Minun tarinani 04.05.2016 Päivitetty 28.11.2022

Tiktakin ex-solisti Petra Gargano: ”Otan äitiydestä helposti paineita”

Suomen kaikkien aikojen suosituimman tyttöbändin Tiktakin solistista Petrasta on tullut kaikessa hiljaisuudessa äiti. Noel-poika on hurmaava nappisilmä, mutta äitiys on näyttänyt Petralle myös nurjat puolensa.

Teksti
Liisa Järvinen
Kuvat
Tommi Tuomi/Otavamedia

Vuoden 2014 helmikuussa Petra Gargano, 30, julkaisi Facebookissa päivityksen:

”Meikä voi ylpeänä kertoa, että olen nykyään maailman ihanimman Noel-pojan äiti. Tyyppi on jo yli 4 kk, joten viime kuukausien hiljaisuuteen on ollut tosi hyvä syy.”

Päivitys huomattiin mediassa. ”Tiktak-Petran yllätyspaljastus: Olen äiti!” Seiska-lehti kirjoitti.

Vaikka ei Petra raskauttaan sen kummemmin ollut salaillut. Hän ei vain ollut tehnyt siitä numeroa.

Lue myös: Sanna Kiiski: ”Jouduin uupumuksen takia sairauslomalle, kun pojan syöpä oli selätetty” 

Mikä olisi hyvä aika lapselle?

Raskauden alkamisen aikoihin vuoden 2013 alussa ilmestyi Petran toinen albumi, Kaksi pintaa. Sen hän halusi saada valmiiksi ennen perheen perustamista.

Perhe on aina ollut Petran haave. Hän tapasi aviomiehensä, rumpali Mauro Garganon, 39, keikkareissulla yli kymmenen vuotta sitten. Vuoden seurustelun jälkeen pariskunta kihlautui, ja vuonna 2010 tanssittiin häitä.

Järjestelmällisenä ihmisenä Petra on tottunut suunnittelemaan kaiken, eikä raskaus tehnyt poikkeusta.

– Mietin, haluanko valmistua ennen perheen perustamista, mutta siinä vaiheessa kemian opintoni yliopistossa olivat vielä pahasti kesken.

Petraa pelotti, olisiko lapsen myötä aikaa opiskelulle ja musiikille, jotka ovat hänelle elämän tärkeimpiä asioita.

– Toisaalta pelkäsin myös, etteivät ne sitten enää olisikaan niin tärkeitä.

Lopulta levyn ilmestyminen tuntui hyvältä rajapyykiltä. Lapselle annettiin lupa tulla, ja raskaus sai alkunsa nopeasti.

Petra keikkaili ja opiskeli läpi raskauden.

– En voinut huonosti, ja laulu kulki paremmin kuin ikinä. Ainoastaan supistelut vaivasivat.

Lue myös: Katri Manninen: ”Lopetan ADHD-lääkitykseni, kun lapset ovat isoja”

Henkinen valmistautuminen äidin rooliin hankalaa

Vaikka raskaus oli Petralle fyysisesti helppo, henkinen valmistautuminen äidin rooliin osoittautui hankalaksi. Petra pelkäsi monia asioita.

– Mitä jos hormonit muuttavat minut ihmishirviöksi? Mitä jos äitiyden tunnetta ei tule heti synnytyksen jälkeen? Mitä jos sairastun raskauden jälkeiseen masennukseen? Petro kertoo pelänneensä.

Lokakuussa 2013, raskausviikolla 36, Petra ja Mauro olivat ulkoiluttamassa kahta perhoskoiraansa, kun Petraa alkoi taas supistella. Viimeinen keikka oli buukattu seuraavan viikon lopulle.

Se jäi tekemättä, sillä Noel päätti tulla maailmaan kuukauden etuajassa.

Musiikki kulki synnytyksessä.

– Kun supistuksiin tuli pidempi väli, kuuntelimme Mauron kanssa musiikkia iPadilta ja lauleskelimme. Se helpotti kipuja.

Petran huoli äidintunteiden heräämisestä kaikkosi kahdessa sekunnissa, kun ruskeatukkainen poika oli syntynyt. Noelin isoissa silmissä oli heti tarkkaavainen katse.

Ikävä lapsen luo

Noel oli helppo vauva: hän nukkui paljon, ja hereillä ollessaan hän vain katseli tyytyväisenä ympärilleen.

Pian Petralle tuli tarve palata rakastamansa työn pariin. Musiikki ei ollut menettänyt merkitystään Petran elämässä, kuten hän oli etukäteen pelännyt. Hän alkoi käydä studiolla työstämässä uusia kappaleita kerran viikossa, kun Noel oli kolmekuinen.

– Tuntui hirveältä lähteä ja jättää lapsi neljäksi tunniksi mieheni tai äitini hoitoon, mutta minulle oli tärkeää päästä tekemään omaa juttuani.

Ikävässä lapsen luo oli myös hyvä puolensa. Se antoi Petralle puhtia käyttää aika tehokkaasti ja saada aikaan niin paljon kuin mahdollista. Studiolta palasi uudestisyntynyt äiti.

Noelin ollessa puolivuotias vaivaton vauva-arki kuitenkin koki käänteen.

Petra Gargano ja Noel

Äiti ei nuku

Noel nukkui, mutta äiti pyöri sängyssä unettomana.

Petraa valvotti stressi päivien epäsäännöllisyydestä. Aina kun arkeen sai jonkun rytmin, hetken päästä se muuttuikin.

Noel kehittyi hurjaa vauhtia, ja arki tuntui Petrasta kaaokselta. Hänen laatimansa tiukat säännöt eivät pitäneet: imetykset ja päiväunet eivät sujuneetkaan niin kellontarkasti kuin Petra oli suunnitellut.

