Imetys ja vauvan ruoka 07.05.2019 Päivitetty 20.10.2022

Kiinteiden aloitus – milloin vauva on siihen valmis? Näillä vinkeillä aloitat turvallisesti ja oikein

Kiinteiden aloitusta suositellaan 4–6 kuukauden iässä, mutta mistä tietää, mikä hetki on omalle vauvalle paras? Nämä merkit kertovat sen.

Teksti
Johanna Jantunen
Kuvat
iStock

Rintamaito riittää ravinnoksi täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle lapselle puolen vuoden ikään saakka, mutta kiinteiden ruokien aloitus turvaa kasvun ja kehityksen.

Jos vauvaa imetetään, maisteluannoksia voidaan alkaa antaa aikaisintaan neljän kuukauden ja viimeistään kuuden kuukauden iässä. Jos taas vauva syö korviketta, kiinteät aloitetaan noin neljän kuukauden iässä.

Molemmissa tapauksissa korostetaan lapsentahtisuutta ja vauvan yksilöllisiä valmiuksia.

– Toiset vauvat kehittyvät nopeasti motorisesti ja ovat jo neljän kuukauden iässä valmiita aloittamaan kiinteät, kun taas toiset ovat valmiita vasta lähempänä kuutta kuukautta. Molemmat ovat yhtä ok. On hyvä oppia havainnoimaan omaa vauvaa ja toimia sen mukaan, THL:n erikoistutkija Sari Niinistö sanoo.

Vauva on valmis kiinteiden ruokien maisteluun, kun hän osaa kannatella päätään, istua tuettuna ja koordinoida silmien ja käsien liikkeitä. Lisäksi se, että hän osoittaa kiinnostusta muiden ruokailua kohtaan ja kurottelee ruokia, on merkki siitä, että vauva on valmis syömään muutakin kuin maitoa.

Jos oman vauvan valmiudet täyttyvät jo nelikuisena, kannattaako kiinteät ruoat siis heti aloittaa?

– Ei pystytä sanomaan, onko kiinteät parempi aloittaa neljän vai esimerkiksi viiden kuukauden iässä. On kuitenkin hyvä, jos ennen kuutta kuukautta on jo kokeiltu useampaa ruoka-ainetta pieninä annoksina.

Tämänhetkisen tieteellisen näytön mukaan elimistön puolustusjärjestelmän kouluttamisen kannalta on hyvä asia altistua ruoille 4–6 kuukauden aikaikkunassa. Kiinteiden ruokien aloittamisen viivästyttäminen yli kuuden kuukauden ikään voi lisätä alttiutta allergioille.

Kiinteiden aloitus kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä

THL:n Syödään yhdessä –suositusten (2016) mukaan ruokien maistelu on hyvä aloittaa miedoilla perusmauilla. Vauva voi syödä kasviksia, marjoja ja hedelmiä neljän kuukauden iästä alkaen.

– Ei ole väliä, onko ensimmäinen ruoka peruna- vai mustikkasose. Eri makuja on hyvä tarjota alusta saakka monipuolisesti.

Taulukosta voi ohjeellisesti tarkistaa, mitkä uudet kiinteät ruoat voi tutustuttaa ruokavalioon eri iässä.

Vauvan ikä Kiinteiden aloitus: ruoat
0–4 kk äidinmaito/-korvike
4 kk kasviksia (alkuun soseena)
5 kk viljatuotteita
kanaa
kalaa
lihaa
kananmunaa
6 kk papuja
herneitä
linssejä
pähkinöitä
8 kk yhä karkearakenteisempia annoksia
10 kk maustamattomia hapanmaitotuotteita
12 kk rasvaton maito tai maitojuoma
vettä
pehmeä rasva

Entä onko vauvan terveyden kannalta merkitystä, onko ruoka itse tehtyä vai kaupasta ostettua?

– Toistaiseksi ei tiedetä, onko immuunijärjestelmän kannalta merkitystä, saako vauva itse tehtyjä vai valmisruokia. Mutta makutottumustenkin kehittymisen kannalta on hyvä saada myös itse tehtyä ruokaa.

Viiden kuukauden ikäiselle voi antaa kasvisten lisäksi viljatuotteita, kanaa, kalaa, lihaa ja kananmunaa. Viimeistään kuuden kuukauden iän jälkeen ruokaa tulisi tarjota useista ruokaryhmistä, sillä kaikista saadaan erityyppisiä ravintoaineita.

