen.

Lue myös: Lapsilähtöinen kasvatus, järkevää vai ei?

Vanhemman suvaitsemattomuus lisää lapsen masennusta

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan vanhempien mielenterveyshäiriöt ja vihamieliset kasvatusasenteet lisäävät selvästi lasten masennusriskiä.

Tutkittavien vanhemmilta kerättiin tietoa emotionaalisesta etäisyydestä ja suvaitsemattomuudesta lapsen normaalia käytöstä kohtaan. Heiltä kysyttiin myös, olivatko he kärsineet mielenterveyshäiriöistä. Jos vanhemmilla oli mielenterveyshäiriöitä ja suvaitsemattomat kasvatusasenteet, jälkipolven masentuneisuus lisääntyi varhaisaikuisuudesta alkaen.

Jos taas vanhemmilla oli mielenterveyshäiriöitä mutta suvaitsevat ja sallivat kasvatusasenteet, masentuneisuus väheni keskimääräistä nopeammin tutkittavien kasvaessa aikuisikään. Vanhempien emotionaalisella etäisyydellä ei ollut vastaavaa vaikutusta lasten masentuneisuuteen.

Tutkimuksen tehneen Kia Gluschkoffin mukaan mielenterveyshäiriöistä kärsiviä tai kärsineitä vanhempia tulisi tukea suvaitsevuuteen: näin ennaltaehkäistäisiin heidän lastensa masennusta.

Lue myös: 14 asiaa, joissa toisen lapsen kasvatus eroaa ensimmäisestä

Lähteet ja lisätieto: Maryam Zarra-Nezhadin väitöskirja
Kia Gluschkoffin artikkeli