Lapsensa huoltajuuden jakava Sami Kuronen: ”Vaikeinta uusperheessä on oman paikan löytäminen”
Radio- ja tv-juontaja Sami Kuronen viettää vuoroviikot tyttärensä kanssa ja viikonloput uusperheenä. Uusperhekuvio mietityttää Samia: ollako lainalapsille kaveri vai isäpuoli?
Juontaja Sami Kuronen kertoo yhteishuoltajuudesta ja eroperheen elämästä:
”Erosin Oonan äidistä kaksi ja puoli vuotta sitten, ja Oona on luonani joka toinen viikko. Yhteisillä viikoillamme pyrin pitämään kynsin hampain kiinni siitä, että ei olisi muita kuin pakollisia menoja.
Arki-iltaisin ruoan jälkeen saatamme pelailla Unoa tai lautapelejä tai ulkoilla, jos keli sallii. Välillä Oona kyläilee kavereidensa luona tai joku tulee meille leikkimään. Olen huomannut, että kavereiden merkitys kasvaa koko ajan ja leikit muuttuvat omatoimisimmiksi.
Meillä on tarkat kellonajat, koska syödään tai aloitetaan iltatoimet. Oona tietää rutiinit itsekin ja muistuttaa kyllä, jos vaikka hampaita ei vielä ole pesty.
Naisystäväni Mirkka asuu Jyväskylässä. Näemme melkein joka viikonloppu joko siellä tai Helsingissä ja soittelemme ja lähetämme viestejä monta kertaa päivässä. Oona ja Mirkan tytär Elsi ovat parhaita kaveruksia.
On hellyttävää seurata Oonan ja Elsin Skype-leikkejä. Jos ikävä iskee, tytöt laittavat Skype-yhteyden auki, Ipadit nojaamaan seinään ja leikin käyntiin.”
Lue myös: Jukka Poika: ”Uusperhe oli aluksi sokki”
Uusperheessä pitää löytää oma paikka
”Haasteellista uusperhekuviossa on ollut löytää oma paikka. Olenko lainalapsille kaveri vai isäpuoli? Pyrin olemaan heille turvallinen aikuinen ja miehen malli, koska heidän oma isänsä on kuollut. Toivon, että Vilho tulee juttelemaan minulle mieheksi kasvamiseen liittyvistä jutuista.
Käyn saunassa joka ilta, ja otan Oonankin sinne usein mukaan. Juttelemme siellä henkeviä ja käymme läpi elämän isoja kysymyksiä. Viime aikoina olemme pohtineet, mitä ystävyys on.
Toivon, että Oona oppii ilmaisemaan tunteitaan ja avautumaan murheistaan paremmin kuin minä. Viime vuosina käytännössä kaikki lähimmät työkaverini ovat olleet naisia. He ovat opettaneet minua puhumaan.”
Lue myös: Näin teet uusperheestä perheen
Sami Kurosen kotona syödään hyvin
”Rakastan ruoanlaittoa. Arkena kokkailen kalakeittoa ja muita perusruokia, mutta viikonloppuisin satsaan ruokaan enemmän. Valmistan hienonkin ruoan niin, että se maistuu myös lapsille – ei niin, että aikuiset saavat sisäfileet ja lapset nakkeja ja ranskalaisia.
Turvaudun eineksiin, jos on kiireinen päivä. Eilen jääkaappi oli pääsiäisen jäljiltä tyhjä, joten Oona söi mikrossa lämmitetyn hodarin. Tänään ajattelin tehdä uusia perunoita ja savukalaa.
Ahdistun kodin sekasorrosta. Jos tavarat ovat levällään, vaatteet sikinsokin tai keittiö räjähtänyt, minulle tulee pakottava tarve panna paikat kuntoon.”
Sami Kuronen: ”Kun lapsi on poissa, nautin yksinolosta”
”Oona harrastaa ratsastusta. Leikkihevosiaan hän hoitaa ja ruokkii tunnollisesti. Se on tarkkaa hommaa, joten en ole uskaltanut sekaantua siihen. En muutenkaan ole sellainen isä, joka jaksaa kontata lattialla leikkimässä tuntikaupalla.
Töissä aamupäivät kuluvat valmistautuessa kahdelta alkavaan lähetykseen. Radiojuontajan ammatissa on töissä tavallaan koko ajan. Vapaa-ajallakin mietin, onko jokin tilanne sellainen, jonka haluan välittää kuulijoille. En kuitenkaan koe sitä ongelmaksi, koska nautin työstäni. Teen töitä aika paljon myös kotona.
Omilla viikoillani käyn salilla, lenkillä ja golfaamassa sekä nautin yksinolosta. On vapauttavaa, kun voin keskittyä omiin juttuihini, eikä tarvitse ajatella ketään muuta. Yritän tietoisesti siirtää ajatuksiani pois Oonasta, jotta ikävä ei iske. Soittelemme ja skypetämme muutaman kerran viikon aikana.
Oona aloittaa koulun syksyllä. Se on mahtavaa, mutta toisaalta hirvittää, miten Oona pärjää, jos hän esimerkiksi joutuu olemaan yksin koulun jälkeen. Napanuora välillämme venyy ja paukkuu. Lapsen kautta huomaa ajankulun ja oman vanhenemisensa. Vastahan tulimme kotiin synnytyslaitokselta.”
Lue myös:
Jaa oma kokemuksesi