Minun tarinani 11.12.2019 Päivitetty 12.12.2019

Teresa Lehto sai kolme lasta saman vuoden aikana – ”En voinut uskoa sitä”

Miten äidin keho kestää peräkkäiset raskaudet? Omasta kokemuksestaan kertoo nuori äiti, joka sai esikoisen maaliskuussa ja kaksoset saman vuoden joulukuussa.

Teksti
Liisa Järvinen
Kuvat
iStock
11 kommenttia

Viime vuonna syntyi 159 vauvaa, joilla on alle yhden vuoden ikäero isosisarukseensa. Joskus toinen raskaus alkaa heti perään ehkäisystä huolimatta.

Niin kävi kaksi vuotta sitten kangasalalaiselle Teresa Vuorelle, 25. Maaliskuussa 2017 Teresalla oli sylissään Luca-vauva ja takanaan erityisen hankala raskaus.

– Sain raskausdiabeteksen, raskaushepatoosin ja raskausmyrkytyksen. Myös liitoskivut vaivasivat, Teresa kertoo.

Teresan raskausdiabeteksen hoitoon ei riittänyt ruokavalio, joka on yleensä toimiva hoitomuoto. Hän joutui pistämään insuliinia verensokerin tasaamiseksi.

Vaikean raskauden lisäksi Teresan synnytyskin oli kaikkea muuta kuin helppo. 31 tunnin synnytyksen ja yli 40 minuutin tuloksettoman ponnistusvaiheen päätteeksi Luca autettiin ulos imukupilla.

Uusi vauva ei käynyt mielessäkään.

Papin enteilevä vitsi

– Tehkää toinen heti perään, Lucan kastanut pappi heitti vitsillä ristiäisissä. Teresa naurahti mielessään, että ei todellakaan.

Kun Luca oli kuukauden ikäinen, Teresan mies Viljami huomautti, että Teresa oli yhtä kiukkuinen hormonihirviö kuin odottaessaan Lucaa.

Teresa ei hetkeäkään uskonut olevansa raskaana, mutta päätti tehdä raskaustestin varmuuden vuoksi. Hurjasta synnytyksestä huolimatta Teresa oli toipunut nopeasti, ja pariskunta oli ollut ensimmäistä kertaa yhdynnässä jo viisi päivää synnytyksen jälkeen. Ehkäisykin oli hoidossa: synnytyksen jälkeen kondomi ja myöhemmin ehkäisypillerit.

Positiivinen raskaustesti oli järkytys, ja Teresa ja Viljami harkitsivat raskaudenkeskeytystä.

– Olin odottanut, että saisin kehoni taas omaan käyttööni, ja tuntui pahalta, että menetin sen heti uudestaan.

Lopulta Teresa ei kyennyt keskeyttämään raskautta, ja pariskunta alkoi totutella ajatukseen, että taloon tulisi toinenkin vauva.

Yllätys rakenneultrassa

Alle vuoden ikäero esikoiseen ei jäänyt ainoaksi järkytykseksi. Vielä raskausviikkojen 9 ja 12 ultrissa kohdussa näkyi vain yksi sikiö. Rakenneultrassa raskauden puolivälissä sikiöitä olikin kaksi.

– En voinut uskoa sitä. Raskaudenkeskeytys kävi taas mielessä, mutta siinä vaiheessa se oli jo myöhäistä. Tunsin valtavaa itseinhoa kasvavaa mahaani kohtaan.

Vasta vähän myöhemmin, kun vauvojen potkut alkoivat tuntua, Teresa hyväksyi tilanteen. Samoihin aikoihin ensimmäisestä raskaudesta tutut vaivat, raskaushepatoosi ja -diabetes, alkoivat ilmoitella itsestään. Liitoskivut alkoivat toisessa raskaudessa aiemmin kuin ensimmäisessä.

Teresalle tuli myös raskausmyrkytys, ja raskaus päättyi lopulta sektioon raskausviikolla 36. Joel ja Emilia syntyivät 29.12., vain yhdeksän kuukautta Lucan jälkeen.

Kaksi peräkkäistä raskautta laittoivat Teresan kehon lähes kohtuuttoman koville.

– Kaksosten syntymän jälkeen ei tarvinnut kuin aivastaa, niin tuli pissat housuun. Aloin jumpata lantionpohjan lihaksiani, ja nyt ongelmia ei enää ole.

