Neuvolapsykologin vastaanotolle saavutaan useista syistä – ”Mielenterveysongelma ei tee huonoa vanhempaa”

Ahdistuneisuus on yhä useammin syy hakeutua neuvolapsykologin vastaanotolle. Asiantuntija vinkkaa, millä ahdistuneisuutta voi itsekin yrittää helpottaa.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock
Vastaanotolle voi saapua, vaikka ei olisi esimerkiksi diagnosoitua masennusta. Kuvituskuva.

Neuvolapsykologin vastaanotto lienee monelle odottajalle ja vauvaperheelle tutunkuuloinen palvelu. Mitä vastaanotolla tapahtuu ja miksi sinne yleensä hakeudutaan?

Lue myös: Kahden lapsen äiti Hanna Angelvuo, 31, pelkäsi olla yksin – anoppi vietti kuukauden perheen luona ja kuunteli Hannan huoliajatuksia

Vauvaperhepsykologi Outi Ukonmaanaho-Leinonen on tehnyt vuosia yhteistyötä neuvoloiden kanssa. Hän on havainnut, että erityisesti ahdistusoireet ovat lisääntyneet aivan viime vuosina.

– Korona-aika ja muuten kiristynyt maailmantilanne näkyvät myös neuvolapsykologien vastaanotoilla. Ne ovat lisänneet äitien ahdistuneisuutta – aiemmin mielialaoireet olivat selkeästi yleisin syy saapua psykologin luo.

Toisaalta monilla vastaanotolle saapuvilla ei ole diagnosoitua masennusta. Myös lieviin mielialaoireisiin tai voimakkaaseen baby bluesiin voi hakea tukea ja apua.

Neuvolapsykologin vastaanotolla: Raskausajan huolet eroavat vauva-ajan huolista

Raskausajan ahdistusta aiheuttavat Ukonmaanaho-Leinosen mukaan yleensä sikiöön liittyvät huolet, lähestyvän synnytyksen herättämät ajatukset sekä keskenmenon tai kohtukuoleman pelko.

Myös aiempi menetys, kuten keskenmeno, raskaudenkeskeytys tai kohtukuolema saattaa aiheuttaa raskausaikana ahdistuneisuutta.

– Tavallisia ovat myös kehonkuvaan ja muuttuneeseen vartaloon liittyvät huolet, Ukonmaanaho-Leinonen kertoo.

Sekä odotusaikana että synnytyksen jälkeen saattavat päätään nostaa haasteet kiintymyssuhteessa. Myös oman vanhemmuuden ja lapsuudenkokemusten pohtiminen uudelta kantilta on yleistä.

Näissä tapauksissa vastaanotolla voidaan keskittyä esimerkiksi oman vanhemmuuden ja lapsuudenkokemusten läpikäymiseen tai vuorovaikutusta vahvistaviin harjoituksiin ja leikkeihin vauvan kanssa.

Psykologin luona annetaan myös paljon neuvontaa ja tietoa siitä, miten omaa mielialaa ja jaksamista voi hoitaa.

– Monista vanhemmista on rauhoittavaa jo pelkästään se, että saa tietoa ahdistuksesta ja sen mekanismeista sekä keinoista, joilla itseään voi rauhoittaa.

Neuvolapsykologi tarjoaa myös keskusteluapua. Ukonmaanaho-Leinonen suosii itse vastaanotolla aluksi eräänlaista kiintymyssuhteisiin keskittyvää haastattelua, jonka avulla hän kartoittaa, millaisesta avusta asiakas voisi hyötyä.

Neuvolapsykologi tarjoaa apua - kuvassa äiti pitelee hämmentyneenä vauvaa.

Neuvolapsykologilta voi saada apua myös kiintymyssuhdevaikeuksiin.

Uskaltaako neuvolapsykologin vastaanotolle tulla?

Vanhemmalle voi olla kynnys hakea apua: pidetäänkö minua huonona vanhempana, kun myönnän, ettei kaikki olekaan hyvin?

Ukonmaanaho-Leinosella on lohdun sanoja avun hakemista pelkääville.

– Avun hakeminen on merkki hyvästä vanhemmuudesta. Mielenterveysongelma tai haaste jaksamisessa ei vielä yksistään tee kenestäkään huonoa vanhempaa.

Tarvittaessa neuvolapsykologin kanssa voidaan miettiä, mitä muuta tukea vanhemmat voisivat saada jaksaakseen paremmin vauva-arjessa.

Esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön palveluita voidaan yleensä järjestää perheeseen matalalla kynnyksellä.

Lastensuojeluilmoituksen ammattilainen tekee, mieluiten yhdessä vanhemman kanssa, vain siinä tapauksessa, että huolena on lapsen hyvinvoinnin laiminlyönti.

– Niissäkin tapauksissa on yleensä ennen kaikkea tarkoitus saada perheelle lisää apua, Ukonmaanaho-Leinonen painottaa.

Miten vastaanotolle pääsee?

Riippuu paljolti asuinkunnasta, miten neuvolapsykologin vastaanotolle saavutaan.

Toisissa kunnissa ajan voi itse varata tai pyytää neuvolan terveydenhoitajaa varaamaan ajan. Toisaalla saatetaan tarvita neuvolan terveydenhoitajan tai lääkärin lähete.

Ukonmaanaho-Leinonen on saattanut hiljattain valmiiksi käännöstyönä yhdessä Suomen Perinataalimielenterveys ry:n kanssa teoksen Raskaus- ja vauva-ajan ahdistuneisuus ja sen kanssa selviäminen. 

Teos on tarkoitettu itsehoito-oppaaksi tai tueksi vanhemmalle, joka on jo asiantuntija-avun piirissä.

– Jos ahdistusoireet ovat lievät tai omassa kotikunnassa vastaanotolle pääseminen kestää, voi tästä oppaasta saada paljon apua.

Teos sisältää tietoa ahdistuksesta, konkreettisia harjoituksia ja lomakkeita, joilla omaa ahdistuneisuutta voi arvioida.

Se on saatavilla ilmaiseksi, ja sen voi ladata täältä.

Oppaasta voi saada apua ahdistuneisuuteen myös isomman lapsen vanhempi.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä