Vanhemmuus 27.05.2023

Exälle ei huvita puhua, mutta yhteisen lapsen asiat pitää hoitaa – ratkaisu voi olla rinnakkaisvanhemmuus

Rinnakkaisvanhemmuudessa molemmat vanhemmat hoitavat ja kasvattavat lasta, mutta etäisinä, pitäen yhteydenpidon hyvin vähäisenä.

Teksti
Susanna Sarimaa
Kuvat
iStock

Usein eroja, sovinnollisiakin, leimaa aluksi riitaisuus, pettymyksen tunteet ja suru. Tällöin rinnakkaisvanhemmuus voi antaa lapsille ja vanhemmille mahdollisuuden pölyn laskeutua ja asettua, toteavat asiantuntijat Johanna Vaitomaa ja Ulla Mikkola Ensi- ja turvakotien liitosta.

Rinnakkaisvanhemmuudessa eronneet vanhemmat eivät tee lapsen hoitamisessa yhteistyötä, vaan ­vanhemmuutta toteutetaan itsenäisesti.

– Vanhemmat rakentavat lapselle turvallisen ja sujuvan arjen, molemmat omilla tahoillaan. 

Toiselle osapuolelle ei siis juurikaan raportoida ajasta ja elämästä lapsen kanssa, mutta silti jokin käytäntö täytyy luoda lapseen liittyvistä asioista keskusteluun.

Kun erosta kuluu aikaa, rinnakkaisvanhemmuuden tiukoista periaatteista voi pikkuhiljaa höllätä ja siirtyä kohti yhteistyövanhemmuutta, jos tilanne vain sen sallii. Mutta jos vanhempien välit jatkuvat hankalina, riitaisina tai jopa uhkaavina, voi yhteistyövanhemmuuden ajatus olla liikaa.

– Siitä seuraa epäonnistumisen kokemuksia ja häpeää, kun vanhemmille asetetaan tavoitteet, joiden onnistumiselle ei ole edellytyksiä.

Kuulumiset vain esimerkiksi sähköpostilla

Rinnakkaisvanhemmuus edesauttaa yleensä vanhempien irrottautumista toisistaan ja pitkäaikaisesta vihamielisyydestä, Vaitomaa ja Mikkola selittävät. Esimerkiksi oikeusriidat voi olla silloin mahdollista jättää sivuun.

Lapsen huoltolaki edellyttää vanhemmilta yhteistoimintaa, mutta minimoitu yhteydenpito vähentää lasten joutumista vanhempien välisen kiistan välikappaleeksi ja viestinviejäksi. Samalla kuitenkin tarpeelliset asiat ja päätökset saadaan tehtyä.

– Arjessa molemmat vanhemmat vastaavat lapsen huolenpidosta omalla vuorollaan, mutta eivät puutu tai pyri kontrolloimaan toisen vanhemmuutta.

Tärkeää on luoda yhteiset pelisäännöt. Esimerkiksi vaihtotilanteet suunnitellaan mahdollisimman sujuviksi ja toteutetaan neutraalissa paikassa, kuten päiväkodissa. Näin vältytään siltä, että lapset joutuisivat todistamaan vanhempien välistä riitelyä.

Viestittelyyn sovitaan myös tavat. Vanhemmat voivat vaihtaa lapsen kuulumiset esimerkiksi sähköpostitse vaihtopäivänä. Äkillisiin tilanteisiin, kuten sairastumisiin, sovitaan myös yhteydenottotapa silloin, kun on kyseessä rinnakkaisvanhemmuus.

– Pelisäännöt tekevät yhteydenpidosta ennakoitavaa. Näin sekä lasten että vanhempien kokema erotilanteen stressi voi vähentyä.

”Lapsi haluaa olla molemmille lojaali”

Melko tiukat rajaukset vanhempien välisessä kontaktissa luovat myös turvaa, muun muassa tilanteessa, jossa perhe-elämään on liittynyt väkivaltaa, ja väkivalta jatkuu eronkin jälkeen. Ammattilaisten on tärkeää huomioida, että vanhemmat tarvitsevat usein tukea sopimusten rakentamiseen, jotta lapsen etu tulisi mahdollisimman hyvin huomioiduksi.

– Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin osana tämän elämää. Lapsella on myös lupa osoittaa kiintymystä ja rakkautta kumpaakin vanhempaa kohtaan, ja vanhempien on hyvä ymmärtää, että lapsi haluaa olla lojaali molempia kohtaan.

Rinnakkaisvanhemmuus haastaa sietämään toisen vanhemman tapoja

 Rinnakkaisvanhemmuutta toteutettaessa vanhempien tulisikin säilyttää neutraali suhtautuminen toiseen vanhempaan ja sallia lapsen rakastaa toista vanhempaa varauksetta, ilman että hän kokee siitä syyllisyyttä. Ero ja kahden kodin arki on lapselle aina kuormittavaa, vaikka vanhempien välit olisivat hyvätkin, Mikkola ja Vaitomaa muistuttavat.

– Riitaisassa tilanteessa kasvaa riski siihen, että lapsi kokee joutuvansa valitsemaan puolia. Vanhemman tulee hyväksyä omat tunteensa erillisinä lapsen tunteista toista vanhempaa kohtaan.

Vaikka vanhempi kokisi toisen vanhemman tekevän jotain väärin, on tilannetta arvioitava siitä näkökulmasta, aiheuttaako se lapselle merkittävää vaaraa tai haittaa ennen oman harmistumisen sanoittamista ja puuttumista asiaan.

– Vanhemman tulee välttää toisen vanhemman haukkumista ja vähättelyä lapsen kuullen.

Esimerkiksi siinä, mitä syödään tai milloin mennään nukkumaan, on eri kasvatuskäytäntöjä. Ne voivat ärsyttää vanhempia suunnattomasti puolin ja toisin.

– Rinnakkaisvanhemmuus haastaa näin vanhempia myös sietämään erilaisia tapoja toteuttaa vanhemmuutta, Vaitomaa ja Mikkola pohtivat.

Erilaisissa eroon liittyvissä kysymyksissä Ensi- ja turvakotien liitto tarjoaa tukea. Esimerkiksi Apua eroon -chatissa sekä vanhemmat että lapset ja nuoret voivat keskustella kahden kesken ja luottamuksellisesti ammattilaisen kanssa.

Lue myös: Vanhemmuudesta vieraannuttaminen: Missä menee lapsen suojelemisen ja vahingoittamisen raja?

Kommentit (1)

Jos jotakin poikkeavaa tulee,ä asiasta sovitaan vain kolmannen osapuolen ollessa läsnä. Tähän on meillä pitänyt mennä. Vanhemmat voivat kommunikoida vain kun kolmas osapuoli läsnä. Muuten syttyy heti sota.

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X