Koska Teresan kaksoset syntyivät sektiolla, lääkärit eivät suosittele hänelle uutta raskautta muutamaan vuoteen.

– Olen ylipainoinen, ja sektiohaavani voi revetä tavallista helpommin, hän sanoo.

Teresalla oli ylipainoa jo ennen Lucaa, ja kaksosia odottaessa raskauskiloja kertyi peräti 45. Synnytyslaitokselle jäi 22 kiloa.

Alle vuoden ikäero ja masennus

Kolme vauvaa vuoden sisään oli lopulta henkisesti liikaa.

– Heti kaksosten synnytyksen jälkeen minusta tuntui, että kehoni petti minut, koska en voinutkaan synnyttää alateitse, vaan päädyttiin sektioon, hän sanoo.

Lisäksi kaksosilla oli koliikki ja refluksi, ja he huusivat melkein tauotta 9 kuukauden ikäisiksi asti. Teresa sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen, josta toipumiseen auttoi ajan kuluminen ja oikeanlainen lääkitys.

– Oloni alkoi helpottaa kaksosten ollessa vuoden ikäisiä, Teresa kertoo.

– Arkemme on nykyään todella ihanaa vaikkakin hyvin vilkasta. Tähän lapsilukuun olemme tyytyväisiä.

Otatko paineita sisarusten ikäerosta? – Psykologi kertoo, miksi se ei kannata

Alle vuoden ikäero

Lasten pieni ikäero on monen vanhemman toive. Kuvituskuva.

Kommentit (11)

Lapset sentään terveitä? Mun kaveri syntyi marraskuussa, kun hänen siskonsa oli syntynyt saman vuoden tammikuussa. Kaverilla syntyessään kampurajalka ja selkäranka kasassa. Vielä tänä päivänä kärsii niistä vaivoista. Lääkärit sanoivat et liian nopea uusi raskaus teki lapselle nämä viat. Äidin ois pitäny malttaa odottaa.

Kyllä mulla repesi paikat sen verran imukuppisynnytyksessä, et seksiä ei tehnyt mieli vähään aikaan, pitkään aikaan…Pelkästään välilihan leikkaus oli kamala, ja tikki aukesi kun aivastin. Alapäätä sai suihkutella monta päivää. Jos mies olis edes lähestynyt mua siinä mielessä, olisin tappanut sen. Lisäksi vauva oli ennenaikainen, pienikokoinen, piti syöttää eka kuukausi kolmen tunnin välein, ei siinä ehtinyt muuta miettiä kun nukkumista aina kun ehti. Vauva kun söi yhden tunnin, sait nukkua vain vajaa kaksi tuntia ja sama rumba uudestaan. Onneksi kirjoittajan vauvoille ei tullut mitään rakenteelllsia ongelmia, kun syntyivät niin lähellä toisiaan. Mun kaveri on syntynyt samana vuonna siskonsa kanssa, toinen syntyi tammikuussa, toinen marraskuussa. Ja kaverini on saanut kärsiä koko ikänsä kampurajalasta. Selkäranka on kasassa, hänen piti olla 180 cm, mutta jäikin alle 170 senttiseksi. Ja lääkärin mielipide oli että siskon jälkeen olisi pitänyt odottaa vähän enemmän. Onhan se hienoa et pieni ikäero, mut kun on kyse sekä äidin että lapsen elämästä, niin mä kyllä jättäisin ne sänkyhommat hetkeksi. Ja kirjoittajalla ei tainnu jölkivuotoa tulla ollenkaan, mulla kesti monta viikkoa. Ja ohjeenahan on että jälkivuodon aikana ei suositella yhdyntää, koska silloin on suuri tulehduksen vaara. Et ei oo kyllä yhtään kuunneltu ohjeita.

Besser&wisser siellä sitten. Pari pointtia:

– sikiön epämuodostumat eivät johdu raskauksien väleistä. Niitä tulee joillekin lapsille, tekivät vanhemmat mitä hyvänsä. Parin kaverin perheissä on syntynyt kampurajalkainen lapsi esikoiseksi. Selkärankaongelmiakin tiedän useampia, kaikki samassa suvussa, ikäerot eivät ole erityisen pieniä. Kyse on niissä geneettisestä jutusta. Ja muuten, kasvuennusteet on pelkkiä ennusteita. Vastasyntyneestä ei oikeasti voi sanoa, kuinka pitkä taikka lyhyt hänestä tulee. Esimerkkinä vaikka samoista vanhemmista samankokoisina syntyneet siskokset, joilla on pituuseroa yli 15 senttiä.

