”Miksi minulla on tällaiset jalat”, Minka, 5, kysyi äidiltään – varvastelu paljasti kireät akillesjänteet, joiden ainoa hoitokeino saattaa olla katkaiseminen
Minka ei saa juosta sukkasillaan tai paljain jaloin kireiden akillesjänteiden vuoksi. Kaikki lievimmät hoitokeinot on nyt käytetty.
Minkan, 5, päiväkodin kasvattajat olivat huomanneet, että Minka oli alkanut juosta varpaillaan. Äiti Linda Hirvelälle, 33, tieto ei tullut täysin yllätyksenä, sillä Minkan kireät akillesjänteet olivat tuottaneet ongelmia aiemminkin. Hoidon myötä varvastelu oli hävinnyt vuosiksi, mutta palannut nyt, marraskuussa 202o.
Lue Minkan tarina vuodelta 2019: Lindan lapsi ei oppinut kävelemään, ja syyksi paljastuivat kireät akillesjänteet
– Koko ajan oli ollut olemassa riski, että näin käy, Linda sanoo.
Botox ja kipsaus kolmeksi viikoksi auttoi
Vuonna 2015 puolivuotias Minka-vauva vaikutti kömpelöltä, ja Lindaa turhautti. Ystävän samanikäinen vauva istui jo tanakasti, kun taas Minka osasi hädin tuskin kääntyä. Yksivuotiaana Minkakin oppi istumaan, mutta siinä vaiheessa ystävän vauva jo seisoi.
Lue myös: Vauhti määrittää liikkumistyylin – näin vauvan motoriikka kehittyy 9-kuisesta eteenpäin
Kun Minka oli puolitoistavuotias, hänkin oppi vihdoin seisomaan – varpaisillaan. Hän ei saanut kantapäitään maahan, ja syyksi todettiin erittäin kireät akillesjänteet.
Vaivaan oli yllättävä hoitokeino: akillesjänteiden rentouttamiseksi niihin ruiskutettiin ryppyjen silottajana tunnettua botoxia. Sen jälkeen jalkaterät kipsattiin 45 asteen kulmaan kolmen viikon ajaksi.
Minka nukutettiin sairaalassa jalkojen botox-hoitoa varten. Jännitystä helpottivat sairaalaklovnit. Kuva: Linda Hirvelä.
Kun kipsit otettiin pois, Minka sai kantapäät maahan. Säännöllisen fysioterapian avulla Minka oppi vihdoin kävelemään. Hän oli 2,5-vuotias.
Paluu lähtöpisteeseen
Kului muutama vuosi, Minkan kävely sujui, ja Linda ehti jo huokaista helpotuksesta.
Kun päiväkodista kerrottiin Minkan varvastelusta vuoden 2020 marraskuussa, Linda otti heti yhteyttä lääkäriin.
Etenkin vasemmassa akillesjänteessä huomattiin kireyttä, ja botox-hoito päätettiin uusia. Lindaa huolestutti ja turhautti.
– Meni monta vuotta, että asiaa ei tarvinnut miettiä ollenkaan. Nyt palattiin osittain lähtöpisteeseen.
Maaliskuussa 2021 Minka nukutettiin toimenpidettä varten. Jännitystä helpottivat sairaalaklovnit. He olivat Minkan vierellä aina nukahtamiseen asti.
Öisin erikoistuet jaloissa
Toimenpiteen jälkeen Minka aloitti viikottaiset fysioterapiakäynnit. Vastaanotolla Minka muun muassa kiipeilee puolapuissa ja esteiden yli, kyykkää ja kävelee hitaasti juoksumatolla, jotta akillesjänne venyy.
Minkan mielestä fysioterapiassa on kiva käydä.
– Olen ylpeä siitä, miten Minka jaksaa aina keskittyä tekemään harjoituksia ja pysyy hienosti paikallaan, kun fysioterapeutti mittailee jalan asentoa.
Myös öisin käytettäviin erikoistukiin Minka suhtautui hyvin. Ne olivat kivikovat kantapäiden kohdalta ja pitivät jalkaterän oikeassa asennossa.
Aiemmin Minka käytti jalkatukia joka yö. Kuva: Linda Hirvelä
Kun tuet jätettiin pois heinäkuussa 2021, Minka sai valita kaupasta palkinnon, niin kuin oli sovittu etukäteen.
Jalat työstävät vielä itseään
Miksi minulla on tällaiset jalat?
Vaikka Minka käy fysioterapiassa mielellään eikä vastustellut jalkatukia, hänellä herää kysymyksiä aina silloin tällöin.
– Kerron Minkalle, että hänen jalkansa ovat sellaiset, koska ne olivat äidin vatsassa vähän huonossa asennossa. Minka onneksi ymmärtää, että maailmassa on erilaisia ihmisiä.