Liha, kala ja kananmuna eivät kuitenkaan ole välttämättömiä, jos vauva saa riittävästi proteiinipitoisia kasvikunnan tuotteita, kuten palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä.  Mikäli perheessä noudatetaan kasvis- tai vegaaniruokavaliota, vauvaa varten ei siis tarvitse ostaa eläinkunnan tuotteita.

– Vauvaperheessä on mahdollista toteuttaa vegaaniruokavaliota, paitsi silloin, jos vauva saa äidinmaidonkorviketta. Suomessa ei tällä hetkellä ole kasvipohjaista äidinmaidonkorviketta myynnissä.

Vegaaniperheiden tulee saada ravitsemusterapeutin ohjausta, koska vegaaniruokavalion noudattaminen vaatii erityistä asiantuntemusta ja vegaaniruokavalioon sopien valmisteiden saatavuutta ja monipuolista käyttöä.

Vauvan kiinteiden ruokien aloitus

Vauvan syömistä ruokamääristä ei kannata ottaa stressiä. Alussa kyse on puolustusjärjestelmän kouluttamisesta ja ruokaan tutustumisesta, ja pääasiallinen ruoka on yhä maito.

Kuinka paljon vauvan pitäisi syödä?

 Maisteluhetket voi ajoittaa oman valinnan mukaan esimerkiksi lounas- tai päivällisaikaan. Pienestä pitäen on hyvä alkaa muodostaa säännöllistä ateriarytmiä ja tarjota maisteluannokset ateria-aikaan.

– Tärkeintä on kuitenkin se, että ruoka tarjotaan 4–6 kuukauden ikäisille vauvoille vasta imetyksen jälkeen, jotta se ei häiritse imetystä. Maito on vauvalle pääasiallinen ravinnon lähde, ja maisteluannosten tehtävänä on tässä iässä vain kouluttaa puolustusjärjestelmää.

Ruokamäärät ovat myös aluksi hyvin pieniä: lusikan kärjellisestä muutamaan teelusikalliseen.

Kuuden kuukauden iän jälkeen määriä voi kasvattaa pikku hiljaa sen perusteella, kuinka ruoka maistuu vauvalle.

– On hyvä oppia havainnoimaan omaa vauvaa ja lukemaan hänen kylläisyys- ja nälkäviestejään ja toimia sen mukaan. Ei ole yhtä oikeaa ruokamäärää, joka vauvan olisi hyvä syödä. Kiinteiden ruokien lisäksi vauva tarvitsee yhä äidinmaitoa tai sen puuttuessa äidinmaidonkorviketta.

Imetystä suositellaan jatkettavaksi 1-vuotiaaksi saakka. Jos imetys päättyy tätä ennen, äidinmaidon tilalla annetaan korviketta. Vuoden iästä lähtien lapsi alkaa siirtyä perheen yhteiseen ruokavalioon.

Kiinteiden aloitus sujuu välillä paremmin, välillä huonommin

 Kun kiinteät ruoat aloitetaan, on normaalia, että vauva saattaa aluksi työntää ruokaa pois kielellä.

– Kiinteän ruoan syöminen on vauvalle uusi asia. Ei kannata vetää johtopäätöksiä siitä, jos ensimmäistä kertaa ruokaa tarjottaessa vauva ei syö sitä. Vie jonkin aikaa, että suun motoriikka harjaantuu ja vauva oppii kuljettamaan ruokaa nielua kohden.

Toisaalta, jos neljän kuukauden ikäiselle on tarjottu ruokaa useampia kertoja, mutta vauva työntää sitä kielellä pois eikä osoita syömistä kohtaan kiinnostusta, voi olla, ettei hänen suunsa motoriikka ei ole vielä kehittynyt tarpeeksi. Tällöin voi odottaa muutaman viikon ja kokeilla uudestaan.

Kiinteiden syömisessä voi tulla myöhemminkin takapakkeja, vaikka vauva olisi jo tottunut syömäri.

 – On normaalia, että ruokahalu vaihtelee päivittäin ja kausittain. Ihmiskeho osaa jo vauvasta lähtien säädellä energian tarvettaan, johon vaikuttavat muun muassa kasvunopeus, unen määrä, ulkoilu ja terveyden tila.

Ruokaa ei kannata tuputtaa vauvalle väkisin, jotta vanhempi ei tule häirinneeksi vauvan omaa ruokahalun säätelyä.

Lähteitä: THL, Ruokavirasto, Terveyskirjasto

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X