– Siinä olet oikeassa, että jälkivuodon aikana tulehdusriskin vuoksi ei suositella yhdyntää, kylpyjä tai uimista. Ei kuitenkaan ole millään lailla sanottua että tästä olisi synnyttäjälle kerrottu. Minulla on puolisen tusinaa lasta, ja KERTAAKAAN tätä ei ole synnytyksen jälkeen taikka neuvolassa mainittu. Ekalla kerralla ehkä unohtui, mistä sitä tietää, ja seuraavilla kerroilla varmaan ajateltiin että mun pitäisi tietää kun on jo kokemusta. Ihan muualta tämän tiedon olen saanut, tilanteissa joissa en ole ollut raskaana. Esikoisen kohdalta muistan ainoastaan ohjeen, että seksin voi aloittaa sitten kun hyvältä tuntuu.

Joten arvostelut voi jättää pois ja osoittaa lämmintä myötätuntoa kyseistä perhettä kohtaan. Jos ei siihen kykene, voi muistella vanhaa sanontaa lyödyn lyömisestä ja pitää mölyt mahassaan.

Yhdyntä on ok vaikka synnytyssalissa kunhan käyttää kondomia ja tässä oli käytetty. Ja mä en kyllä jotenkin usko kampurajalan tai selkärangan ongelmien johtuvan raskauksien välistä 🙄 mikähän tässä logiikkana? Sikiö tiesi että samasta kohdusta oli syntynyt vauva hetki sitten joten kasvatti itselleen vinon luuston?

Huh huh, onpa syyllistävää tekstiä!

Onneksi olkoon upeasta katraasta, ja tsemppiä!! Olisin tosi ylpeä tuollaisesta katraasta, vaikka se varmasti on koville ottanut.

Yhden ”normaaliksi” tulleen ajatuksen kyllä haluaisin palata. Raskaudenkeskeytysten ”helppouden” pohdinta on pelottavaa. Eikö kukaan ajattele, että kyseessä on lapsen elämä, jolla on ihan yhtä paljon arvoa kuin äidinkin elämällä? Tämä on tosiasia, sanokoon lainsäädäntömme mitä hyvänsä. Jos itse pitäisi valita oman elämäni ja syntymättömän lapseni elämä, valitsisin ehdottomasti jälkimmäisen. Hienoa, että tämä nainen valitsi elämän kuoleman sijaan!

Itse meinasin kuolla kolmannen lapsemme synnytykseen ja sen myötä hautasimme haaveet toivomastamme neljännestä lapsesta. On aina parempi, että lapsilla on elävä äiti, jos omilla valinnoillaan siihen pystyy vaikuttamaan. Tuntuu suunnattoman itsekkäältä tuo ajatus, että laittaisi lapsen, (tässä tapauksessa vielä kehittymässä olevan sikiön) äidin oman hengen edelle. Viime kädessä jokainen kuitenkin tekee itse omat ratkaisunsa, turha niitä on muiden tuomita.

Mitenkään aliarvioimatta Teresan selviytymistä (mitenhän minun olisi käynyt, heikosti todennäköisesti) kerronpa äidistä 50-luvulla, joka synnytti ensin viisi lasta ehkäpä noin vuoden välein. Sitten syntyivät alkuvuodesta kolmoset ja loppuvuodesta toiset kolmoset. Mukavuuksina oli kantovedet ja -puut. Tämä ihana pikkuruinen mummeli kävi katsomassa miniäänsä synnytyssairaalassa vuonna 1975. Olin tuolloin samassa huoneessa esikoiseni hakumatkalla.

Joo ei siinä viidessä päivässä kyllä ehdi toipumaan synnytyksestä mitenkään päin :(

Yhdynnässä viisi päivää imukuppisynnytyksen jälkeen?? D: Itselleni ei edes tullut montaa tikkiä, mutta silti taisi pari kuukautta vierähtää synnytyksestä ennen kuin uskalsin moista kokeilla…

Ei imukuppisynnytys automaattisesti tarkoita, että repeäisi/tulisi tikkejä. Itselläni oli imukuppisynnytys eikä minulla tullut repeämiä tai nirhaumia. En kyllä itsekään harrastanut seksiä vielä viisi päivää synnytyksen jälkeen, mutta se ei liittynyt alapään kuntoon.

Ja isän!

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X