– Koska olen todella järjestelmällinen ja tarkka, minun oli vaikea sopeutua alituiseen muutokseen.

Unettomien öiden jälkeen Petra raahusti aamupäivät väsyneenä. Jos sekä äidillä että lapsella olivat hermot pinnassa, molemmat rauhoittuivat parhaiten Petran lauluun.

Puoliltapäivin Noel kävi päiväunille ja nukkui jopa neljä tuntia. Väsymyksestään huolimatta Petra ei pystynyt nukkumaan Noelin päiväunienkaan aikana.

Sitten Petra tajusi, että liikkuminen voisi olla lääke arjesta selviytymiseen. Kolmen päivittäisen koirien ulkoilutuslenkin lisäksi Petra alkoi käydä kuntosalilla.

Parhaan energialatauksen Petra kuitenkin sai sanoitusten kirjoittamisesta sillä aikaa, kun Noel nukkui.

– Olisin hyppinyt seinille, jos en olisi kirjoittanut. Minut piti järjissäni se, että sain purkaa ajatuksiani.

Arjen epäsäännöllisyyden lisäksi Petraa ahdisti se, että äkkiä hänen piti olla samanaikaisesti monessa eri roolissa: äiti, vaimo, tytär, opiskelija, artisti.

– Musiikin parissa sain olla äitiyden ja uuden opettelun keskellä oma itseni, vain Petra.

Lue myös: Äidin tarina: vuosien unettomuuskierre alkoi vauvan syntymästä

Ei yksin maailmassa

Unetonta vauva-arkea eivät helpottaneet Mauron epäsäännölliset työajat ja usean päivän mittaiset keikkamatkat.

Onneksi perheen lähellä asuu Petran äiti, jonka puoleen tytär saattoi kääntyä. Myös hyvästä ystävästä, jolla on kaksi lasta, oli iso apu.

– Varsinkin silloin, kun nukuin huonosti, jo se riitti, että joku sanoi olevansa valmis tulemaan hoitamaan Noelia, jos on tarvetta. Oli ihana huomata, että en ollut yksin maailmassa.

Suunnitelmallisena ihmisenä Petra oli yrittänyt valmistautua vauvanhoitoon mahdollisimman perusteellisesti hakemalla tietoa netistä ja osallistumalla perhevalmennukseen – eihän hän ikinä mennyt tenttiinkään lukematta kunnolla.

Silti moni käytännön asia sai Petran epävarmaksi. Jos ulkona on viisi astetta pakkasta, miten paljon vaatetta puen vauvalle, hän kysyi äidiltään tai ystävältään puhelimessa.

Neuvojen pyytäminen oli Petralle helppoa. Synnytyslaitoksellakin hän sanoi, että ei osaa yhtään mitään.

– Tein itseni täysin blondiksi. Minulla ei ole sisaruksia, eikä suvussamme ole ollut paljon lapsia. Olin pitänyt vauvaa sylissä ehkä kerran.

Syyllisyys omasta ajasta

Lopulta aika teki tehtävänsä, ja nykyään 2,5-vuotiaalla Noelilla on säännöllinen rytmi. Äitikin nukkuu.

Viime syksynä Noel aloitti läheisessä päiväkodissa, ja Petran päivät kuluvat gradua kirjoittaessa.

Pikkuvauva-aikana aloitettu liikuntaharrastus on edelleen iso osa Petran elämää. Hän käy kuntosalilla, jumpissa ja spinningissä muutamana päivänä viikossa.

Välillä Petra potee syyllisyyttä oman ajan ottamisesta, kun hän vie Noelin kuntosalin lapsiparkkiin päiväkotipäivän jälkeen.

– Yritän käyttää ajan niin tehokkaasti kuin voin, jotta en ole turhaan pois lapseni luota.

Noel viihtyy lapsiparkissa hyvin, ja kun äiti on päässyt purkamaan tunteitaan liikkumalla, koko loppuilta menee nauraen ja leikkien.

– Tällä tavalla yhteistä aikaa on vähemmän, mutta se on paljon laadukkaampaa.

Nujertavia virheitä

Vaikka äitiys sujuu nykyään paljon alkuaikoja rennommin, Petralle on edelleen vaikeaa olla ottamatta vanhemmuudesta liian isoja paineita.

– Yritän aktiivisesti olla rennompi ja mukautuvampi. Kun olin luonut Noelille säännöt, mitä kotona saa tehdä ja mitä ei, en saanut muuta tehdäkään kuin hokea ei-sanaa.

Lapsi ei missään nimessä saa katsoa iPadia ravintolassa, Petra oli esimerkiksi päättänyt.

Periaate rikkoutui kerrasta, kun Noel sattui olemaan huonolla tuulella ja vanhempien piti päättää, kuuntelevatko huutoa vai antavatko lapselle tabletin, jotta harvinaisesta ravintolaillasta voisi nauttia edes jollain tavalla.

Omien virheiden hyväksyminen on Petralle yksi vaikeimpia äitiyteen liittyviä asioita.

– Virheiden ei pitäisi antaa nujertaa liikaa. Annan paljon helpommin anteeksi muille kuin itselleni.

Kun Noelilla todettiin korvatulehdus, Petra syytti itseään, että ei ollut huomannut sitä. Vaikka toki hän tiedosti, että ei olisi järkeä lähteä lääkäriin joka kerta, kun nenä vuotaa.

Erityisen raskaasti Petra ottaa sen, jos hän menettää hermonsa Noeliin. Hän muistaa hyvin, miten väsyneenä hermostui puolivuotiaalle vauvalle, kun tämä oli heittänyt puurokupin lattialle viidennen kerran.

– Karjaisin hänelle, ja sillä sekunnilla tuli kauhea olo. Eihän niin pieni ymmärrä vielä mitään.

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X