Imetys ja vauvan ruoka 02.10.2018 Päivitetty 01.09.2021

Rintapumppu on monen äidin imetyksen pelastus – Näin pääset pumppaamisessa alkuun

Mihin kaikkeen rintapumppua käytetään? Millainen pumppu sopii minulle parhaiten? Rintapumppu voi olla suuri tekijä imetyksen onnistumisessa. Lue tästä, miten pumppaamisessa pääsee alkuun.

Teksti
Toimitus
Kuvat
iStock

Mihin rintapumppua oikein tarvitaan? Selviänkö ilmankin?

Suurin osa imettävistä äideistä kokee rintapumpun hankkimisen tarpeelliseksi. Joskus se voi jäädä lähes täysin käyttämättä, mutta rintapumppu voi myös olla varsinainen arjen pelastaja.

Tässä perusasiat, jotka tulee tietää rintapumpuista ja niiden toiminnasta.

Miksi pumpata?

Pumppaamisesta on monia hyötyjä: Sillä voi helpottaa oloa rintojen täyttyessä liikaa, tai pitää yllä ja lisätä maidontuotantoa, jos vauva ei pääse imemään tai maitoa tulee liian vähän.

Rintapumppu antaa myös äidille vapautta vauva-aikana. Jos äiti lähtee tuulettumaan, vauvalle voi etukäteen pumpata omaa maitoa jääkaappiin tai pakastimeen. Täysimetyksen aikana rinnat täyttyvät usein niin nopeasti, että jos äiti on poissa vauvan luota useita tunteja putkeen, täytyy maitoa pumpata rinnoista pois.

Pumppua tarvitaan myös silloin, jos äiti joutuu käyttämään väliaikaisesti lääkkeitä, joiden aikana ei voi imettää. Jos puolestaan vauva on sairas eikä jaksa imeä, maidontuotantoa voi pitää yllä pumppaamalla tiheästi.

Jos maitoa tulee paljon yli tarpeen, äiti voi alkaa myös luovuttaa maitoa sairaalaan. Tällöin rintapumppu pääsee kovaan käyttöön.

Millainen rintapumppu tulee valita?

Tärkein tekijä pumppua valitessa on se, miten paljon sitä tulee tarvitsemaan. Tätä voi olla hankalaa tietää ennakkoon. Pääperiaatteena on, että käsikäyttöinen pumppu riittää useimpien tarpeisiin, eli silloin, kun pumppua käytetään satunnaisesti.

Jos pumppua taas tarvitsee jatkuvasti, kuten esimerkiksi maidonluovuttajat tai keskosvauvojen äidit, pumppauksen helppous nousee tärkeäksi. Tällöin sähköpumppu on hyvä vaihtoehto.

Monet äidit suosivat pumppuja, joissa on vauvan imutyyliä matkiva heruttava toiminto. Näillä saa usein tulemaan enemmän maitoa kuin yksinkertaisimmilla perusmalleilla.

Miten pumppaaminen tapahtuu?

Pumppaaminen vaatii hieman harjoittelua. Jotta maito alkaisi herua, tarvitaan oksitosiinihormonia – rinta täytyy siis ”virittää tunnelmaan”, koska vauva ei ole käynnistämässä kehon reaktiota itsestään.

Hyvä ja rento asento, kiireetön tilanne, vauvan kuva ja nännin stimulointi hieromalla saavat oksitosiinirefleksin aikaiseksi ja käynnistävät herumisen. Kokeile myös lämmintä kauratyynyä rinnan päällä.

Pumpatessa kannattaa käyttää mahdollisimman pientä tehoa, jolla maidon saa tulemaan. Näin vältytään kudosvaurioilta. Pumppausaika yhtä rintaa kohden on 10–20 minuuttia. Pumppaaminen lopetetaan, kun maitoa tulee enää hitaasti tipoittain.

Imetyksen alussa rinnat voivat pakkautua niin täyteen, että maitoa on pumpattava pois helpottaakseen tukalaa oloa. Jos käytät rintapumppua siksi, että maitoa tulee liikaa ja rinnat tuntuvat olevan poksahtamaisillaan, pumppaa vain sen verran, että olo hieman helpottuu.

Näin siksi, että maitoa valmistuu sen verran, kuin sitä menee ulos. Tiheä pumppaaminen siis kiihdyttää maidon tuotantoa entisestään ja voi johtaa pumppauskierteeseen.

Mitä tehdä pumpatulle maidolle?

Pumpatun maidon voi pakastaa vaikkapa pienissä minigrip-pusseissa. Jos pumppaat maitoa useassa erässä, älä kaada vasta pumpattua maitoa jo jäähtyneen sekaan, vaan yhdistä maidot vasta jäähtyneinä.

Pakastetun maidon voi sulattaa haaleassa vesihauteessa. Äidinmaitoa ei pidä lämmittää mikrossa, koska silloin maidon terveydelliset ominaisuudet heikkenevät.

Pakastamisen seurauksena äidinmaidon tuoksu ja maku voivat muuttua. Jos vauva vierastaa makua, pakastemaitoa voi käyttää vaikkapa soseiden ohentamiseen.

Lähde: Suomalainen vauvakirja (Otava)

Kaksplus kuuluu samaan konserniin Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa.

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X