Vanhemmuus 27.03.2019 Päivitetty 16.12.2020

Lapsi tulossa ja avoliitossa? Näin isyyden tunnustaminen etenee

Jos vauvaa odottavat vanhemmat eivät ole naimisissa, on lapsen isyys tunnustettava erikseen. Avoliitossa asuvat parit tekevät sen usein jo ennen lapsen syntymää.

Teksti
Kia Toivanen
Kuvat
iStock

Isyyden tunnustaminen yleistyy, sillä yhä useammat lapset syntyvät avioliiton ulkopuolella niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Se, ovatko vanhemmat avio- vai avoliitossa, vaikuttaa lapsiperheessä moniin asioihin.

Avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen isyyden vahvistaminen edellyttää toimia lapsen vanhemmilta ja viranomaisilta. Selvissä tapauksissa isän vanhemmuus on mahdollista vahvistaa jo ennen lapsen syntymää.

Näin isyyden tunnustaminen etenee vaihe vaiheelta.

1. Äitiysneuvolasta tietoa

Tulevan äidin siviilisääty selvitetään äitiysneuvolassa osana perhetietoja jo ensikäynneillä. Jos lasta odottavat vanhemmat eivät ole avioliitossa, tulee isyyden tunnustaminen ajankohtaiseksi: neuvolan myöhemmillä käynneillä kysytään vanhemmilta, haluavatko he tunnustaa isyyden äitiysneuvolassa. Myös yhteishuoltosopimuksen voi tehdä jo ennen lapsen syntymää samassa yhteydessä.

2. Onko isyyden tunnustaminen mahdollista?

Isyyden tunnustaminen raskausaikana ei ole mahdollista, jos jokin seuraavista perusteista toteutuu:

  • Jos äiti ilmoittaa terveydenhuollon ammattilaiselle, ettei aio hyväksyä isyyden tunnustamista
  • Tulevalta äidiltä tai mieheltä puuttuu tarvittava henkilöllisyysasiakirja, kuten passi tai henkilökortti
  • On syytä epäillä, ettei tunnustaja ole lapsen isä, tai isyydestä on epävarmuutta
  • On syytä epäillä, että äiti tai tunnustaja ei kykene ymmärtämään tunnustamisen merkitystä joko kielivaikeuksien, mielentilan tai muun syyn vuoksi

Jos esteitä isyyden tunnustamiselle ei ole, tunnustamisprosessia voidaan neuvolassa jatkaa.

3. Isyyden tunnustaminen neuvolakäynnillä

Mikäli isyyden tunnustamiselle ei ole esteitä, sovitaan vanhempien kanssa isyyden vahvistamisesta neuvolassa. Se tehdään neuvolakäynnillä yleensä 25. raskausviikon jälkeen, ja sen allekirjoittaa aina äiti, isyyden tunnustaja sekä terveydenhoitaja tai kätilö. Isyyden tunnustamista varten ei tarvitse varata ylimääräistä neuvola-aikaa, vaan se sisällytetään osaksi yhtä terveystarkastusta. Tämä neuvolakäynti kestää noin puoli tuntia tavallista neuvolakäyntiä pidempään, ja niin äidin kuin isyyden tunnustajan tulee olla paikalla. Äitiysneuvolasta asiapaperit toimitetaan äidin kotikunnan lastenvalvojalle.

4. Isyyden lopullinen vahvistaminen lapsen syntymän jälkeen

Vaikka isyyden tunnustaminen hoidettaisiin ennen lapsen syntymää neuvolakäynnillä, prosessi hoidetaan loppuun asti vasta lapsen synnyttyä. Tällöin äidin kotikunnan lastenvalvoja tarkistaa äidin siviilisäädyn ja huolehtii mahdollisista kuulemisista. Isyyden tunnustamisen voi myös peruuttaa tai kiistää kirjallisella ilmoituksella lastenvalvojalle ensimmäisten 30 päivän aikana lapsen syntymästä, jos on ilmennyt syy epäillä tunnustajan isyyttä. Tämän voi tehdä niin lapsen äiti, isyyden tunnustanut isä kuin mies, joka epäilee olevansa lapsen isä. Kun 30 päivää on kulunut, lastenvalvoja toimittaa asiakirjat maistraattiin vahvistettavaksi.

5. Maistraatin ilmoitus päätöksestä

Maistraatti tekee päätöksen isyyden vahvistamisesta ja ilmoittaa päätöksestään äidille, isälle ja lastenvalvojalle.

 

Lähteet: THL, maistraatti

 

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X