Sabrinan vauva vietiin kaksi viikkoa synnytyksestä – naisvangit kertovat, millaista on äitiys vankilassa
Naisvankien asema on Suomessa miesvankeja heikompi. Rikoksia tekevä nainen on yleensä myös rikoksen uhri.
Aamulla oli neuvola. Siellä selvisi, että Sabrinan kaksiviikkoinen vauva oli kasvanut äidinmaidolla mainiosti. Muutenkin kaikki oli tarkastuksessa mallillaan.
Hämeenlinnan vankilan perheosastolle palattuaan Sabrina ryhtyi pakkaamaan tavaroita. Äiti ja vauva muuttaisivat jo kahden päivän kuluttua Vanajan avovankilaan.
Sosiaalityöntekijät olivat puoltaneet siirtoa. Sekä synnytyssairaalan että Hämeenlinnan vankilan perheosaston työntekijät olivat raportoineet heille myönteisesti Sabrinan äitiydestä.
”Äiti toimi vauvan kanssa rauhallisin, lempein ja varmoin ottein. Äiti jutteli vauvalle kauniisti”, perheosastolta oli kerrottu.
Lastensuojelu vei lapsen heti
Iltapäivällä lastensuojelun työntekijät tulivat vankilaan tapaamaan Sabrinaa. He olivat saaneet uusia tietoja Sabrinan tekemästä rikoksesta.
Sabrina oli tuomittu kahdeksi vuodeksi vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Sosiaalityöntekijöiden mukaan heille tuli yllätyksenä, että toinen rikoksen uhreista oli lapsen isä.
Heidän mielestään uusi tieto muutti asioita. Vauva pitäisi sijoittaa kiireellisesti. Sabrinan itku ja kysymykset eivät auttaneet – poika vietäisiin mukana heti.
Sabrina pakkasi vauvalle mukaan viltin, unilelun ja vähän vaatteita. Hän piti lasta sylissä, halasi ja suukotti. Sitten sosiaalityöntekijät ottivat turvakaukalon ja lähtivät.
Hysteerinen äiti vietiin yöksi kameravalvottuun selliin. Vauva oli ollut täysimetyksessä, ja Sabrina joutui aloittamaan maidontuloa estävän lääkityksen.
Naisvankien lapset otettu usein huostaan
Sabrina on yksi naisista, joiden tarinan toimittaja Sonja Saarikoski kertoo syksyllä ilmestyneessä kirjassaan Naisvangit.
Kirjaan on haastateltu yhteensä noin kahtakymmentä Hämeenlinnan naisvankilan entistä ja nykyistä vankia. Saarikoski seurasi heidän elämäänsä lähes kolmen vuoden ajan sekä vankilassa että siviilissä.
Lisäksi hänen käytössään oli tuhansia sivuja oikeuden pöytäkirjoja, vankilassa ja lastensuojelussa tehtyjä kirjauksia sekä muita naisia koskevia papereita.
Lue myös: Anssi oli juuri päässyt vankilasta, kun hän sai kuulla tulevansa jälleen isäksi
Lähes kaikki kirjassa esiintyvät naiset ovat äitejä, osa jo isoäitejäkin. Sabrinan tavoin myös Matilda on raskaana ja saa lapsen vankilassa. Nellin ja Kassandran lapset on otettu huostaan.
Paulan lapset ovat täysi-ikäisiä. Hän on itse jo vapautunut viimeisimmästä tuomiostaan ja pyrkii jättämään rikollisen elämän taakseen.
Paulan pahin pelko toteutuu, kun Eveliina-tytär tekee henkirikoksen ja joutuu vankilaan. Myös Eveliinan sisar Sanna saa myöhemmin vankilatuomion huumausainerikoksesta.
Mitä kertoa lapselle?
Hämeenlinnassa tuomiotaan istuu toinenkin Sabrina, jota kirjassa kutsutaan nimellä Sabrina N. Hänen tilanteensa on vankilamaailmassa harvinainen, sillä hänen lastaan ei ole huostaanotettu eikä sijoitettu.
Ennen Sabrina N.:n vankilatuomiota lapsi asui äitinsä kanssa. Kun Sabrina N. sai tuomion miesystävänsä tapon yrityksestä, poika muutti isälleen.
