Vanhemmuus 06.09.2023

Perinteiset sukupuoliroolit heikentävät alle 20-vuotiaina äidiksi tulevien asemaa – silti nuoret äidit kokivat ikänsä positiivisena asiana

Erityisesti nuoret äidit eivät kokeneet omaa ikäänsä ongelmana. Helpotusta kaivattaisiin kuitenkin opintojen ja vanhemmuuden yhdistämiseen.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Nuoret vanhemmat ajautuvat herkästi perinteisiin sukupuolirooleihin, mikäli he saavat lapsen alle 20-vuotiaina. Asia selviää Turun yliopiston väitöstutkimuksesta, johon osallistui 203 nuorta äitiä ja isää. He ovat syntyneet vuosina 1978–1994.

Tutkimusaineistona hyödynnettiin kyselyn ja haastattelujen lisäksi myös laajoja tilastoaineistoja.

Lue myös: Nuorten aikuisten ihannelapsiluku on muutoksessa – näin moni ei halua lapsia ollenkaan

Nuorten äitien kouluttautuminen viivästyy

Perinteinen tapa jakaa vastuuta heijastui kouluttautumiseen, ja etenkin alle 25-vuotiaat äidit olivat ikäisiään useammin opiskelujen ja työelämän ulkopuolella.

Nuorten isien näyttäisi olleen helpompaa palata opiskelemaan, koska lasten äidit jäivät kotiin hoitamaan lasta.

Nuoria vanhempia yhdisti kokemus vanhemmuuden ja opiskelujen yhteensovittaminen haastavuudesta, ja heidän asemansa opiskelijoina on heikompi kuin lapsettomilla ikätovereilla.

– Nuorten vanhempien keskimääräistä matalampaa koulutustasoa ei selitä kuitenkaan yksin vanhemmaksi tulo, vaan valintoihin kytkeytyvät kotoa saadut mallit ja asenne opintoihin jo ennen lasta, tutkija Virve Murto kertoo tiedotteessa.

Murron tutkimus osoittaa, kuinka ongelmallisia nykypäivänä yhä vallitsevat sukupuolittuneet vanhemmuusroolit ovat myös nuorten vanhempien kohdalla.

– On tärkeää tukea vanhemmuuden tasavertaista jakamista yhteiskunnassa. Asennemuutoksen lisäksi nuorten äitien asemaa voidaan parantaa erilaiset elämäntilanteet huomioivilla opiskelumahdollisuuksilla, Murto toteaa.

”Nuoret äidit toivovat lapsia nuoria isiä useammin”

Etenkin nuorilla naisilla lapsen saaminen varhain oli kuitenkin toivottu asia.

– Nuoret äidit toivovat lapsia nuoria isiä useammin, mikä luonnollisesti heijastuu vanhemmuuden jakamiseen.

Haluun saada lapsi nuorena kytkeytyi oikeanlaiseksi ajateltu elämäntilanne ja oma ikä nähtiin vanhemmuutta tukevana resurssina. Monien tutkittavien omat vanhemmat olivat myös saaneet esikoisensa keskimääräistä nuorempana.

Suomessa naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli vuonna 2022 keskimäärin 29,6 vuotta – miesten vastaavasti 31,9 vuotta.

Sen sijaan nuorilla isillä ja alaikäisenä lapsen saaneilla vanhemmuuden taustalla oli useasti halu toimia oikein ja kantaa vastuu raskauden yllättäessä.

Suomessa erojen jälkeen äidit ovat isiä yleisemmin yksinhuoltajia, mutta Murron tutkimus todensi, että nuorten äitien kohdalla tämä on keskimääräistäkin yleisempää.

Äidit olivat tutkimukseen osallistuneita isiä useammin eronneet esikoisensa toisen vanhemman kanssa.

Isät kokivat suurempaa ristiriitaa

Tulokset vahvistivat aiempien tutkimusten havaintoja vanhempien keskinäisen parisuhteen merkityksellisyydestä vanhemmuuden jakamiseen: hankala keskinäinen parisuhde vaikeutti vanhemmuuden jakamista, hyvät suhteet edistivät. Sama vaikutus oli vanhemman ja nuoren roolien yhdistämisellä.

– Haastatelluille nuorille isille nuoruuden eläminen lapsen vanhempana tuotti suurempia haasteita kuin nuorille äideille. Myös monet nuorten äitien esikoisten isistä olivat verrattain nuoria, mikä osaltaan teki äideistä vastuunkantajia.

Toisaalta tutkimukseen osallistuneiden nuorten isien perheissä vastuuta jaettiin enemmän tasan. Murto arvioi tämän johtuvan osin siitä, että tutkimukseen ottivat osaa aktiiviset isät. Monet nuorista isistä olivat osallistuvia, läsnä olevia isiä myös parisuhteen päätyttyä.

Kommentit (1)

Alle 25-vuotiaat äidit ehtivät opiskella myöhemminkin. On hämmästyttävää, miten vähän äitiyttä arvostetaan. Se on työ, jolla on kauaskantoisia merkityksiä. Turha syyllistää äitejä siitä että haluavat olla äitejä.

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X