Niina pääsi opiskelemaan vauvavuonna – näin 6-kuinen kulki mukana luennoilla: ”Olet hullu!”
Idea lähteä opiskelemaan vauvavuoden aikana syntyi taloudellisista haaveista. Niina saa innostavasta alasta motivaatiota.
”Mikäli aiot lähteä opiskelemaan vauva kainalossa, olet hullu! Uskon silti, että tästä selviää ja tähän pystyy, kun asennoituu oikein. Mikään muu asia, kun monimuoto-opiskelu ei olisi mahdollistanut sitä, ettei meidän tarvitse vielä viedä vauvaa päivähoitoon.”
Näin kirjoitti Niina Mantere, 22, Kaksplussan blogissaan huhtikuussa 2020. Muutamaa kuukautta aiemmin Niina oli aloittanut sairaanhoitajaopinnot Lahdessa LAB-ammattikorkeakoulussa – kainalossaan puolivuotias Oliver.
Idea opiskelun ja vauva-arjen yhdistämisestä syntyi loppuvuodesta 2019, kun Niina alkoi pohtia miehensä Tonin, 25, kanssa arkea vanhempainvapaan jälkeen. Perheen talous ei kestäisi pelkällä kotihoidontuella elämistä, mutta töihinpaluukaan ei tuntunut oikealta ratkaisulta, kun Oliver olisi vielä alle vuoden ikäinen.
Opiskelu alkoi tuntua hyvältä vaihtoehdolta. Koulutusalaa ei tarvinnut arpoa, sillä Niina on aiemmalta koulutukseltaan lähihoitaja. Viime vuodet ovat kuluneet töissä vanhustenhoidossa ja laboratoriossa.
– Sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinto on ollut tavoitteenani jo pitkään. Tuntuu, että olen syntynyt hoitajaksi.
LAB-ammattikorkeakoulussa sattui olemaan tarjolla sairaanhoitajan monimuoto-opintoja: itsenäistä opiskelua ja pari- ja ryhmätyöskentelyä kotoa käsin sekä lähiopetusta noin kerran kuussa.
Yhtälö kuulosti sopivalta vauva-arkeen, ja puoliksi kokeilumielessä Niina laittoi hakemuksen menemään. Opiskelupaikka irtosi.
Vauva nukkumaan, äiti opiskelemaan
Tällä hetkellä opiskelun ja vauva-arjen yhdistäminen näyttää tältä. Kahdentoista aikaan Niina laittaa Oliverin päiväunille parvekkeelle. Sitten hän syö lounaan, laittaa kahvin tippumaan ja istuu läppärin ääreen.
Sairaanhoitajaopintoihin sisältyy paljon pari- ja ryhmätöitä. Silloin Niina ottaa yhteyden opiskelukavereihin Zoom-etäkokousohjelmistolla.
Yleensä Oliver koisii muutaman tunnin – ei kuitenkaan aina. Jos Oliver alkaa huudella parvekkeelta, Niinan on mentävä ja opiskelukaverit saavat odottaa.
– Opiskelukaverit, joilla ei ole omia lapsia, eivät aina ymmärrä keskeytyksiä. Siksi yritän valita pari- ja ryhmätöihin kavereita, joilla on lapsia, jos mahdollista.
Jos Oliverille ei maistu uni, Niinan on keksittävä pojalle muuta viihdykettä. Aika pitkään Oliver pysyi tyytyväisenä syöttötuolissa maissinaksu kädessä. Nyt kun hän on oppinut konttaamaan ja nousemaan seisomaan tukea vasten, istuminen ei enää riitä.
– Oliver ei jaksa keskittyä kauaa yhteen asiaan. Hän tykkää penkoa astiakaappia, ja kaukosäädintä on kiva räplätä. Isin tietokone on kokenut kovia, kun silmäni on välttänyt.
Jos opiskelusta ei ole tulla mitään, Niina turhautuu ja lyö läppärinkannen kiinni ajoissa ennen kuin hermot menevät kunnolla.
– Epätoivon hetkinä tuntuu, että en selviä tästä hengissä. Olen monta kertaa miettinyt, että jätän koko koulun kesken.
Sovittuina päivinä mies ottaa hoitovastuun
Onneksi Niinalla on tukiverkko, joka auttaa Oliverin hoidossa. Lisäksi Niina on sopinut miehensä kanssa tietyt päivät, jolloin mies ottaa vastuun Oliverista ja Niina saa keskittyä opiskeluun.
Vielä vauvavuoden alussa Niina oli varma, että Oliver ei menisi päiväkotiin alle 2-vuotiaana. Arjen realiteettien myötä ajatus on muuttunut. Vauvan kukin kehitysvaihe on tuonut arkeen uudenlaisia haasteita.
– Ensimmäiset kuusi kuukautta Oliver nukkui kantoliinassa eikä pitänyt meteliä. Silloin otin hänet mukaan luennoillekin.
Koronan takia vähäinenkin lähiopetus laitettiin jäihin, eikä Niina enää lähtisi koululle opiskelemaan Oliver mukanaan.
– Oliver on oppinut kiljumaan eikä malta pysyä paikallaan. Ajattelen muita luennolla olevia; vauvan mukaan ottaminen ei olisi reilua heitä kohtaan.
Päiväkotipaikan hakemista mietitään mahdollisesti syksyllä, kun Oliver on päälle vuoden ikäinen, mutta Niina ei lyö asiaa vielä lukkoon. Syksyllä edessä pitäisi olla työharjoittelu, joka pyritään järjestämään perheeseen sopivaan aikatauluun.
Vaikka opiskelu välillä takkuaa ja epätoivon hetkiä tulee, Niina ei kadu opintojen aloittamista.
– Sitä mukaa kun opiskelut etenevät ja aiheet muuttuvat mielenkiintoisemmiksi, saan motivaatiota jatkaa hankaluuksista huolimatta. Tiedän olevani juuri minulle oikealla alalla.
Korjattu 1.7.: Lahden ammattikorkeakoulun nimi muuttui vuonna 2020 LAB-ammattikorkeakouluksi.
Jaa oma kokemuksesi