Sabrina N:n mukaan oli vaikea päättää, mitä lapselle kertoisi tuomiosta. Lopulta hän sanoi, että äiti on nyt laitoksessa eikä voi lähteä, vaikka haluaisikin, koska muut ihmiset päättävät nyt hänen asioistaan.
”Äiti ei voi tietää, milloin he voivat tavata, hän sanoi, mutta äiti yrittää kovasti. Äitillä on kova ikävä.”
Henkirikoksesta tuomittu Eveliina pitää poikaansa yhteyttä vain Skype-puheluilla, sillä hän istuu tuomiotaan kaukana kotoa.
Kerran poika kävi Hämeenlinnassa tapaamassa äitiään, mutta hän ei ymmärtänyt, miksi autossa piti istua tuntikausia ja sitten äidin näkikin vain hetken aikaa pleksin läpi.
Moni on itsekin vangin lapsi
Monilla kirjan vangeista on kokemusta myös siitä, miltä tuntuu olla vangin lapsi.
Eveliina muistaa kertoneensa lapsena koulussa, että Paula-äiti oli Pariisissa tai että äiti oli prinsessa, jolla oli oma linna. Yläasteella siskoksia kiusattiin ja juttuja äidistä liimailtiin koulun seiniin.
Kassandra oli äitinsä kanssa Hämeenlinnan vankilassa ensimmäistä kertaa vuoden ikäisenä. Hän kertoo kulkeneensa lapsena äidin mukana ravintoloissa ja toimineensa jo pikkutyttönä tämän juoppokuskina.
Myöhemmin äiti ja tytär ovat välillä kärsineet tuomioitaan Hämeenlinnassa yhtä aikaa.
Naisrikollinen on yleensä myös uhri
Tilastojen mukaan naisvankien asema on Suomessa huomattavasti miesvankeja heikompi. Yli puolella naisvangeista ei ole ammatillista koulutusta. Vain kuusi prosenttia heistä on ollut töissä ennen vankilatuomiota.
Naisvangeista 85 prosentilla on jokin mielenterveyden häiriön diagnoosi. Moni on kokenut perheväkivaltaa, ja kolmasosalla on ollut alle 16-vuotiaana seksuaalikontakti aikuisen kanssa.
Naisvangit-kirjan tarinat osoittavatkin todeksi sen, mikä on käynyt ilmi jo monissa selvityksissä: naisrikollinen on yleensä myös rikoksen uhri.
Lähes kaikkia kirjaan haastateltuja naisia on lapsena pahoinpidelty tai käytetty seksuaalisesti hyväksi. Rikoksia on tapahtunut jopa lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä.
Kirjasta käy ilmi myös se, kuinka rajalliset resurssit Suomessa on auttaa oireilevia lapsia ja nuoria. Rankan lapsuuden kokenut Eveliina vahingoitti itseään ja uhkaili itsemurhalla jo 7-vuotiaana, mutta ei koskaan päässyt terapiaan.
Kirjaan haastateltujen naisten mukaan apua on vaikea saada vankiloissakaan. Psykologeja on niin vähän, ettei intensiivinen terapia ole yleensä mahdollista.
Myös päihdeongelmat saattavat jäädä hoitamatta. Siksi rikollinen elämä on usein vaikea lopettaa.
Sijoituspäätös oli laiton
Joskus onneksi joku onnistuukin – tai saa ainakin uuden mahdollisuuden. Vauvansa kaksiviikkoisena menettänyt Sabrina teki hallinto-oikeudelle valituksen pojan kiireellisestä sijoituksesta.
Ratkaisu tuli puolen vuoden kuluttua. Hallinto-oikeus hyväksyi hakemuksen huostaanotosta, mutta kumosi kiireellistä sijoitusta koskeneen päätöksen. Se oli ollut laiton.
Hieman alle vuoden ikäisenä lapsi pääsi asumaan Sabrinan hoitoalalla työskentelevän äidin luo. Ehdonalaisessa oleva Sabrina voi tavata lastaan säännöllisesti.
Hän osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan ja kävi psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla. Jos kaikki menee hyvin, lapsi voi toivottavasti jossain vaiheessa muuttaa äitinsä luo.
Lähteet: Saarikoski, Sonja 2023. Naisvangit. Rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa (Siltala). Kirjassa esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu.
Jaa oma kokemuksesi