Onneksi vauvoja ei ruokita enää näin – imetyssuositukset ovat muuttuneet ratkaisevasti vuosikymmenten varrella
Ennen 1980-lukua imetyssuositukset eivät perustuneet tutkittuun tietoon, mikä teki ohjeistuksista lähes julmia niin vauvoille kuin äideille.
Tämän päivän imetyssuositukset eroavat rutkasti esimerkiksi viidenkymmenen vuoden takaisista suosituksista. Siksi sukupolvien välille voi tulla jopa kiistaa siitä, miten vauvaa kuuluu imettää ja milloin.
Isovanhemmat ovat kuitenkin monille lapsiperheille korvaamaton tuki ja turva. Vauvan ja perheen hyvinvointia ajatellen olisi hyvä, että kaikki läheiset olisivat samalla kartalla suosituksista.
Imetys.fi-sivustolle on koottu isovanhemmille oma imetysopas, joka on laadittu nimenomaan peilaten nykypäivän imetyssuosituksia menneeseen aikaan. Oppaassa selvitetään, miten nykyohjeet eroavat siitä ajasta, kun isovanhempi on itse ollut tuore vanhempi.
Kaksplus teki koosteen siitä, miten entisaikoina ajateltiin vauvan parasta. Lukiessa myös tuore vanhempi saa huomata, miten eri tavalla imetyksestä ajateltiin entisaikaan.
1950- ja 1960-luku: Täysimetystä vain muutamia viikkoja
Vielä 1950-luvulla täysimetystä suositeltiin siihen asti, että vauva on kuuden kuukauden ikäinen. Suositus on sama kuin tänäkin päivänä, vaikka nykyään vanhempia ohjeistetaan aloittamaan kiinteiden ruokien maistattaminen vauvan ollessa 4–6 kuukautta.
Kuitenkin 1960-luvulle tultaessa suositusta muutettiin rankasti. Sopivan täysimetyksen kestoksi määritettiin vain 3–4 viikkoa.
Imetyksen sopivana kokonaiskestona pidettiin molempina vuosikymmeninä 8–10 kuukautta. Vuorokaudessa imetyskertoja sopi olla noin viisi kappaletta. Lapsentahtisuutta suosituksissa ei vielä nähty.
1970- ja 1980-luku: Imetys loppuu viimeistään puolen vuoden iässä
Seitsemänkymmentäluvulla täysimetystä suosittiin vain 3–4 kuukauden ajan – kahdeksankymmentäluvulla 2–5 kuukauden ajan.
Imetyksen kokonaiskesto oli 3–6 kuukauteen, kahdeksankymmentäluvulle tultaessa painotettiin puolta vuotta.
Imetyskertoja sai 1970-luvulla olla suotuisasti viisi vuorokaudessa. 1980-luvulla määrä nousi onneksi jo 7–8 kertaan.
Seitsemänkymmentäluvulla vain seitsemän prosenttia yli puolivuotiaista oli täysimetettyjä.
Suositukset erosivat muutenkin rutkasti nykyisestä: esimerkiksi erään vuoden 1971 Kaksplus-lehden mukaan vauvavuoden ruokalistaan kuuluivat tuoremehut jo ennen kiinteiden ruokien aloitusta. Mehuja annettiin laimennettuina kolmen viikon iästä alkaen.
Lue myös: 10 hullua poimintaa, joita et tiennyt 70-luvun perhe-elämästä
Itkuisia vauvoja ja äitejä
Tutkitun tiedon vaikutus alkoi onneksi vahvistua imetyssuositusten pohjana 1980-luvulla, mikä on jatkunut tähän päivään saakka.
Vauvantahtista imetystä pidetään tänä päivänä ratkaisevana sille, että imetys onnistuu. Silloin rinnat pyrkivät erittämään maitoa juuri sen verran, kun vauva sitä tuntuu kaipaavan.
Vauvantahtinen imetyssuositus alkoi saada jalansijaa 1990-luvulla. Sitä ennen äitejä ohjeistettiin, että imetyskertojen välissä tulee olla neljän tunnin tauko, yöllä mielellään pidempi.
Imetyshetki ei saanut kestää pidempään kuin vartista puoleen tuntiin.
Tällaiset ohjeistukset vaikuttivat monilla siihen, että maitoa ei yksinkertaisesti tullut riittävästi, kun vauvan luontaista imemistä rajattiin.
Ohjeistukset aiheuttivat murhetta niin vauvoille kuin äideille. Eräskin 1970-luvulla esikoistaan imettänyt äiti kertoi Kaksplussalle, että epäili imetyksen epäonnistumisen syyksi liian pieniä rintoja – maito kun herui herkästi pois täyteen pakkautuneista rinnoista.
Nykytiedon valossa ongelmana oli se, että vauva ei päässyt syömään tarpeeksi usein, joten maidon tuotanto alkoi tyrehtyä.
Nykyään myös tiedetään, että ennen neljän kuukauden ikää aloitettu kiinteiden ruokien syöminen kasvattaa allergiariskiä. Neuvolan ohjeistuksella lisäravintona käytetään tänä päivänä äidinmaidonkorvikkeita.
Myös läheisyyden merkityksestä tiedetään nykyään enemmän: vauvan itkuun reagoiminen ja sylin tarjoaminen eivät tee vauvasta pilalle hemmoteltua vaan vahvistavat vauvan perusturvallisuutta ja hyvinvointia.
Lähteet: Imetyksen tuki ry: Imetysuutisia 1/2023
Kommentit (2)
Ensimmäinen lapseni syntyi -77. Neuvolan imetysohjeet oli hyvin tiukat. Neljän tunnin välein sai imettää vauvaa. Nuorena äitinä en uskaltanut kertoa neuvolassa, että joskus imetin useammin ja silti vauva oli itkuinen. Toinen lapseni syntyi kaksi vuotta myöhemmin. Imetin häntä niin usein, kuin vauva vaan halusi ja kaikki oli paljon helpompaa. Silloinkin oli tiukat säännöt, mutta ymmärsin olla jertomatta neuvolassa mitään. Koko perhe nukkui ja jaksoi paremmin.
Poikani syntyi 1978 ja imetin häntä 2vuotta,10 kuukautta täysin hänen ehdoillaan. Puolen vuoden jälkeen annoin kiinteitä ruokia. Allergioita ei ole ja lääkärissä ei tarvinnut koskaan käydä.