”Ettei vain menisi samoin kuin esikoisen kanssa” – Helka Belt, 39, on pian kuopuksensa lähivanhempi ensimmäistä kertaa, ja se jännittää
Helka Beltin tarina vanhemmuudesta ei ole se perinteisin. Nyt kun hänestä tulee kuopuksensa lähivanhempi, kaikki on uutta.
– Voi ei, nyt minua alkaa itkettää.
Helka Belt, 39, pyyhkii kyyneleitään miltei tyhjässä asunnossa Helsingissä.
Beltistä on tulossa ensi kertaa kuopuksensa lähivanhempi. Muuttolaatikot odottavat siirtoa Järvenpäähän, jossa kuopuksen koulutaival alkaa.
Aiemmat muutot ovat usein liittyneet siihen, että Belt on eronnut. Tämä muutto on erilainen. Tällä kertaa Belt muuttaa lapsensa kanssa samaan osoitteeseen ja samalla lähemmäksi kumppaniaan.
Kuopus on asunut vuoroviikoin äitinsä ja isänsä luona, yksivuotiaasta asti. Miksi tätä järjestelyä nyt vaihdetaan?
Kysymys saa Beltin herkistymään.
– Myönnän sen, että tämän kaiken taustalla on se, että en halua asioiden menevän niin kuin esikoisen kanssa, Belt kertoo. – Menetin mahdollisuuteni olla läsnä hänen lapsuudessaan, joten en haluaisi päästää nuorimmaisestani irti.
Lähivanhempi ei aina ole äiti
Helka Belt ehti olla esikoisensa lähivanhempi kolme vuotta ennen kuin vuoroviikkovanhemmuus alkoi. Esikoinen ei kuitenkaan sopeutunut järjestelyyn kovin hyvin. Kouluiästä alkaen hän koki itsensä juurettomaksi, ja tavarat olivat aina väärässä paikassa.
Niihin aikoihin Beltin elämä oli myllerrystä. Hän oli vasta parikymppinen, hän opiskeli ja kävi iltatöissä. Hän oli eronnut Jehovan todistajista ja erkaantunut siten perheestään. Menneisyyden asioita oli jäänyt paljon käsittelemättä.
Esikoinen oli yhä enemmän isänsä luona. Kun Beltin kuopus syntyi uudessa parisuhteessa, tuolloin 10-vuotias esikoinen toivoi itse, että saisi muuttaa kokonaan isänsä luokse.
Vaikka ulkopuoliset ovat kummastelleet etä-äitiyttä, ei Beltin esikoinen ole ollut asiasta moksiskaan.
– Jossakin vaiheessa hänelle tosin valkeni, etteivät asumisjärjestelymme ole ”normaaleja”, koska kaikki eroperheissä kasvaneet kaverit asuivat äitiensä luona.
Vaikka Belt tietää järjestelyn olleen hänen elämäntilanteessaan se ainoa oikea, ei suruilta ole voinut välttyä. Kun ei ole mukana lapsen päivittäisessä arjessa, jää monesta asiasta paitsi. Ketkä ovat lapsen kavereita, millaiseksi teini-ikä muovaa.
– Etävanhempana ei ole kartalla mistään. Oman lapsen tuntee yhtä hyvin kuin jonkun sukulaislapsen, vaikka tunnetasolla häntä rakastaakin omana lapsenaan.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
Apua, osaanko olla lähivanhempi?
Ydinperhearki kuopuksen ja tämän isän kanssa loppui, kun kuopus oli 1-vuotias. Se oli kova pala.
”Erovanhemmuudessa on vain kompromisseja.”
Onneksi vuoroviikkoasuminen sopi hyvin kaikille osapuolille. Se olisi ollut edelleenkin ihanteellinen ratkaisu, Belt kertoo.
– Mutta erovanhemmuudessa on vain kompromisseja.
Kuopuksen isäkin saattaa muuttaa lähitulevaisuudessa Järvenpäähän. Niinpä lapsen oli järkevintä muuttaa äitinsä luokse asumaan ennen kuin koulu ehtii alkaa. Lapsen ei olisi järkeä aloittaa koulunkäyntiä Helsingissä, jos molemmat vanhemmista pian asuvat toisella paikkakunnalla – ja muuttaminen on suositeltavaa joko ennen koulun alkamista tai vasta parin ensimmäisen luokan jälkeen.
