Minun tarinani 03.09.2014 Päivitetty 29.11.2021

Essi Pöysti ja koripalloilija Ville Mäkäläinen: ”Toinen lapsi tulossa”

Teksti
Riina-Maria Metso
Kuvat
Riikka Hurri / Otavamedia

Essi Pöysti ei murehdi, vaikka mies on melkein aina töissä. Essi lähtee vauvan kanssa New Yorkiin.

Tänä aamuna Aaro, 1, heräsi keskelle pikkupojan unelmaa. Kotipihalla mörisi kaivinkone ja heti perään paikalle kolisi katujyrä. Isoja koneita pääsi seuraamaan sisältä aitiopaikalta: kahden tyhjän laatikon päältä, jotka äiti viritti nopeasti makuuhuoneen ikkunan alle.
– Olin itsekin aivan ymmälläni herätessäni: mitä ihmettä täällä tapahtuu. En tajunnut, että koripallokenttä tulee pihalle niin nopeasti, Essi Pöysti naurahtaa.

Mutta siihen se on nyt hyvää vauhtia valmistumassa. Kenttä tulee kovaan käyttöön, sillä isossa puutalossa asuu muitakin koripalloammattilaisia kuin Ville Mäkäläinen, jonka sylissä Aaro nyt istuu. Koko perhe on siirtynyt ulos seuraamaan työmaata.

Vuonna 1876 rakennetun Wesikosken kansakoulun piha paistuu auringossa. Kun neljävuotias bordercollie Lulu läähättää helteessä, Aaro tarttuu tottuneesti spagettikauhaan ja kävelee vesisaavin luo. Lätsis! Ensimmäinen vesikoppi lentää ilmaan, Lulu hyppää sen perään ja Aaro nauraa. Sitten lentää seuraava koppi. Ja seuraava. Leikki naurattaa kaikkia.

Perheen aamupäiväidylli vaikuttaa täydelliseltä – mutta tällaiset hetket ovat harvinaisia. Ammattiurheilijana Ville on paljon poissa kotoa.
– Olemme paljon kolmestaan: minä, Aaro ja Lulu. Onneksi edes kesäisin Villellä on vapaata, enkä ole ihan yksin. Mutta kohta Villen kausi taas alkaa, eikä miestä paljon näy kotona, Essi sanoo.

Nilan Bisons -joukkueessa pelaavan Villen viime syksy meni Eurocupin peleissä, tänä syksynä vuorossa on Venäjän liiga. Päälle tulevat pelireissut kotimaassa, kotipelit ja treenit. Essi on opetellut asennoitumaan reissuleskeyteen.
– Kyllä me pärjäämme kolmisinkin. Tosin olin ihan tyytyväinen viime keväänä, kun biisonit
eivät päässeet enää Eurocupissa jatkoon ja ulkomaan reissut loppuivat, hän virnistää.
– Ja onneksi en ole ainut yksinäinen. Villen pelaajakaverille ja joukkueen lääkärille syntyi molemmille samaan aikaan vauvat. Keksimme naisten kanssa tekemistä ja saamme toisiltamme vertaistukea.

Pahoinvointi vaivaa odottajaa

On tässä idyllissä toinenkin särö. Jatkuva pahoinvointi, jota Essi yrittää pitää hallinnassa vesihörpyillä ja pikaisesti napatulla Marie-keksillä. Toinen raskaus on edennyt viikolle 11 eikä pahoinvointi ole vielä helpottanut. Se pääsi yllättämään Essin, sillä Aaron raskaus sujui täysin ongelmitta.
– Nyt olo on ollut jotain aivan hirveää. On hyviä päiviä, mutta on tosi huonojakin. Odotan vain, että tämä loppuisi ja pääsisin nauttimaan raskaudesta kuten Aaron kanssa. Pahimpina hetkinä pitää vain yrittää pysyä positiivisena, Essi sanoo ja pujottaa suuhun muutaman irtokarkin pahinta kuvotusta torjumaan.

Pian on silti saatava oikeaa ruokaa. Aarolle se sopii, sillä pihaleikeissä on tullut nälkä. Villen treenivaatteet kuivuvat nipsuissa sisälle vievien kivirappusten yllä. Talossa on yhteensä neljä asuntoa, joista yhdessä asuu Villen valmentaja perheineen. Essin ja Villen kolmiossa on vanhan talon henki: pönttöuunit olohuoneessa ja makuuhuoneessa, alkuperäiset peiliovet, pala hirrelle otettua seinää ja kolmen metrin huonekorkeus. Kirjahyllyssä ovat vieretysten esillä Aaron duplot ja Essin missikunniakirja. Eteisessä lukuisat koripallokenkäparit kielivät, että perheessä eletään urheilijan arkea.

Mutta ei niinkään urheilijan ehdoilla. Essi ei istu sohvalla odottamassa miestä kotiin…

Lue koko juttu syyskuun Kaksplussasta! 

KP_header_tilaalehti_300x250-09_2014

Tilaa Kaksplus kotiisi täältä!

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X