Elokuussa 2021 Minka aloitti esikoulun. Liikunnallisesti hän on ikätovereitaan jäljessä. Hän ei osaa uida, hiihtää eikä pyöräillä ilman apupyöriä.
Päiväkodin henkilökunta toimii Minkan kanssa Lindan ohjeiden mukaan. Minkan ei saa antaa juosta sukkasillaan tai paljain jaloin. Hän käyttää sisällä erikoiskenkiä, joissa on kantapäässä kuppi. Ulkona käytössä ovat tukevat välikausikengät.
Lue myös: Lapsen kengän koko – näin valitse lapselle oikeankokoiset kengät
On tärkeää, että Minkaa ei pakoteta tekemään mitään liikettä. Haastatteluhetkellä viimeisestä botox-operaatiosta on puoli vuotta, ja jalat työstävät vielä itseään.
– Olen neuvonut, että Minkaa pitää kuunnella herkästi. Hän osaa kertoa itse, jos jokin liike ei tunnu hyvältä.
Minkan ei saa antaa juosta sukkasillaan tai paljain jaloin. Hän käyttää sisällä erikoiskenkiä, joissa on kantapäässä kuppi. Ulkona käytössä ovat tukevat välikausikengät. Kuva: Minna Hirvelä.
Leikkauksen jälkeen opeteltava uudestaan kävelemään
Vuoden päästä Minka menee kouluun. Äidissä ajatus herättää huolta jo nyt.
– Koulussa jokaista lasta ei pystytä seuraamaan niin tarkkaan kuin päiväkodissa. Mitä jos Minka saa pitkän aikaa kulkea koulussa varpaillaan ennen kuin kukaan huomaa mitään?
Kaikki lievät keinot kireiden akillesjänteiden venyttämiseksi on nyt käytetty. Jos Minka alkaa taas varvastella ja kipuilla, akillesjänteet saatetaan joutua katkaisemaan.
Leikkaus on viimeinen vaihtoehto, ja sitä pyritään välttämään. Lindakaan ei toivo, että leikkaukseen päädytään.
– Leikkauksen jälkeen Minkan olisi opeteltava uudestaan kävelemään.
Miten huolta ja epävarmuutta oman lapsen tulevaisuudesta kestää? Lindalla suurin apu on ollut siitä, miten lapsi itse suhtautuu asiaan.
– Minkalla on aina ollut positiivisen rento elämänasenne.
Lapsen myönteisyys saa Lindan luottamaan siihen, että kaikki järjestyy – tavalla tai toisella.
– Jos jalat joudutaan leikkaamaan, niin sitten joudutaan. Se on silloin Minkan parhaaksi, jotta hän pystyy elämään loppuelämänsä jalkojensa kanssa.
Kommentit (5)
Jos kaikki keinot on nyt todella käytetty, niin sitten varmasti on katsottu myös, että mm. jalkojen alueen primitiivirefleksit eivät ole jääneet päälle. Ne kun aiheuttavat päälle jääneinä monenlaisia kireystiloja kehoon. Googleen voi epätietoinen kirjoittaa vaikkapa Aistien armoilla. Kaikki keinot sanottiin kuitenkin jo käytetyksi, niin ei kait siinä silloin muuta, kuin leikkauspöytää kohti.
Meidän tytöllä oli sama juttu. Lähti kävelemään suoraan varpaillaan. Aluksi yölastat ja fysioterapia, sen jälkeen botox pistokset joita jouduttiin pistämään yhteensä kolme kertaa. Ekalla luokalla varvistus tuli takaisin, syynä portaiden kävely( luokka oli kolmannessa kerroksessa) Kun huomasimme tuon aloitettiin fysioterapia ja sai luvan käyttää hissiä. Varvistus loppui eikä palannut. Nyt 13-vuotiaana kävelee ihan normaalisti ja kaikki asiat, hiihdosta luisteluun sujuvat hyvin. Syytä vahvistukselle ei koskaan löytynyt.
” Elokuussa 2021 Minka aloitti esikoulun. Liikunnallisesti hän on ikätovereitaan jäljessä. Hän ei osaa uida, hiihtää eikä pyöräillä ilman apupyöriä.”
Ei kaikki esikouluikäiset ilman mitään terveysongelmia osaa ajaa ilman apupyöriä, puhumattakaan hiihdosta tai uinnista. Meillä 6 v. ei ole koskaan edes hiihtänyt.
Onko Minkalla isää ollenkaan?
Noinkohan jalat on 45 asteen kulmaan kipsattu… Olisikohan tarkoitettu kuitenkin 90 astetta…