Siitäkin puhuttiin, että Belt olisi jäänyt jälleen etävanhemmaksi, muuttanut Järvenpäähän lähemmäksi nykyistä kumppaniaan ja kuopus olisi aloittanut koulun isänsä asuinpaikkakunnalla.
Kuopuksen isä kuitenkin kysyi, olisiko se Beltille liian rankkaa aiempien kokemusten jälkeen. Olisi se ollut, sanoo Belt.
– En kuitenkaan ole sellainen, että vetoaisin jonkinlaiseen äidin oikeuteen. Olemme olleet aina iloisia kuopukseni isän kanssa siitä, että yhteistyömme sujuu.
Eroamista ei tarvitse hyvittää
Helka Belt on kouluttautunut eroseminaariohjaajaksi, ja pian hän valmistuu tunnelukkoterapeutiksi. Hän tietää niin omakohtaisesti kuin työnsäkin ansiosta, että monet erovanhemmat kokevat eron epäonnistumisena, joka pitäisi hyvittää jotenkin.
– Monet ajattelevat, että nyt vanhemmuudessa on pakko onnistua, koska epäonnistuin aiemmin. Se on kuitenkin virheellisesti ajateltu, sillä kuten kellä tahansa vanhemmalla, myös erovanhemmalla on lupa kokea olevansa hukassa.
Belt kertoo nauttineensa etävanhemmuuden ja vuoroviikkovanhemmuuden tuomasta vapaa-ajasta. Työaikataulujenkin sopiminen on ollut helppoa. Nyt kun hänestä tulee lähivanhempi, kaikki on uutta.
”Kuinkakohan moni äiti edes uskaltaa tunnustaa, että miettii sitä, osaako olla lähivanhempi?”
Belt katsoo, että erityisesti äiteihin kohdistuu odotuksia. Vallalla on yhä ajatus, että äidin toiminta on jotain, joka tulee luonnostaan.
– Kuinkakohan moni äiti edes uskaltaa tunnustaa, että miettii sitä, osaako olla lähivanhempi?
Samalla hän kertoo, että oman ajan menettäminen mietityttää häntä. Senkin lausuminen ääneen on jännittävää.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
Tällä kertaa kaikki on toisin
Lähivanhempi, vuoroviikkovanhempi, etä-äiti, ydinperheen äiti, jälleen vuoroviikkovanhempi ja sitten lähivanhempi – unohtamatta bonusvanhemmuutta kumppanin kouluikäisille lapsille. Helka Beltin tarina vanhemmuudesta ei ole se perinteisin. Uusiakin juonenkäänteitä voi olla vielä luvassa.
– Vaikka nyt päätimme näin, kuopukseni kasvaa ja voi alkaa toivoa muunlaista järjestelyä. Samoin työ- ja asumistilanteet voivat yhä muuttua.
”En olisi ikinä tehnyt tätä ratkaisua, ellei kumppanini olisi tukena.”
Vaikka elämän uudet tuulet jännittävät, on niissä myös paljon toivoa. Mahdollisuudet elää vanhemmuutta tavalla, jolla Belt olisi halunnut elää aiemminkin, ovat nyt paremmat. Beltin taloudellinen tilanne on nyt aivan toinen kuin esikoisen lapsuudessa. Belt on käsitellyt traumojaan terapiassa, ja hänellä on luotettava kumppani jakamassa arjen ilot ja murheet. Kumppani asuu uudesta kodista muutaman sadan metrin päässä, joten lapsenhoitoapukin on lähellä.
– En olisi ikinä tehnyt tätä ratkaisua, ellei kumppanini olisi tukena ja auttamassa tarvittaessa.
Esikoinen on tyytyväinen siitä, että äidin asiat ovat nyt järjestyksessä. Äidin muutto Järvenpäähän ei ole häntä hetkauttanut, sillä äidin luokse pääsee puolessa tunnissa. Sitä paitsi kohta täysi-ikäisellä nuorukaisella on jo omat menonsa, on ollut jo pitkään.
Kuopus puolestaan kyselee jo innolla, montako viikkoa koulun alkuun on. Hän intoilee siitä, että uudesta kodista liikenee hänellekin oma huone.
Ja Belt aikoo olla koulun alkaessa ”juuri se ärsyttävä äiti”, joka on kaikessa mukana.
Lue myös: Lapsen vuoroasuminen eron jälkeen – Ota nämä 8 asiaa huomioon
Jaa oma kokemuksesi